Minä täällä, toivottavasti sinä siellä! :)
Mielestäni syyskuu starttaa virallisesti syksyn: venetsialaiset on juuri vietetty ja nehän perinteisesti päättää kesäkauden, joten nyt on aika suunnata katse syksyn tunnelmointiin!
Ensimmäisen postaukseni täällä uudessa osoitteessa ajattelin kuitenkin suunnata myös mahdollisia uusia lukijoita silmälläpitäen – niin mukava että löysitte tänne, kuin myös te vanhemmat lukijani!
All you need is White -blogin takaa löytyy minä, Satu, mutta aika tehokkaasti puikoissa on myös kissaneitikaksikkomme vai mitä mieltä olette? Miesnäkökulmaa kotiimme (ja ehkä jonkin verran myös blogiini) puolestaan tuo avomieheni.
Blogini täytti heinäkuussa kolme vuotta, joten ihan mukava historia jo takana. Blogini sai alkunsa kotimme valmistumisen aikoihin; olimme ehtineet asustaa kotiamme noin kuukauden ajan, kun ajattelin, että voisi olla hyvä aika avata ihan julkinen sisustusblogi (suljetun raksablogin jatkoksi). Alussa blogini aihepiiri olikin kovin sisustuspainotteinen, mutta mitä enemmän aikaa kului, sitä enemmän aiheet alkoivat elää. Nykyään aiheita löytyy monenlaista aina arkipäivän jutuista matkailuun, herkuttelusta pieniin kauneushetkiin, jo mainittuja raitaisia kissaneitejämme unohtamatta! Pääasiassa kirjoitan asioista, jotka tuovat minulle iloa ja hyvää mieltä, sillä blogillani on elämässäni vahva rooli hyvän mielen paikkana ja tässä myös lukijat ovat avainasemassa.
Ajattelin liittää tähän muutaman vastaukseni eräisiin kysymyksiin, joita Indiedaysin toimitus minulle taannoin esitti, joten tässäpäs näitä!
Kuka minä olen?
Huumorintajuinen, nauravainen, helposti innostuva, tarkka ja tunnollinen, päättäväinen ja temperamenttinen, ulospäinsuuntautunut, mutta aika ajoin myös ujo, herkkä ja tunteellinen, eläimiä ja matkailua rakastava lentopelkoinen matkailualan ammattilainen, joka kesällä päätti tehdä ammatillisen täyskäännöksen ja vaihtaa alaa. Pää usein pilvilinnoissa, mutta jalat silti (aika) tukevasti maassa. Elää vahvasti hetkessä, tässä ja nyt, vaikka intoutuukin joskus siinä sivussa haaveilemaan ja odottamaan tulevaa.
Miten bloggaaminen vaikuttaa elämääsi?
Blogista on reilun kolmen vuoden aikana tullut merkittävä osa elämääni. Eräs lukija sanoi kerran hyvin, että bloggaaminen on elämäntapa ja sitähän se juuri on! Blogin kautta saan mahdollisuuden jakaa omia kiinnostuksen kohteitani ja nautin vuorovaikutuksesta samanhenkisten ihmisten kanssa. Bloggaaminen on jollain tapaa mielessä useita kertoja päivässä ja mikä tärkeintä; edelleen se tuottaa minulle iloa, päivittäin.
Mikä sisustamisessa kiehtoo?
Se, miten usein pienilläkin asioilla saa aikaan suuren muutoksen. Se, miten sisustaessa mielen valtaa kiva rauhoittumisen olotila. Siinä rentoutuu ja valmista (vai onko kodin sisustus oikeastaan koskaan täysin valmis, ainakaan kovin pitkäkestoisesti..?) kädenjälkeä on mukava katsella. Kauniin asian näkeminen jää pitkäksi aikaa mieleen ja siitä saa hyvää, positiivista energiaa. Mielestäni kodin tarkoitus on tuottaa iloa asukkailleen.
Mistä saat inspiraatiota kodin laittoon?
Haluan nähdä ympärilläni kaikkea kaunista. Pidän kodin mielelläni siistinä, vaikka en mikään intohimoinen siivoaja olekaan… Siivoamisen tehokkaana porkkanana toimii kuitenkin se, mitä sen jälkeen siistissä kodissa tapahtuu: tavarat löytävät taas oikeat paikkansa, tekstiilit vaihtuvat ja toki puhtaan kodin kruunaa kaunis kukkakimppu. Siistimisen ja sisustamisen tavoitteena on koti, jossa oleminen on nautinto. Siistissä ja omaan makuun sisustetussa kodissa on hyvä olla.
Paras paikka maailmassa?
Helppo: koti. Ja senpä vuoksi siihen mielelläni panostankin.
Mikä on rakkain esineesi?
Rakkain esineeni… En tiedä, onko minulla muita kuin rakkaita esineitä! Pyrin siihen, että näen ympärilläni vain itselleni mieluisia tavaroita. Toki joillain esineillä on enemmän tunnearvoa kuin toisilla ja joihinkin liittyy vahvemmin jokin tarina, tapahtuma tai matka jne, mutta en osaa nimetä vain yhtä.
Mikä on suosikkiruokasi?
Hmmm… Niitä on monia ja ne vaihtelevat. Mutta varsinkin italialaista ruokaa rakastan. Italialaiseen keittiöön taisin tykästyä lähes vuosikymmen sitten asuessani Espanjassa, jossa sekä kaksi kollegaani että yksi kämppäkaverini olivat italialaisia. Näiden onnellisten sattumusten vuoksi espanjalaista keittiötä ehkä jopa tutummaksi taisi muodostua italialainen keittiö – nam!
Keksintö, jota ilman et voi elää?
31,5 vuotta selvisin ilman tätä, mutta nyt sen löydettyäni en enää halua selvitä ilman: kuivashampoo!
Mikä on elämän tarkoitus?
Elämän tarkoitus on nauttia elämästä parhaalla mahdollisella tavalla. Arvostaa erityisesti niitä elämän arkisia ja pieniä onnen hetkiä ja nähdä jokaisessa päivässä edes jotain hyvää. Ei murehtia turhia, vaan ottaa ilo irti joka hetkestä, elää hetkessä. Ilman muuta jokainen kohtaa elämässään vastoinkäymisiä, mutta kun aika on kypsä, nekin voi usein lopulta kääntää voimavaraksi.
Mikä on kaunista?
Voi, kauniita asioita on maailma pullollaan! Niitä näkee joka paikassa kun vain osaa katsoa. Vaihtelevat vuodenaikamme, Suomen luonto upeine väreineen, eläimet, lapset, onnelliset ihmiset, toiselle avun tarjoaminen. Upea & moderni kivitalo meren rannalla, vanha ja nitisevän natiseva puinen mummonmökki keskellä metsää, runsas ja värikäs puutarha, minimalistinen & virtaviivainen piha. Meret, järvet ja joet, takkatuli. Sadepisarat ikkunassa ja polttopuupinot. Auringonlaskut ja kukkaset. Isovanhempi lukemassa satukirjaa lapsenlapselleen – se, kun muutaman vuoden päästä osat ovatkin toisinpäin. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin; elämä on täynnä kauniita asioita!
Kerro jotain, mitä moni ei tiedä!
Hmmm… No vaikkapa sellainen juttu, että jos sanot minulle jonkin sanan, lasken salamannopeasti montako kirjainta siinä on. Tätä ystäväni aika ajoin testailevat, mutta ei, taito ei ole vieläkään ruostunut :).
Tässäpäs oli nyt jotain itsestäni! Oliko mitään uutta?
Blogin ulkoasua tulen lähiaikoina vielä vähän hiomaan. Kesän ajan mielessä on ollut pieniä muutoksia, joita ajattelin pikkuhiljaa alkaa toteuttamaan… Seurantapalveluiden pitäisi olla ajan tasalla, päivittelin niitä illalla, mutta jos huomaat jonkin toimimattomuuden niin kerro ihmeessä! Tuntuuko muuten kaikki toimivan kuten pitääkin? Kommentointi on yhtä vaivatonta kuin ennenkin: sähköpostiosoitettakaan ei ole pakko jättää, vaikka sille oma rivi tuolla onkin.
Mutta nyt kun minä olen kertonut itsestäni ja blogistani, niin olisi kiva kuulla jotain teistä! Löysittehän perille? :)
Perille löysin, tietty :) Hih, hassu taito sinulla :) koitin samaa mutta enpä onnistunut laskemaan kovinkaan nopeaa :D Onnea vielä uudesta kodista!
Ihanaa <3. En tiedä mistä moinen taito, mutta kyllä kaikki aina ihan huuli pyöreenä kuuntelee vastauksen ja alkaa sitten hitaasti itse laskemaan sanojen kirjaimia :D. Ja kiitos!
Perille löydettiin :)
Kiva kiva Hanna!
Täällä ollaan! :) Mukana seurataan. Terveisiä ja rapsutukset raitapöksyille <3
Kiva kuulla Aikku! Menee perille ja sinne teidänkin misukoille rapsut!
Täällä ollaan ;)
Eiköhän se ole jo tullut selväksi että kisuhullu olen ;D ja sinkkukin vielä heheh.
Helsingissä asunut n.13v (pieneltä paikkakunnalta kotoisin)
Tällä hetkellä työasiat totaalisen solmussa, mutta kyllä ne siitä joskus selviää ;) Kisut ainakin tykkää kun mami on kotona enemmän hihhih palvelu pelaa.
Ihanaa että saan lukea piristävää blogiasi :) kisuille silityksiä :)
Kiva Niina! Tsemppiä työasioiden selviämiseen :)
Ja ihana kuulla, että pidät blogiani piristävänä ja että viihdyt täällä edelleen! <3
Helposti löytyi perille FB:n ja Bloglovin’in kautta :) Onnea uuteen ”kotiin”!
Mahtavaa että alkoivat heti toimia! Kiitokset :)
Mukana tultiin! Karvakollilta myös terkut raitahaalareille :)
Ihana juttu Tintti! Kollillekin terkkuja :)
Perille löydetty! :) Täällä näyttää ihan hyvälle.
Onnea uuteen blogikotiin ♥ Kisuille paljon rapsuja :)
Voi, mukava kuulla että näyttää hyvältä! Ja lämmin kiitos Janet <3
Täällä minäkin ;) Olipa hauskaa lukea noita juttuja sinusta, aina oppii jotain uutta! Iloista päivää :)
Hyvä hyvä! :)
Kiva kuulla, että joukossa oli jotain uuttakin. Kiitos samoin sinulle!
Perille löydetty ja osoite päivitetty omalle lukulistalle! Onnet vielä kerran uudesta blogikodista <3
Ps. Kiitos sähköpostista <3
Mahtavaa! Kiitokset ja kiva että tuli perille :) <3
Täällä ollaan :) itse olen seuraillut blogiasi muutamia kuukausia, joten oli kiva kuulla vähän enemmän sinusta. Kissat on edelleen tämän blogin yksi parhaista puolista sisustuksen lomassa <3
Mukava kuulla! Ja tuostakin, että kuulit vähän uusia asioita. Sitä on blogin kirjoittajana aina vaikea hahmottaa, mitä kukin tietää tai ehkä haluaisi tietää lisää, kun ei tiedä kuinka kauan kukakin on mukana seuraillut :)
Täällä ollaan mukana, kuten luvattiin. ;) Onnea uuteen osoitteeseen!
Ihanaa, kiitos Irina! :)
Heippa! Hyvin löytyi uusi osoite ja päivittyi Bloglovingiin :-)
Kun sinulla on nuo ihanat kisulit, niin tulevana kissanomistajana kyselisin, onko teillä kiipeily/raapimispuuta ja jos niin millaista? Olen niitä nyt verkkokaupoista selaillut ja ne näyttävät järjestään aikamoisilta plyysihökötyksiltä, oletko bongannut jostain pelkistettyyn sisustukseen istuvaa tyylikkäämpää versiota? Vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan :-)
Heippa Johanna ja hieno homma!
Kyllä meiltä löytyy kodinhoitohuoneen puolelta raapimispuu, sellainen vaalea beige, ei tosiaan mikään kaunistus :D. Siellä kisut käy raapimassa, nuorempi oikeastaan joka päivä ohi mennessään raapii (= aamurutiini). Kaivoin tuolta arkistosta kuvaakin, täältä löytyy:
http://allyouneediswhite.indiedays.com/2011/01/07/nain-vieroitan-kissan-joulukuusesta/
Eli en ole minäkään löytänyt mitään kivemman näköistä… Ihme ettei niitä ole, kaikenmoista muuta nykypäivänä kuitenkin jo löytyy :)
Moi, täällä ollaan, ja joka päivä käyn katsomassa olisiko uusia päivityksiä :) Onnea tänne uuteen kotiin!
Ihanaa, että tulit mukana! Orpo olo olisi ilman tuttuja :). Kiitos!
Tänne löydettiin. Bloglovin oli päivitetty uudelle osoitteelle jo ajoissa :) Onnea uuteen blogikotiin! Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevia ihania postauksia.
Juu päivittelin niitä jo illalla, hyvä että toimi kuten pitää!
Kiitos kovasti :))
Täällä yksi kaikessa hiljaisuudessa blogiasi jo pidemmän aikaa seurannut :) Onnittelut siirrostasi!
Nyt on ensimmäistä kertaa pakko kommentoida ja tiedustella, mistä mahtaa nuo ihanat raitalautaset olla?
Kiva että jätit nyt viestiä Maria! Ja kiitos :)
Nuo mustavalkoraitaiset kulhot olen tilannut Amfora Shopista.
Perille on löydetty, kiitos! :)
Olen hieman kateellinen noista teidän venetsialaisista.. ;) Mikä ihana kesän lopetus ja syy sytytellä ulkotulia ja nauttia pimenevästä illasta. Ja ilotulituksista.
Toki itsekin Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevana voisihan niitä viettää, mutta voisi Itä-Vantaa olla hieman ihmeissään..? :D
Hienoa! Venetsialaiset on kyllä kiva, kruunaa koko kesän ja niistä eteenpäin onkin sitten kiva odotella syksyä :). Tosin pommit ja ilotulitteetkin voisin skipata, en niin niistä välitä ja eläimetkin pelkää. Hiukan turhaa rahanmenoa. Kuulin ystävältäni, että myöskin Tampereella vietettiin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa ikinä venetsialaisia, hassua ;)
Bloglovin toimi heti ja perässä tultiin kuuliaisesti :)
Hmm, on pakko kysäistä tuosta sun ammatinvaihdosta (aine pinnalla vähän itselläkin, siksi kiinnostaa), että teitkö siis matkailualalta vaihdoksen vai matkailualalle? Jäi mulle jotenkin epäselväksi tuosta :)
Kiva että tulit! :)
Eli mulla on tutkintoja matkailualalta ja siellä olen vuosia työskennellyt, nyt siirryin pois.
Perille löysi tämäkin kissafani.:)
Onnea uuteen blogikotiin!
Jee hienoa! :) Kiitti!
Onnea tälle uudelle blogillesi! :) Jatka samaan tuttuun, innostuneeseen malliin kuin aikaisemminkin! Yksi kysymys mitä olen usein miettinyt…oletteko lapseton pariskunta omasta tahdosta vai muista syistä? Henkilökohtanen kysymys, ei oo pakko vastata. Oon vain jostain syystä usein miettinyt blogiasi lukiessa tätä asiaa – en ees tiiä miksi. :)
Kiitos Annastiina! Parhaani teen ja omana itsenäni kirjoittelen, kun en muutakaan osaa.
Todella henkilökohtainen kysymys kieltämättä, mutta vastataan vaikka näin että omasta tahdosta tällä hetkellä :).
Uusi lukija ilmoittautuu! Todella kauniita kuvia ja isoin plussa hortensioille!
Kiva että jätit viestiä JonnaH.! Kaunis kiitos kehusta ja hortensiat on kyllä niin niin ihania! Harmi vain, ettei mun näpeissäni tuo kaunotar ollut kovinkaan pitkäikäinen, mutta ehkä mä vielä opin :)
Olipas kiva lukea ”haastattelua” sinusta! :) Olen pitkäaikainen lukija ja messissä jatkossakin! :)
Mukava kuulla Jenni! Kiva, että olet jatkossakin seurana :)
Perässä hiihdellään. On vaikea sanoa kumpaa odotan nykyisin enemmän: aamulehden kolahdusta postilaatikkoon vai päivän blogikirjoitustasi. Tavassasi kirjoittaa ja kuvata on jotain taianomaista sekä herkkää ja todellista. Tuollainen lahja on arvokas. Vaalit sitä varmasti tässä uudessakin osoitteessa. Lämpimiä uutuudenhohtoisia ajatuksia!
Voi miten ihana kuulla! Ja lämmin kiitos Pirjo, tuli niin hyvä mieli noista sanoistasi, ihan herkistyin :). Mikä kohteliaisuus!
Kaunis ja selkeä blogi sinulla! Erikoinen taito sinulla on ja tähän en voi olla lisäämättä sitä, että lapsenlapsellamme joka on 7-vuotias, on sellainen taito että jos sanot hänelle vaikka kuinka pitkän sanan tahansa, niin hän välittömästi sanoo sen takaperin! Outoa! :)
Kiitos Krisse, ilahduin! Ja onpas tuo lapsenlapsenne taitokin erikoinen, itse en kyllä moiseen lahjakkuuteen kykene! :)
Onnea uuteen blogikotiin!
Olen pitkäaikainen lukija, mutta ensimmäistä kertaa tänne nyt kommentoin. Meillä on sama maku, sekä intohimo sisustamiseen :)
Kiitos Erja! Mukava että jätit nyt viestiä :).
Hei, mulla hitaalla kesti tähän asti tulla tänne, mutta ilman muuta innolla jatkan seuraamistasi. Olen ollut mukana noin kaksi vuotta.
Hyvin ehti parin päivän viiveelläkin, kiva että löysit perille Maiti! :)
Loysin tanne, jee!! Onnea uuteen blogikotiin, mukana seuraan tottakai! :-)
Ihanille raitahaalareille rapsutuksia. <3
Jee, mahtavaa!!! :)) Kiitos <3. Teidän poitsuillekin silityksiä!
Apua, ajattelin jo et miks en enää pääse blogiisi, joka on yksi lemppareinani, mutta nou hätä, onneksi löysin tämän parin päivän viiveellä.. pieni sherlock selvitti lopulta sijainnin fb:n avulla toki nopeasti ;)
Voi että, mutta ihana juttu että löysit pienen mutkan kautta oikeaan osoitteeseen! :)
Täällä ollaan :) Säikähdin äsken kun suosikkien kautta tulin blogia lukemaan, enkä ollut vaihtanut tätä uutta osoitetta sinne ja päädyin Bellablogien etusivulle! Hetken jo kerkesin miettiä että mitä ihmettä, kun muistin että tämä löytyykin toisesta osoitteesta :) Huh! ;)
Voi, ihana kuulla että löysit lopulta perille! Pahoittelut, että vastaus tulee näin myöhässä, ilahdutit viestilläsi kuitenkin tosi paljon :)
Mukana ollaan! :) Ja terveisinä: yksi työhakemus lähetetty, ei tosin tuottanut tulosta, mutta ”jää on murrettu”! ;) Noista kissojen raapimapuista, tsekatkaas Catmax:n valikoimaa. Ne on ihan tyylikkäitä, joskin hintavia.:)
Hienoa Anselmi! Myöskin tuo työhakemuksen lähettäminen, siitä se lähtee :)). Aina on jostain aloitettava! Kiitos tuosta Catmax-vinkistä, täytyypäs tutustua asiaan :)