Ei ihan heti uskoisi, että vielä kuun alussa oli hellejakso päällä. Nyt näyttää jo niin syksyiseltä; sataa vettä ja puiden lehdet kellastuvat hitaasti mutta varmasti. Elokuu on usein viime vuosina ollut enemmänkin syksyn kuin kesän kaltainen. Mies varmaan kiittelee, kun kesäkuussa hoin, että kesäloma kannattaa pitää heinäkuun eikä elokuun puolella…
Meripuistopiknikin lisäksi toinenkin kesämuisto tänne. Elokuun alun helteinen lauantai, päätimme lähteä viettämään sitä keskustaan. Kävelimme Suntin vartta ja ihastelimme kesäistä Kokkolaa. Mukana oli vain kännykän kamera, mutta joskus silläkin saa ihan kivoja otoksia!
Ajattelimme piipahtaa samalla Amarillon terassilla, mikään kahvila kun ei oikein lauantaisin enää tuohon aikaan auki ole. Tuollainen ruokaravintola kun on kyseessä (eli ei mikään savuinen ja hämyinen pubi), niin kyllähän sinne vauvan kanssa voi mennä..? Oli vasta iltapäivä eikä terassi ollut kovin täynnä. Valikoimme pöydän sellaiselta puolelta, jossa ei ollut tupakoitsijoita. Mies tilasi ison oluen, minä pienen Fantan. Koska limuni oli niin pieni, astelin tilaamaan vielä toisenkin juoman. Pyysin jonkin alkoholittoman drinkin. Näin selvästi, miten vieressäni vuoroaan odottaneen miehen silmät suurenivat ja hän kääntyi katsomaan minua. Mikä otus tilaa aurinkoisena kesälauantaina terassilla alkoholittoman drinksun?
Arvatkaas, sainko katseita osakseni kun tuota holitonta drinksuani siemailin? Arvatkaas, saiko mies, joka joi olutta? Katseita minuun jakoivat lähinnä +50-vuotiaat naiset. Tuli outo fiilis.
Vauva tykkäsi kovasti pienestä terassilla piipahtamisesta; hän nauttii paikoista, joissa on ihmisiä. Kovin seurallinen pakkaus! Ja sitä seuraa osataan kotonakin vaatia vimmatusti… Jos lasken hänet sitteriin esim. juodakseni vettä, tunnen heti silmäparin selässäni :). Uusin juttu opittiin eilen: sitterissä ei huvita enää istuskella kuten kuuluisi, vaan siinä täytyy koko ajan punnertaa kohti lelukaarta ja maistella niistä keskimmäistä. Valtaisa sikspäkki kehittymässä!
Taitaa johtua noista uusista opituista taidoista, että uni ei maistu (vauvalle, äitille kyllä maistuisi…)? Eilen ei nukkunut päikkäreitä juuri nimeksikään, ei sisällä eikä ulkona, eikä tunnu tänäänkään nukkuvan… Iltaa kohti alkaa sitten uni painaa – voitte ehkä kuvitella, millaista täällä silloin on :).
