Unikouluasiaa tähän väliin! Toivottavasti täällä olisi unikoulukokemuksen omaavia kuulolla… Vertaistuki tulisi nyt tarpeeseen! Aloitimme nimittäin unikoulun tänään, päivän ensimmäisten päiväunien kohdalla. Päiväunista se on hyvä aloittaakin, kun vanhemmat ovat silloin virkeimmillään. Mies unikoulutti, minä pysyttelin poissa huoneesta maidon tuoksuineni. Toteutimme lempeää unikoulua; Pick up, put down -menetelmää. Siinä vauvaa ei jätetä yksin itkemään, vaan hänet nostetaan aina syliin olkaa vasten rauhoittumaan. Heti kun itku lakkaa, hänet lasketaan takaisin sänkyynsä. Jos itku ei lakkaa, häntä pidetään tietty maksimiminuuttimäärä (ikäkuukausista riippuen) sylissä ja lasketaan sänkyyn, vaikka itkisikin. Ensimmäisille päiväunille nostoja kertyi hieman alle 20 kunnes vauva nukahti nyyhkyttäen, itse itkin viereisessä huoneessa… Päiväunien kesto oli tunnin (yleensä päivän ensimmäisten unien kesto on maksimissaan 45 minuuttia). Hetki sitten hän meni päivän toisille päiväunilleen. Tällä kertaa nostoja tuli miehen muistin mukaan 4-5, vauva rauhoittui ja nukahti lopulta tassutteluun eli selän silittelyyn. On nukkunut yli tunnin ja nämä unet ovat olleet kestoltaan yleensä aika tarkkaan 35 minuuttia.

Jännityksellä odotan iltaa ja yöunille käymistä. Tähän asti minä olen yksin nukuttanut vauvan yöunilleen, hän on yli 90 % kaikista illoista nukahtanut rinnalle. Nyt iski kamala surku tuosta, että enää niin ei voi tehdä! Vauva kun tulee siitä niin onnelliseksi ja nyt vein sen häneltä pois. Olisiko sittenkin pitänyt sinnitellä vielä jokunen kuukausi, niin pitkään kuin imetän, sillä vauvahan on kohta jo kahdeksan kuukautta… Jos yöt ovat olleet jo kolme kuukautta tosi katkonaisia, niin ehkä vielä menisi samanmoinen pätkä? Tosin nyt olen saanut näiden univelkojen myötä pääkivuista uskollisen ystävän… Mutta entäs sitten kun imetys päättyy, onko unikoulu ajankohtainen silloin? Täytyyhän hänet silloinkin opettaa nukahtamaan ilman rintaa eli olisiko se sitten joskus joka tapauksessa edessä…

cats

Voi voi, tuli niin yllättäen nämä tunteet. Olinko sittenkään henkisesti valmis tähän, vaikka joka yö yli kuukauden ajan olen jo vannonut, että huomenna se unikoulu starttaa… Lisäksi mietityttää ensi yö. Vauva nukkuu 12 tunnin yöunia, tuntuisi jotenkin kohtuuttomalta olla imettämättä noin pitkä aika. Kysyin lääkäriltä vinkkejä tähän ja hän sanoi, että alkuun voi ottaa kaksi yöimetyskertaa ohjelmistoon ja pikkuhiljaa vähentää yhteen ja sitten jättää ne kokonaan pois, jos en halua heti kokonaan niitä lopettaa. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että vauva jaksaisi 12 tuntia syömättä. Onko teillä tästä minkälaisia kokemuksia; miten olette toimineet?

Tuntui niin kamalalta kuunnella sitä itkua ja sitten nyyhkytystä, johon hän lopulta nukahti. Halusin vain juosta hänen luokseen, ottaa syliin ja tehdä vaikka mitä, jotta se itku olisi loppunut. Valvoa vaikka kuinka monta kuukautta, kunhan hänen ei vain tarvitsisi itkeä. Valtava epätietoisuus ja syyllisyys vaivaa eikä tiedä kuuntelisiko sydäntä vai järjen ääntä… Voi miksi me naiset olemme niin tunteellisia!

 

 

Tapaninpäivän tervehdys! Niin ihana Joulu <3. Ikimuistoinen ja ensimmäisemme lapsiperheenä. Sen kunniaksi meillä vieraili kuin vierailikin joulupukki. Se olikin aattoillan kohokohta ja näin jälkikäteen olen kyllä hirmuisen tyytyväinen, että hankimme alkukesästä videokameran. Valokuvissa nuo hetket eivät ole samoja, koska ääni ja liike puuttuvat. Moneen otteeseen on tullut katsottua aattoillan hetket nauhalta ja voi miten on saanut nauraa! Niin mainio persoona on tuo seitsemän kuukauden ikäinen touhupakkauksemme.

099

Joulupukki oli aivan ihana ja lempeä, vauva ei pelännyt häntä yhtään. Meni pukin syliin aivan rauhassa ja viihtyi pitkään. Hymyili ja nojaili pukin pehmeään masuun samalla pukin vaatteita hypistellen. Hieman kyllä ihmetytti, miten pukilla oli täsmälleen samanlainen kello kuin juuri Dubaista palanneella enolla…

cats

Vauva istui aattoiltana olohuoneen lattialla lahjojen ympäröimänä kaksi tuntia! Leikki innoissaan uusilla leluilla ja kylläpäs uni aattoiltana maistuikin. Niin ihana pieni kulta, jonka riemua jaksaisi seurata aamusta iltaan.

Joulupukki ei ollut unohtanut kissojakaan, heille oli omat herkkupakettinsa. Kaikille meille niin mukava joulu, jota muistelemme vielä pitkään. Tulen siirtämään muutamia palasia joulunvietostamme tännekin, kunhan vain ehdin. Nyt takaisin Tapaninpäivän pariin – alamme odottelemaan isovanhempia kylään. Letkeää pyhäpäivää teillekin!

141

 

 

010

022

Olen aamuyhdeksästä asti valmistellut sitä sun tätä; vain kotoillut vauvan ja kisujen kanssa. Kynttilöiden loisteessa ja joulumusiikin tunnelmassa. Mieskin sai työt valmiiksi normaalia aikaisemmin ja saapui kotiin jo päivällä. Siitä alkoi meidän joulun viettomme.

Jouluvalmisteluistamme on jäljellä enää kinkun koristelu, sen teemme kun vauva on käynyt yöunille. Toki samalla täytyy ottaa pienet maistiaiset, että uskaltaako sitä huomenna vieraille tarjota!

043

Kuusi on saanut ylleen perinteiset koristeet. Oksilta löytyy palloja, sydämiä, lumihiutaleita sekä perhosia. Valkoisia, kirkkaita, helmiäisvalkoisia, mattakultaisia sekä -hopeisia koristeita. Yksi erittäin arvokas koristekin joukosta löytyy: Kalevala Korun tämän vuoden joulukoriste, josta lukija minulle vinkkasi. Koriste on pronssia ja siinä roikkuu kirkas lasihelmi. Tänä poikamme syntymävuonna tuon koristeen nimi on osuvasti suojelus – tunnepitoisuuden vuoksi en voinut olla ostamatta.

Päivällä silittelin Hobby Hallilta blogiyhteistyönä saamani pellavapaneeliverhot kattaukseen. Katoin jo lautaset ja lasitkin pöytään, jotta kissat tietävät varoa… Eivät uskalla hypätä pöydälle, kun siellä on astioita.

052

Pallovalot päätyivät tänä jouluna ensimmäistä kertaa takkaa koristamaan – näyttävät siinä aika kivalta!

034

051

Koko päivän mielessäni on pyörinyt mummuni muutama päivä sitten lausumat sanat: siinä pojassa teillä on kaikki lahjat, ei pelkästään tämän joulun, vaan aivan koko elämän ajan lahjat. En voisi olla enempää samaa mieltä. Jo pelkkä ajatuskin ensimmäisestä yhteisestä joulustamme herkistää. Saapa nähdä, miten mun käy huomenna joulukirkossa!
Vauva ei vielä hirmuisesti tästä joulusta perusta, mutta tonttu-sanan on oppinut ja etsii niitä aina tarkkaan, kun kuulee kysymyksen Missä tonttu?. Tontun löydettyään hihkuu innoissaan ja heiluttelee käsiään. Joululauluista parhaat ovat Tonttujen jouluyö (tuttavallisemmin Soihdut sammuu), ja Jingle Bells. Voi sitä pienen riemua!

096

Aamulla täytyy vielä viimeistellä joulupöydän kattaus. En ehkä tykkääkään havunvihreästä tuossa kattauksessani, täytyy katsoa vielä päivänvalolla, mutta onneksi vielä voi muuttaa mieltään!

Tämä hetki on yksi parhaista. Tähän hetkeen loppuvat kaikki kiireet. Tästä eteenpäin ilmassa on vain kiireettömyys sekä nautiskelu. Viimeinen ilta, kun joulu on vielä edessä ja ilmassa on sellainen kutkuttavan odottava tunnelma. Toivon teille jokaiselle ihanaa ja tunnelmallista joulua! Jouluna aika pysähtyy, silloin ei muistella menneitä eikä mietitä tulevaa; jouluna eletään hetkessä.

Hyvää ja Onnellista Joulua lämpimästi toivotellen,
Satu