Keskiviikkoillasta moi! Täällä sitä ollaan… Ääni on lähes mennyt, keuhkot riekaleina yskimisestä ja nenä punaisempi kuin Petterillä. Silti kotona ja pahin vaihe selätettynä! Kaikki pysyy sisällä eikä kävellessäkään enää juurikaan huimaa. Ainoastaan jos nousee liian nopeasti esim. sohvalta, pukkaa pientä pyörtymisen alkuefektiä ja otsan valtaa tuskanhiki, mutta muuten kaikki oikein mainiosti. Tauti kesti lähes tunnilleen kolme vuorokautta, mutta huono ja voimaton olo poistui lähes yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Kyllä tätä arkea kuulkaas taas arvostaa!
Olen mielessäni ainakin sataan otteeseen nostanut hattua yksinhuoltajille – olette todellisia sankareita! Miten tällaisessa kunnossa voisi huolehtia lapsestaan? Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus sairastaa, levätä ja toipua rauhassa.
Nyt jo vähän naurattaakin tämä kaikki… Kuinka vähällä mies pääsi ja kuinka maksimiin itse tämän vedin. Jopa ämpäri sylissä löytyi huumoria ja se onkin yksi hyvä lääke vaivaan kuin vaivaan! Nämä muutamat päivät ovat tuntuneet lähes kuukauden mittaisilta ja välillä tuntui kuin eläisin kuten Big Brother -talossa: täysin eristyksissä ulkomaailmasta. Lähes ainoana kontaktinani ulkomaailmaan te! :D
Tänään halusin ensimmäisenä vaihtaa kaikki lakanat sekä pyykätä, pyykätä, pyykätä. Miten sitä kertyykin aivan valtavia määriä, kun pyykkäri pitää muutaman ”lomapäivän”? Samalla järjestelin kodinhoitohuoneessa tavaroita paikoilleen ja karsin pojan vaatteiden joukosta pienimmät varastoon. Kyllä jäikin aika suppea vaatevalikoima, heh! Hoksasin taas samalla, kun vein pari kertaa käytettyjä 86-senttisiä bodeja varastoon, että niiden ostelu olisi kannattanut lopettaa kokoon 80 cm. Pitkään aikaan en ole pojalle bodeja pukenut, jotenkin ne ei vain enää toimi ja ovat turhan kömpelöitä taaperolle. Mutta eipä sitä tiennyt ennen kuin testasi! Meidän varasto on muuten kohta ääriään myöten täynnä pojan pieniksi jääneitä vaatteita sekä erilaisia vauva-ajan tarvikkeita – emme ole myyneet/antaneet yhtään mitään pois. Saapa nähdä joutuuko kesällä jotain niistä tilanpuutteen vuoksi karsimaan!
Mutta nyt vielä pientä touhua tälle illalle, jotta saadaan koti taas mukavamman näköiseksi. Pysykäähän terveinä!
Sinä olit sitten oikein kunnolla sairas. Kyllä sitä osaa sitten arvostaa terveyttä, kun on ollut sairas.
Minä olen myös niettinyt tuota, miten yksinhuoltajat selviää sairaana lapsen hoidosta, varmaan kun on pakko.
Hyvää keskiviikko iltaa sulle ja muista levätä vielä, ei sitä ole heti kunnossa.
Näin on! Nyt vielä vuosisadan flunssa päällä, mitähän seuraavaksi :D.
Juu iisisti otan vielä.