Aurinkoista kesäkeskiviikkoa! Miten olisi yksi kaulakoru?

Starttasin aamulla MioSa. designin sivulla arvonnan sen kunniaksi, että sivulla on jo yli 700 tykkääjää – kiitokset teille! Koska kaikki eivät ole Facebookissa, täytyy tietysti tasapuolisuuden nimissä startata toinen kisa täällä blogin puolella, eikös vain! Tähän kisaan voivat osallistua kaikki jättämällä itsestään nimimerkin sekä sähköpostiosoitteen, josta vaivatta tarpeen tullen tavoittaa. Kun jätät sähköpostiosoitteen sille varatulle riville, se näkyy ainoastaan minulle.  

Voittaja saa valita itselleen toisen näistä puuhelmikaulakoruista: joko vaalean hempeän minttuisen version tai sitten räväkän mustanpuhuvan minttuisen version. Molemmissa on nauhana mokkanauha, jonka pituus on 80 cm. Puuhelmet on maalattu erittäin laadukkailla, tuoksuttomilla maaleilla.

puuhelmikaulakoru

MioSa. designin sivulla näkyy jo muutama kaulakorumalli, mutta se on vasta alkua; lisää on tulossa koko ajan tasaiseen tahtiin. Minulta voi tilata kaulakoruja myös omien toiveiden mukaisesti; sävyvalikoima on aika monipuolinen ja onpa kuvioissa jokunen uutuussävykin kesän kunniaksi! Näistä kerron kuitenkin myöhemmin lisää, nyt kahvia nauttimaan!

Eli jos tahdot osallistua tähän arvontaan, jätä kesäterveiset tämän postauksen kommenttiboxiin ensi lauantaihin 2.7. klo 18 mennessä! Arvonta on päättynyt. Voittaja julkistetaan sunnuntai-iltana. 

Meillä on kiva pieni sisustusbloggaajaryhmä, jonka kesken päätimme aloittaa eräänlaiset sisustusteemakuukaudet. Ideana on, että jokainen toimii halutessaan ”kuukauden emäntänä” antaen jonkin valitsemansa sisustusteeman, jonka mukaan halukkaat sitten postailevat. Ensimmäisen teeman heitti ilmoille Valkoisen Harmajan Suvi ja ajatuksena oli kuvata kodin kotoisin nurkkaus. 

Jostain syystä minun ei tarvinnut miettiä tätä juurikaan, vastaus oli heti selvä.

kotoisin nurkkaus

Joskus kymmenisen vuotta sitten kodikkuus ei olisi merkinnyt minulle näin suurta määrää valkoista väriä eikä näin suuria ikkunoita. Omaa kotia suunnitellessa ajatukset alkoivat kuitenkin suuntautumaan tähän suuntaan ja hyvä niin! En enää osaisi kuvitella meille harjakattoista taloa, jossa olisi normaaliin huonekorkeuteen sopivat ikkunat tai kotia, jossa olisi vain vähän valkoista väriä. Jotenkin tästä valkoisen valoisasta, korkeasta, vinokattoisesta olohuoneesta isoine ikkunoineen on tullut meille meidän kotimme sydän. Kodikkuus merkitsee eri ihmisille eri asioita. Tämä kotimme kohta rauhallisine ikkunanäkymineen on myös se kohta, jota jäisin kaikkein eniten kodistamme kaipaamaan, jos tästä joskus pois muuttaisimme. 

ikkunanurkkaus

Tämä vaihtuva maisemataulu antaa paljon. Kuuden vuoden aikana olen usein istuskellut sohvalla ja vain tuijotellut ikkunasta ulos. Näky on kaunis syksyllä ja keväällä, mutta suorastaan taianomainen kesällä ja talvella. Mm. postauksessani Ensilumi näkyy noita huikeita talvimaisemia. 

Joskus nurkkaus on käytössä myös siten, että kotia tarkastellaan ikkunoista olohuoneeseen päin. Silloin siinä istuskellessa näkymä avautuu sohvalle ja takkaan päin, keittiön mahdolliset sotkut jäävät näkymättömiin. Nojatuoli on istumakäytössä enimmäkseen silloin, kun meillä on vieraita. Muutoin siinä nököttää lähes poikkeuksetta vanhempi kisuneitinen ja voin kertoa, että ennen näiden kuvien ottamista teippiharja lauloi :). 

corner

Kuitenkin eniten iloa tämä kotimme kotoisin nurkkaus tuo, kun sitä katselee sohvalta käsin. Tällöin iloa tuottavat myös ikkunanäkymät ja kuten eräs ystävänikin sanoi, nyt kesällä luonto on aivan kuin samaa tilaa sisätilojen kanssa, kiitos viherkasvien. Sama vihreä jatkuvuus sisällä ja ulkona! Tällä hetkellä nurkkaus on mielestäni myös kalusteiden osalta erittäin onnistunut; hetken kesti löytää siihen kaikki sopivat ja eniten omaa silmää miellyttävät elementit, mutta nyt se on siinä. Kaunis, monien vuosien suosikkilattiavalaisimeni, klassikkojakkara ja mukava nojatuoli. Viherkasvit ja jokunen tekstiili. Pisteenä iin päällä vielä mukavuutta jaloillekin rahin muodossa. Rahi meillä kyllä seilaa pitkin olohuonetta; se on niin kysytty, että niitä saisi oikeastaan olla kaksi!

nojatuoli

Mikä on sinun kodissasi se kotoisin nurkkaus? 

Mahtavan aurinkoista tiistaita!

Kylläpäs tuo auringonpaiste vaikuttaa kivalla tavalla ja kotielämäkin alkaa taas pikkuhiljaa maistumaan: hitaasti, mutta varmasti. Tämä päivä kun starttasi, huomasin, että mulla on kaksi vahvaa mielihalua: haluan kotiin pionikimpun (juhannusmatkamme aikana nuupahtaneen tilalle) ja haluan maalata ison taulun! Kumpikin ihan toteutettavissa eli ei sentään mitään mahdottomia toiveita ja kumpikin kätevästi kotona viihtyvyyttä kasvattavia tekijöitä. Mistähän Kokkolasta löytyisi tukevaa ja melko laadukasta canvaspohjaa? Mitään satasta en siitä ajatellut maksaa, sillä taulu voi mennä ihan pipariksi, mutta kehysrungon tulee kuitenkin olla suora. Mutkaisiakin kun on vastaan tullut!

Nämä molemmat mielihaluni löytyvät myös tämän seuraavan kodin kuvista, hauska sattuma!

SFD54C0C8A5885E4C88B0605D4522FC4297

SFD59A48CA5D45B4BC2B2D483464E90D8FD

Tosin ihan tuollainen taulu mulla ei ollut mielessäni kuin mikä tämän olohuoneen seinällä roikkuu. Aika helppo muuten toteuttaa tämän kuvien kaltainen – ainakin se siltä äkkiseltään vaikuttaa, mutta usein olen huomannut, että maalaamaan ryhtyessäni jokin helpolta näyttävä toteutus onkin käytännössä jotain ihan muuta!

SFDC7C2F75398EB41C191E357650589D488

Omaan tauluuni haaveilen seuraavia sävyjä: valkoista, harmaata, beigeä, nudea, persikkaa, kahta eri vaaleanpunaisen sävyä, vähän keltaistakin… Niin ja ehkä petroolinsinistä tai sitten mustaa pari ripausta. Miten sen sitten saisi näyttämään sellaiselta, että sen haluaisi ripustaa ihan seinällekin asti, on taas toinen juttu :D. Mutta jotain tällaista meidän olohuoneen seinän yksi kohta selvästi kaipaa; juuri näitä sävyjä isossa taulussa!

taulu

SFD90B90DDF2BB744DE8E30705490B6C9F7

Nyt tartun päivän työlistaan! Se onkin melkoisen pitkä, kun on tullut kolme päivää lomailtua… 

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)