Ihana arkipäivä

 

Tänään tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että arki on tosiaan koittanut, sillä tänään täällä on meneillään ensimmäinen arkipäivä, joka sisältää kunnolla työntekoa. Ei vain tuntia tai paria, vaan kuusi-seitsemän tuntia töitä. Poika meni muutaman viikon tauon jälkeen hoitoon mummolaan – ihanaa vaihtelua kaikille osapuolille! Äidilleni, pojalle sekä minulle. Tuossa sähköposteja kirjoitellessani mietin, että kuinka nautinkaan tehdä töitä ja olla vain minä ilman mitään muuta roolia. Työnteko tuntuu ihan virkistykseltä! Ainakin näin vuoden alkuun ja loman jälkeen ;).

Täällä on soinut jazz kymmenestä lähtien ja välillä kuuluu, kun nuorempi kissa leikkii jollain pojan lelulla. Lähinnä vierittää lelua lattiaa pitkin ja juoksee perässä. Pakkaspäivän puuhastelut! Paukkupakkaset tulivatkin tähän vuoden alkuun aivan yhtäkkiä. Saa taas illan lämmitellä takkaa. Takkatulesta olemme oikeastaan nauttineet nyt joka ilta. Mies kysäisi toissailtana punaposkiselta pojalta, että onko M:lla lämmin? Poika siihen Ei mutta kuuma. :D Täällähän alkaa nykyään jokaikinen lause sanaparilla ei mutta. Ja ihan joka asiassa on vain periaatteesta oltava eri mieltä kuin äiti ja isi. Se on selvä. Uudenvuodenpäivänä isomummolasta lähdettyämme poika kysyi heti alkumatkasta, ollaanko jo perillä. Kun vastasin, että ei me ihan vielä olla perillä, kun vasta lähdettiin, niin takapenkiltä kuului Eipäs! Ja kolmen sekunnin mietinnän jälkeen Joopas! Kuulostaa usein jo niin koomiselta, että ei voi kuin (salaa) nauraa!

053

Huomaatteko, kävi aika klassinen… Kun vihdoin on se oman (työ)ajan päivä, minä mietiskelen täällä lastani :D.
Minulla on vielä kahvitauko pitämättä, joten sen pariin seuraavaksi. Tänään on ollut mietinnässä myöskin loppiainen, sillä meillä on miehen kanssa aina silloin merkkipäivä. Tämän vuoden loppiaisena juhlistamme 11 yhteistä vuottamme. Joku saattaa ehkä ajatella, että pitääkö moisia nyt sen erikoisemmin juhlistaa, mutta minun mielestäni ehdottomasti. Elämään kuuluu tuollaiset kivat arjenkatkaisukeinot ja niistä on pidettävä kiinni! Yleensä olemme käyneet kaksin syömässä, mutta nyt huvittaisi tehdä jotain muutakin. Mielessäni pyörii elokuviin meneminen, keilaus jne. Millä tavoin te juhlistatte tällaisia vuosipäiviä vai juhlistatteko mitenkään?

Tällainen arkipäivä täällä siis tänään! Nyt cappuccinon kimppuun ja sitten vielä viimeinen rutistus, ennen kuin mies ja poika kotiutuvat. Kivaa keskiviikkoa!

2 Comments

  1. Niina ja 4 kisua
    14.1.2017 / 09:56

    Juhlistimme viimeisintä vuosipäiväämme omalta osaltani surullisissa merkeissä.
    Luka kissan poismenosta oli niin vähän aikaa , joten juhliminen ei ollut mielessä. Mieheni halusi kuitenkin piristää minua , hän vei minun kylpylään aikuisten spa puolelle, syömään ja elokuviin <3 Sain hetkeksi muuta ajateltavaa ja hänen eleensä oli niin sydämellinen <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.