/

Sunnuntai-illan tervehdys blogiin! Täällä vietettiin viikonloppu laivalla; kävimme vuorokauden risteilyllä Turusta Tukholmaan ja edelleen sillä ainoalla laatulaivalla: M/S Viking Grace. Ajoimme eilen illalla suoraan Turun satamasta kotiin ja hoh hoi, ensi kesänä mietin kyllä tarkkaan, ryhdynkö samaan. Automatkustamisessa pojan kanssa ei ole mitään ongelmaa; eilenkin hän nukahti heti Turusta pois päästyämme klo 20.30 ja heräsi paria havahtumista lukuunottamatta vasta kotona klo 1.30. Siitä siirryimme sujuvasti sänkyihimme ja nukuimme aamuyhdeksään. Itse kuitenkin pelkäsin aivan valtavasti hirviä, sillä oli täysin pilkkopimeää kymmenestä eteenpäin ja tuntui, että ajo Suomen halki oli silkkaa tuuripeliä ja mietin, että milloin se mahtaakaan tuulilasiin osua. Mietin myös useaan otteeseen sitä, miten jalkani asettaisin, jos se hirvi tosiaan auton päälle kohta mätkähtää; missä asennossa sattuisi vähiten… :D Yöllä ei kyllä naurattanut yhtään!

Jännitti myös, että pysyyhän mies ratin takana hereillä… Itse en juuri silmää räpäyttänyt eikä siinä vauhdissa juuri ehtinytkään. Että jos näitte yhden Mersun ja Audin kiitävän yöllä Suomen halki, oli se meidän matkapoppoomme! Jotenkin tuollaiset tilanteet pelottavat lapsen saamisen myötä aivan eri tavalla kuin muutama vuosi sitten ennen lasta – muut vanhemmat varmasti allekirjoittavat tämän?

Varasimme tänäkin kesänä Premium-luokan hytin, ne on niin parhaita ♥. Kyselin ennen matkaa matkaseurueen muilta jäseniltä, mitä laivalta eniten odottavat ja sain vastauksia kuten kuohariaamiaista, tax freetä, Ville Vikingiä, leikkipaikkoja… Itse odotin nukkumista tuossa hytissä! :D En ymmärrä mikä siinä on, mutta tämä oli nyt kolmas kertamme kyseisessä laivassa ja hytissä ja niiiin rakastan tuota sänkyä, noita peittoja ja muhkeita tyynyjä! Tyynyt eivät ole jauhosäkkejä eivätkä puolityhjiä hernepusseja, vaan juuri täydellisiä ♥. Ja se iso ikkuna sängyn vieressä, josta saa ihailla vaihtuvaa merimaisemaa koko vuorokauden ajan = täydellistä! Pieni poikammekin nukkui omassa levitetyssä vuodesohvassaan klo 24-9 eikä päästänyt ääntäkään. Hieman jouduimme häntä aamiaiselle herättelemään, mutta hymy huulilla totesi heti tomerana Onko nyt aamu, mennäänkö sinne leikkipaikalle!

Lapsille järjstettiin laivalla kiva minidisco ja se alkoi Ville Vikingin tanssilla. Kävimme myöhemmin iltapäivällä myös Tax Freessä Villen fanitapaamisessa. Ihanaa ohjelmaa lapsille! Huomattavasti vähemmän on laivalla muuten näin elokuussa ruuhkaa; aiempina kesinä olemme olleet siellä heinäkuussa ja viime vuonnahan vietimme tällä laivalla juhannuksen Juhannus laineilla -postaukseni tapaan. Paljon kivempi näin, kun joka paikkaan ei tarvinnut niin pitkään jonottaa!

Nyt meillä on täällä sauna lämpimänä ja sinne suuntaammekin tästä seuraavaksi. Sen jälkeen iltapalaa ja nukkumaan – arki alkaa taas huomenna! Hieman on ollut väsyä tänään ilmassa, sillä tuollainen lähes kahteen asti yöllä valvominen kyllä vaikuttaa itseeni jonkin verran. Muistinkin heti, miksi en tykkää tuollaisesta valvomisesta: inhoan viettää päivää sellaisessa väsyvireessä. Herääminen virkeänä ja levänneenä on niin paljon kivempi juttu!

P.S. Arvontaan ehtii osallistua vielä reilun vuorokauden ajan täällä.

/

Tiedättekö miten iltani ovat lähes parin viikon ajan kuluneet? Aurinkolomakohteita selailemalla! Kun poika on käynyt yöunille, olen aloittanut pienen matkasurffailun. Tulin nimittäin miehen huokailua kuunnellessani siihen tulokseen, että emme ole tällä täysin minimaaliseksi jääneellä aurinkoenergialla valmiita talveen. Emme tänä vuonna, kun kesä ei juuri syksystä eroa. Jos aurinko ei tule tänne, meidän täytyy lähteä auringon luo! Näin saamme edes vähän aurinkoa tällekin kesälle.

Kohteita oli alkuun monia… Olen yli vuoden verran haaveillut eräästä huikeasta viiden tähden hotellista ja tälläkin kertaa se oli ensimmäisenä mielessäni. Yhteys suoraan oman hotellihuoneen terassilta uima-altaaseen houkutteli kovasti (puhumattakaan hotellin muista puitteista), mutta itse saari (= Rodos) kohteena ei juurikaan. Olin kuitenkin valmis lähtemään kyseiselle saarelle vain tuon upean hotellin takia. Hetken eri huonevaihtoehtoja selailtuani ja hinnat nähtyäni totesin, että 5000 euroa viikosta (sis. kaikki ateriat) on vain aivan liikaa. Ehkä sitten joskus myöhemmin, parinkymmenen vuoden päästä, jos siltä tuntuu, mutta ei nyt.

Koska Rodos ei kohteena innosta, en etsinyt sieltä edullisempia vaihtoehtoja, vaan siirryin tutulle Italia-Espanja -akselille. Mantereet ovat suht tuttuja ja saarista on tullut vierailtua Sisiliassa, Sardiniassa ja Mallorcalla. Loppusuoralle pääsivät tällä kertaa Sisilia, Sardinia ja Menorca. Näitä kolmea eilen puntaroin ja kivoja hotelleja etsiskelin… Täällä ”kaukana” kun asumme, olisi lähtö Oulusta tai Vaasasta houkutellut, mutta se ei näihin kohteisiin onnistunut. Sitten täytyi löytää kohde, jonne pääsisi edes jotenkin järkevään aikaan Helsingistä ja takaisin, sillä turhan moni paluulento saapui Helsinkiin neljältä aamuyöllä eikä se kolmevuotiaan kanssa houkuttele sitten pätkääkään. Vihdoin sen sitten löysin ja kohteeksi näyttäisi valikoituvan kaunis Menorcan saari tämän kivan hotellin kera! ♥

Ei mikään ökyhotelli, mutta miksi pitäisikään. Kivaa puuhasteltavaa pojalle, kaksi hyvää allasaluetta, lapsiystävällinen ranta ihan vieressä, hotellin huikean upea sijainti niemekkeellä, lomahuoneisto (kaksio) pienen hotellihuoneen sijaan, viereinen satama-alue, luonnonkaunis saari ja lentoaikataulut painavat vaakakupissa paljon. Ja hyvin todennäköisesti siellä on sitä aurinkoa! Nyt täytyisi vain päättää, ottaako puoli- vai täysihoito, mutta todennäköisesti päädymme ensimmäiseen, sillä sen verran hotellilta tulee kuitenkin päivittäin eri puolille saarta poistuttua.

Ne pimeät, lämpimät illat, heinäsirkkojen siritys ja oman lomahuoneiston parvekkeen merinäköala – en tiedä tällä hetkellä mitään täydellisempää! ♥

(Kuvat lainattu TUI.)

/

Moi vaan tännekin! Täältä loman keskeltä istahdin tänään koneelle hetkeksi töitä tekemään ja ajattelinpas samalla tulla täällä blogissakin pyörähtämään. Olemme harrastaneet pientä kotimaan matkailua viime päivinä ja viikon sisällä olemme yöpyneet Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa, josta kotiuduimme eilen. Koko reissu oli aika lonkalta toteutettu eli yhtäkään yötä emme olleet etukäteen varanneet, sillä emme olleet suunnitelleet reittiäkään etukäteen. Aika tyyristä on kyllä lomailla kotimaassa, etenkin jos haluaa yöpyä hotellissa! Kallein yö oli Tampereella: lähes 200 euroa autopaikan kera.

Tampereella kävimme asiaankuuluvasti Särkänniemessä. Ostimme pojalle rannekkeen, mikä oli hyvä veto: näin hän pääsi samaan laitteeseen vaikka kuinka monta kertaa peräkkäin, jos joku oikein mieluinen löytyi. Saimme jonkin päähänpiston, että mennäänpäs porukalla Tukkijokeen; se on kiva laite, sinne voimme mennä kaikki yhdessä! Alkumatka sujui ihan iisisti ja selostimme M:lle kaikenmoista kyseisestä laitteesta. Pienen mäen jälkeen sanoin, että kohta tulee vähän isompi mäki, jolloin edestäni kuului En mää halua isoon mäkeen. Hmm… Tiedättekin varmasti, että se mäki ei ole mikään kovin pieni ja alas kun tulimme ja läpimäriksi kastuimme, pienin itki ja me isommat nauroimme. Tosin oma nauruni oli lähellä muuttua itkuksi, sillä en yhtään muistanut, että siinä oikeasti kastuu aivan täysin. Kuin saavista vettä kaataen! Reunoilla seuranneet ihmiset nauroivat – vahingonilo on paras ilo! Kirsikkana kakun päällä olimme halunneet oman vaunun, sillä olimme aikeissa ostaa meistä räpsäistyn kuvan lomamuistoksi. En yhtään muistanut, missä kohtaa kuva otetaan ja hyvä niin, tulipahan ainakin aitoja ilmeitä ja kyllä sille kuvalle onkin naurettu! Poikani katsoo kuvassa järkyttyneenä ja silmät lautasen kokoisina mäen alaosaan, itse nauraa kikatan hermostuneena ja mies ottaa takanani suht rennosti; ei ollut varmaan vielä hoksannut mitä tuleman pitää… Poika tuumaili jälkikäteen, että se mäki oli niin hurja! Uusinnasta ei kuitenkaan ollut puhetta…

Tampereelta oli aikomus suunnata Kuopioon, mutta matkalla päätimme jäädäkin yhdeksi yöksi Jyväskylään. Takapenkkiläinen tuntui nimittäin sen verran väsähtäneeltä, että parituntinen autossa riitti. Hänen ei tarvinnutkaan pitkään hereillä matkustaa, kun jo saavuimme Jyväskylään. Siellä nopeasti hotellin ravintolaan syömään ja sitten hotellihuoneen sängylle Haloo Helsingin Ruisrockin keikkaa seuraamaan. En olekaan tainnut kertoa, miten suuri Haloo Helsinki -fani pieni poikani on ♥. Lempparibiisi taitaa olla Hulluuden Highway ja sitä jammataan niiiiin rankasti!

Meillä oli tuuria, sillä koko lomamatkamme ajan paistoi aurinko! Pari sadekuuroa taisi tulla, yksi Särkänniemessä, mutta muuten paistoi ja lämmintä riitti. Halusin Kuopiossa jollekin pienelle risteilylle ja päätimmekin lähteä puolentoista tunnin kanavaristeilylle. Vinkkinä, että nämä liput saa usein hotellista edullisemmin kuin itse risteilyn järjestäjältä! Esim. meidän lippumme maksoivat 18 euroa/hlö (lapsi ilmainen), mutta hotellista ostettuna hinta oli 12 euroa/hlö. Laivasta näimme aivan upeita taloja ja vapaa-ajan asuntoja (toisessa kuvassa Kuopion tuomiokirkko eli ei liity risteilyyn):

Viimeinen kuva on otettu loman keskeltä: pieni väsynyt matkustaja ♥. Lapsi, joka yleensä aina haluaa kävellä itse, oli usein ihan ilomielin menossa rattaisiin :D. Oli kiva huomata, miten hyvin lapset oli hotelleissa huomioitu ja toki tämä on myös seikka, joka osaltamme vaikuttaa hotellivalintaankin. Iso plussa myös paikalla olevasta maskotista; eilen aamiaisella nähty Onni Orava kruunasi loman! Sitä piti jonkin matkaa seuratakin, vaikka tikkari oli jo saatu, heh!

Kuopio on kyllä niin ihana kesäkaupunki että! Myös Original Sokos Hotel Puijonsarvi osoittautui tosi kivaksi hotelliksi. Varasimme sieltä tilavan superior-luokan huoneen omalla saunalla, kyllä kelpasi ♥. Hotellin leikkitila oli poikamme mieleen ja erääseen leikkitilassa olleeseen peliin jäimme miehen kanssa ihan koukkuun…

Mutta nyt nuo mansikkalitrat jääkaapissa huutelevat sen verran voimakkaasti, että ei se auta kuin ryhtyä lättyjen paistoon! Mukavia kesäpäiviä teillekin! :)