Päivänvalo vähenee päivä päivältä ja aika selkeästi sen huomaa valokuvatessa. Itselläni on hieman sitä vikaa, että säädän ISO-arvoa joskus liian suureksi, jolloin tuloksena on jonkin verran/osittain rakeisia kuvia. Usein tuon kuitenkin huomaa vasta siinä vaiheessa, kun siirrän kuvia koneelle, jolloin on jo niiden kuvien suhteen liian myöhäistä. Täytyy muistaa pitää ISO 200-400:ssa; tosin tuokin riippuu kamerasta!, mutta omien kameroideni kohdalla jo tuo auttaa. ISO 800 synnyttää usein hämärällä jo jonkin verran kohinaa kuviin.

Kun pyrkii pitämään ISO-arvon suhteellisen pienenä, tarkoittaa se sitä, että valoa on saatava kuvaan muita keinoja käyttäen. Yksi vaihtoehto on aukon suurentaminen, mutta tälle objektiivi asettaa rajat. Minulla on yksi tuollainen valovoimainen (eli suuren aukon) objektiivi: Sigma 30mm f/1.4. Sillä saa oikein valoisia kuvia, mutta aukon suurentamisessa on toki yksi mutta: sitä mukaa kun aukko suurenee, kuvan syväterävyysalue pienenee. Näin ollen kuvaaminen suurella aukolla on parhaimmillaan lähi- sekä yksityiskohtakuvissa.

sigma

Eli jos haluaa kuvata isompaa kokonaisuutta, täytyy aukkoa pienentää (eli f-arvoa suurentaa). Näin suurempi osa kuvasta näkyy terävänä. Hämärässä tuo on haasteellista, sillä mitä pienempi aukko, sitä pimeämpi kuva. Sen vuoksi melkoisen tärkeä varuste onkin kolmijalka eli jalusta!

Omani on ihan peruskätevää mallia: Slik Sprint Pro II. Sain tämän joululahjaksi muistaakseni kolmisen vuotta sitten. Välillä laiskottaa eikä jalustaa jaksa kaivaa esille, mutta kyllähän se kannattaa. Jalustalla saa aina parempia kuvia kuin ilman jalustaa; terävämpiä, tarkempia.

jalusta

Jalustan avulla kuvatessa voi käyttää pidempääkin valotusaikaa. Sen myötä tarpeelliseksi tulee myös kaukolaukaisin, sillä joskus kamera tärähtää jopa siitä, kun sormi koskettaa laukaisinnappia, vaikka kamera olisikin jalustassa kiinni. Toki kaukolaukaisimen voi korvata myös asettamalla kameran itselaukaisin päälle.

056

059

Mites te; tuleeko pimeänä vuodenaikana tuskailtua valon vähyyttä? Kuvaatteko jalustan kera?

jäävesikannu

Täällä on vietetty viikonloppua pääasiassa kotona, halailtu poikaa normaalia enemmän ja oltu kainalokkain. Hoidettu alta pois muutamia askareita, jotka ovat olleet mielessä jo pidempään. Yksi tuollainen askare oli yhden lisähyllylevyn tilaaminen olohuoneen Lundian Fuuga-lipastoomme. Teetin sen paikallisella kalustetoimittajalla ja hetki sitten mies laittoi sen paikoilleen. Pääsin järjestelemään lipaston aarteitani entistä parempaan järjestykseen, olipas ihana tunne! Nyt siellä on kaikki kynttilät sekä kynttilänjalat ja -lyhdyt hyvässä järjestyksessä syys- ja talvikautta ajatellen.
Hyllylevyjä tilasin myös pojan uuteen vaatekaappiin, jonka tilasimme alkuviikosta. Vaatekaappi on nyt tarpeeksi iso, säilöö vaikka ja mitä! Pojan huoneessa vaihtui samalla järjestys ja huoneesta tuli sen myötä kivasti isomman oloinen. Otan muuttuneesta huoneesta kuvia, kunhan ehdin. Niin ja yksi onnistunut asia lisää tähän viikonloppuun: eilinen Chili con Carne! Oi apua, aivan liian hyvää. Tiirailin kolmea reseptiä ja valitsin niistä mielestäni parhaat palat ja onnistuin kyllä aika täydellisesti :D. Ruuasta ei tullut otettua kuvia, mutta on ehkä pakko tehdä sitä parin viikon sisään uudestaan, jolloin otan kuvat ja kirjaan tännekin tuon herkkureseptin.

No mitäs nämä postauksen kuvat sitten ovat? Nämä liittyvät uuteen työnkuvaani, jonka kehittelin itselleni alkukesästä. Keksin nimittäin alkaa pitämään kotonani pikaisia, parin tunnin valokuvauskursseja. Pointtina siis perehdyttää järjestelmäkameralla kuvaavia manuaalivalokuvaamisen maailmaan, jotta he voisivat pikkuhiljaa luopua kokonaan automaattiasetuksella kuvaamisesta. Sillä faktahan on, että jos järkkäristä käyttää lähes pelkästään automaattitoimintoa, menee sekä kamera että siihen sijoitetut rahat ihan hukkaan. Olen pitänyt näitä kursseja pienryhmissä tasaiseen tahtiin pitkin kesää ja vielä näyttää innostuneita osallistujia riittävän. Aivan ihanan palkitsevaa nähdä, että joku oppii ja innostuu kamerastaan ihan eri tavalla ja vieläpä minun oppieni avulla! Ei sen tarvitse olla sellaista kapulakieltä, mitä monet oppaat usein kannesta kanteen ovat, vaan asiat voi esittää myös yksinkertaisemmin ja käytännönläheisin esimerkein. Ja ennen kaikkea; ei se järjestelmäkameran maailma niin hirmuisen monimutkainen edes ole. Parasta on ajatella sitä osio kerrallaan eikä pyrkiä siihen, että kaikki on opittava heti.

Pienryhmät ovat osoittautuneet oikein oivallisiksi, sillä siten aikani riittää kaikille halukkaille myös henkilökohtaiseen opastukseen. Ihan alkeista olemme lähteneet ja kysymyksillekin on jäänyt aina hyvin aikaa. Käymme läpi kaikenlaista aina perustermeistä yksityiskohtaisempiin seikkoihin kuten vaikkapa siihen, miksi joku kuva näyttää rakeiselta. Näistä olen koonnut valmiiksi kuvaesimerkkejä omia kuviani käyttäen, sillä käytäntöhän on usein paras opettaja. Tuntuu kuin tässä samalla olisi itsekin oppinut paljon uutta! 

jäävesi

Mutta nyt pitemmittä puheitta; alan pikkuhiljaa valmistautumaan tämän päivän ryhmään! Kivaa sunnuntain jatkoa!

Saan aina silloin tällöin kysymyksiä, mikä olisi hyvä järjestelmäkamera; mikä kamera kannattaisi hankkia? Tuohonhan on aika vaikea vastata ihan tuosta noin vain, sillä se riippuu niin monesta seikasta. Mitä ja millaisissa olosuhteissa aikoo kuvata, kuinka paljon kuvaa, kulkeeko kamera usein mukana eli minkäkokoinen kamera olisi järkevä hankkia jne. Budjetista nyt puhumattakaan. Itse kuitenkin sanoisin, että ei ehkä kannata ostaa sitä edullisinta vaihtoehtoa, vaan säästää vaikka hieman kauemman aikaa rahaa, jotta saa heti hieman paremman kameran. Nimittäin usein nälkä kasvaa syödessä ja tässä touhussa ehkä nopeastikin, jolloin sinulla on äkkiä uuden kameran hankinta edessä… Mutta näihin yksityiskohtiin sen kummemmin kantaa ottamatta voin kertoa hieman omista kameroistani.

Eniten olen kuvannut Canonin järjestelmäkamerallani. Ostin sen noin nelisen vuotta sitten. Kamera on Canon EOS 550D. Oikein hyvä kamera mielestäni; toki tuon jälkeenkin on tullut jo useita uusia malleja samasta sarjasta. En kuitenkaan usko, että saman sarjan kameroilla olisi mitään todella ratkaisevia eroja. Erot tulevat lähinnä sarjojen välillä: kymppisarja, satassarja (esim. 6D on täysin eritasoinen kamera kuin 60D ja 600D) jne.. Toki tähän liittyy sellainen nollapeli eli jos nollia puuttuu kameran mallista, niin ne löytyvät sitten kameran hintalapusta, heh heh!

canon

Objektiiveilla voi vaikuttaa valokuvaamiseen paljon. Usein objektiivilla on jopa suurempi merkitys kuin kameran rungolla. Kameran mukana tulee yleensä perusobjektiivi, joka onkin ihan hyvä ns. perusvalokuvaamiseen. Sillä varmasti pääsee hyvään alkuun, mutta kuten sanoin, usein nälkä kasvaa syödessä ja jossain vaiheessa kamerallaan haluaa ehkä hieman monipuolisempia kuvia. Perusobjektiivilla otetut kuvat saattavat alkaa ajan myötä näyttämään tylsiltä. Kameran omat asetukset ovat rajalliset eli niillä ei saa aikaiseksi kaikkea mahdollista, mutta objektiivin vaihtamisella saa kuviin taas ihan erilaista monipuolisuutta. Objektiivin valinnassa kannattaa aina huomioida se, millaisia kuvia sillä on tarkoitus ottaa ja valita objektiivi sen mukaan; ei toisinpäin. Tämän vuoksi tähän ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa pätevää vinkkiä: joku kuvaa eniten ulkona ja joku sisätiloissa. Joku kaipailee makrolinssiä, joku laajakulmaa, joku teleobjektiivia jne.

Itse kaipasin kamerani peruslinssin lisäksi valovoimaista objektiivia (eli suuren aukon objektiivia). Niinpä hankin kameraani Sigman 30mm f/1.4 -objektiivin, jonka saa tällä hetkellä hieman alle 300 eurolla; itse maksoin siitä aikoinaan lähes 400 euroa. On kuitenkin ollut jokaisen euron arvoinen, niin kiva objektiivi on kyseessä! Ja tässä todellakin riittää valovoimaa aina f/1.4 aukkoon asti. Hieman huokeampi vaihtoehto tuolle voisi olla esim. Canonin 50mm f/1.8 (hinta tällä hetkellä reilun satasen). Tuokin on oikein valovoimainen objektiivi, suurin ero noissa kahdessa on oikeastaan polttoväleissä. Myös Nikoniin saa vastaavanlaisia objektiiveja, kuten nyt varmasti ihan mihin tahansa muuhunkin järjestelmäkameraan.

235

Indiedaysin ja Olympuksen taannoisessa yhteistyössä pääsin testailemaan elämäni ensimmäistä kertaa Olympuksen järjestelmäkameraa, tarkalleen ottaen Olympus PEN E-PL7 -kameraa. Ajattelin nyt kirjoitella tästä kamerasta hieman enemmän, kun ahkeraa käyttöä on takana kohta kaksi kuukautta. Aivan ensimmäisenä ominaisuutena kamerassa viehätti sen pieni koko (sekä kaunis ulkomuoto :)), siis jo ennen kuin sain sen käteeni. Hirmuisen kätevä kantaa mukana, sillä pienen lapsen kanssa sitä tavaraa on ihan riittävästi mukana muutenkin. Olen aivan supertyytyväinen tähän uutukaiseeni! Olen useaan otteeseen hehkuttanut miehelle kameran kuvanlaatua ja tulipa kerran jopa tokaistua, että taidan myydä Canonini pois. Mies kuitenkin vastusteli sanoen, että pitäähän sulla olla välineitä. Ja totta, en ole luopumassa Canonistani. Ennen Olympuksen saapumista olin jopa miettinyt Canonin päivittämistä raskaampaan sarjaan, mutta se saa nyt jäädä. Ehkä vielä joskus tulevaisuudessa kuitenkin, eipä sitä koskaan tiedä! Mutta annetaan Canonin jatkaa vielä kesälomailuaan, sillä tämä Olympus tuntuu nyt ihan ykköseltä enkä voi tarpeeksi intoilla tuota kameran pientä kokoa. Pieneen käteeni just hyvä ja miten vaivatonta onkaan kantaa sitä mukana vaikka ja minne (pojan trikoopipon sisällä :D)!

Kameran kuvanlaatu on mielestäni erittäin hyvä. Kuvat ovat tarkkoja ja värit toistuvat upeina. Tässä tulee nyt yksi ero Canoniini: tällä Olympuksella, vaikka otan miten valovoimaisia kuvia, värit eivät tunnu haalistuvan. Yleensähän nimittäin, kun valotusta lisää, värit saattavat haalistua valoisuuden lisäyksen myötä. Ei kuitenkaan tässä ja siitä olen ollut hämmästynyt! Ja erittäin positiivisesti yllättynyt! En tiedä olenko sitten tehnyt vanhalla kamerallani jotain väärin, mutta ihan samalla M-ohjelmalla kuvaan aina ja näin ollen ihan samoja asetuksiakin kameroissa säätelen.

231

Sain Olympuksen kamerani mukana todella laadukkaan ja valovoimaisen objektiivin. Jos se ei olisi tullut kameran mukana, olisin ostanut sen jälkikäteen. Kyseessä on M.ZUIKO DIGITAL 25mm f/1.8. Ei siis mitenkään radikaalisti eroa Canonin Sigma-objektiiviini nähden, joten voisikin sanoa, että nämä tällaiset valovoimaiset objektiivit on ehdottomasti lemppareitani. Tässäkin makuasia ratkaisee: toinen tykkää oikein valovoimaisista kuvista (kuten minä) ja toinen ei. Eli objektiivin hankintaa kannattaa miettiä siltäkin kantilta.

Seuraavaksi objektiivikseni haaveilen jotain hieman laajakulmaisempaa versiota, mutta alustavasti kun olen hintoja tiiraillut, ei tonni tuohon hankintaan näyttäisi riittävän… Joten ihan heti en ole tuota haavettani toteuttamassa; sen verran isoja hankintoja on jo tänä vuonna tullut tehtyä ja vuoden puoliväli on vasta nipin napin ylitetty! Toki otan jo nyt ilomielin vastaan suosituksia laajakulmaobjektiiveista, joten jos niitä löytyy, niin ei muuta kuin näpyttelemään! :)

Toivottavasti tästä postauksesta sai irti edes jotain vinkkiä näitä asioita pohtiville ja toki lisää saa kysyä, jos mielessä jotain pyörii!