Jännittäviä hetkiä ja päiviä

Raskauteni viimeiset hetket ovat olleet lämpimien kesähelteiden vuoksi vähän turhankin haasteellisia. Lämmön kanssa olisin kyllä huomattavasti paremmin pärjännyt, jos edes kotonamme olisi ollut viileää, mutta kun sisätiloissakin on +29 – 30 astetta, ei viilennystä ole ollut kotonakaan saatavilla. Ilmalämpöpumpun päätimme hankkia jo yli kaksi viikkoa sitten pelkän viilennysominaisuuden vuoksi, mutta joka paikassa oli valtavat asennusjonot! Vihdoin mies löysi ylivieskalaisyrityksen, joka pääsi asentamaan meille Mitsubishin ilmalämpöpumpun viikossa. Tänä aamuna klo 8 oli asentaja oven takana ja voi kuinka toivottu ja odotettu vieras hän olikaan! :D Nyt olemme tämän päivän nauttineet huomattavasti viileämmästä huoneilmasta, joten eiköhän tämä tästä. Enää en tarvitse pakastimesta kauratyynyjä, en viittä kylmää suihkua/päivä, en kylmiä ja märkiä harsoja viilennykseen…

Lämpö on pahentanut myöskin alaselkäsärkyäni huomattavasti ja tällä viikolla on ollut pari päivää, kun olen voinut kävellä vain erittäin vaivalloisesti. Muutama turhautunut kipuitkukin on tähän viikkoon mahtunut, mutta viimeisiä kuulkaas viedään! Hirveästi olisi ollut vielä tekemistä ennen vauvan syntymää, mutta kaikkea en ole ehtinyt eikä kaikkeen ole voimat riittäneet, sillä töitäkin olen vielä eiliseen asti tehnyt. Oikeastaan vielä tänäänkin hieman paperihommia… Oi tätä naisyrittäjän elämää!

On täytynyt vain hyväksyä se, että kaikkea ei ehdi ennen vauvan syntymää ja jatkamme näitä hommia sitten nelihenkisenä perheenä. Vauva ei huonettaan vielä kaipaa, hänelle riittää lähinnä äidin läsnäolo. Itse olisin toki nauttinut, jos olisin voinut valmistella vauvan huonetta jo näin odotusaikana. Olisi ollut ihanaa tuoda vauva kotiin, jossa on hänelle huone valmiina! Osa hänen tavaroistaankin on vielä varastossa, mutta eiköhän niidenkin pariin sitten aikanaan ehdi…

Jotenkin niin valtavan erilaista tämä toinen odotusaika esikoisen odotukseen verrattuna! Hänelle kaikki oli valmiina hyvissä ajoin; kaikkea ehti – fiilistelläkin. Nyt on ollut ajoittain jotenkin huono omatunto, kun tämän vauvan odotusaika on mennyt hirmuisessa arkikiireessä eikä fiilistelylle ole juuri ollut aikaa. Mutta näin se kai menee, muillakin… Kun on se esikoinenkin tässä elämässä jo ♥. Toki tästä odotusajasta on tehnyt ainutlaatuista se, että olen voinut fiilistellä tätä pikkuveljen odotusta esikoiseni kanssa!

Kiireestä ja valmisteluista puheenollen; ostimme vauvalle turvakaukalonkin vasta pari päivää sitten – ei yhtään viime tipassa! Päädyimme tälläkin kertaa Maxi-Cosin kaukaloon; uuteen malliin Pebble Plus. (Esikoisella oli Pebble.) Olimme tuohon kaukaloon esikoisenkin aikana erittäin tyytyväisiä, joten en nyt oikein muita vaihtoehtoja edes katsellut. Siihen ostimme 2wayPearl-telakan. Nauratti, koska olimme miehen kanssa paikallisessa lastentarvikeliikkeessä kuin ensikertalaisia ja myyjä sai näyttää meille lähes kaiken kaukalon telakkaan kiinnityksestä lähtien :D. Näin sitä neljässä vuodessa asiat unohtuvat…

Muistatte varmastikin neljän vuoden takaa synnytyspelkoni. Se on ollut läsnä tässäkin raskaudessani ja monenlaista vaihetta on käyty läpi. En ole kuitenkaan tällä kertaa tullut jakaneeksi tunteitani täällä blogissani ja siihen on monta syytä: ajanpuute, helteet ja se, että olen käsitellyt asiaa toisin. Jälkeenpäin voisin näistä tännekin kirjoitella, jos siltä tuntuu.

Synnärille en aio läppäriä viedä mukanani, näillä näkymin vain kännykän ja tabletin, mutta niillä en tykkää postailla, joten kuulumisia pääsee seuraamaan nopeammin Instagramin ja Facebookin kautta. Kun ajattelenkin synnytystä ja niitä osastopäiviä, kurkkua kuristaa edessä oleva ero esikoisestani. Kyllä tulee olemaan pitkiä ja raastavia päiviä, meille molemmille! Olemme niin tiivis kaksikko, että joskus jopa luemme toistemme ajatuksia. Jännitän kovasti, miten hän minua ikävöi, sillä hänellä on jo hyvin pitkään ollut todella vahva äitivaihe päällä. Mutta kaiken tuon jälkeen on maailman ihaninta tulla kotiin molemmat pojat kainalossani ♥.

Mutta nytpäs taidamme lämmittää saunan pitkän tauon jälkeen, kun täällä on vihdoin sisäilma vain +23 asteessa!

Mukavaa viikon jatkoa! :) 

6 Comments

  1. J
    26.7.2018 / 22:13

    Oi ihana M! Ja kaunis äiti. M:sta tulee mieleen ihan minun oma pikkuveljeni, joka on jo aikuinen. Mutta olen seurannut jotain instastorieseja ja olen ihan myyty, m:sta kasvaa ihana ja huolehtivainen isoveli. Tässä jos missä lapsesta näkee kuinka hänellä on hyvä olla, turvallinen koti ja upea äiti ja varmasti myös isikin vaikka ei blogin ja instan perusteella häntä tiedäkkään onnea loppuraskauteen ja synnytykseen!

    • 26.7.2018 / 22:41

      Voi että, sait mut ihan itkemään, kirjoitit niin kauniisti. Onpa aivan ihana kuulla, että meidän jutuista välittyy tuollaista. Äitinä olen tästä suorastaan ylpeä!
      Näistä kuvista jää minulle ja pojalleni ihana muisto. Eräänä toukokuun yhteisenä arkivapaapäivänämme napatut kuvat. Kesänä, jolloin odotimme pikkuveljeä, mutta joka ei ollut vielä syntynyt ja olimme usein kaksin <3.
      Ja mitä mieheeni tulee, niin kyllä; lapsellani on kiltti, rakastava ja lapselleen aikaansa antava isä.
      Kiitos vielä J! <3

  2. Miia
    27.7.2018 / 19:41

    Itse olin peräti 6 päivää sairaalassa ja vieläpä 60 km päässä kotoa. Esikoisen näin vasta neljäntenä päivänä, kun kuopus oli aamulla vihdoin päivien maanittelun jälkeen syntynyt. Aika tuntui pitkältä ja esikoinen ei halunnut edes puhelimessa jutella. Sairaalaan saapui maailman ylpein isoveli. Hän kumartui heti suukottamaan pikkuveljeä. Silmänurkkahan siinä kostui, kun mulla oli molemmat pikku-ukot kainalossa. Isoveli ja pikkuveli. ❤

    Toisen odotus tosiaan meni jotenkin hujauksessa. Esikoisen pikkuveljen odotusta oli kyllä ihanaa seurata. Hän kasvoi hienosti rooliinsa jo raskausaikana ja kaikki on mennyt hyvin. Hän keksi vauvalle myös nimen, jonka kuopuksen kolmanneksi nimeksi sitten annoimmekin. Teidän M kuulostaa juuri samankaltaiselta tyypiltä kuin meidän esikoinen. Uskonpa siksi, että M on mitä parhain isoveli juuri tälle syntyvälle pikkuveljelle.

    Valtavan paljon voimia synnytykseen ja ihanaa alkutaivalta nelihenkisenä perheenä!

    Ps. Loistohomma se ilmalämpöpumppu!

    • 8.8.2018 / 21:52

      Ihana lukea miten teillä! Kyllä on meidänkin esikoisesta kuoriutunut niin ylpeä isoveli <3. Kun vain ehdin, tulen postailemaan aiheesta.
      Kiitos kivasta kommentistasi! :)

  3. 5.8.2018 / 20:15

    Hienoa, että ilmalämpöpumpusta on helpotusta.
    Ja tosiaan, kyllä sitä ehtii touhuta sitten kun vauvakin on tällä puolella vatsaa. Tsemppiä ja aurinkoisia, mutta ei liian kuumia päiviä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.