Tein tätä ruokaa tänään vasta toista kertaa elämässäni enkä ymmärrä miksi! Tosin kolmevuotiaamme ei tästä kovin täyteen mahaansa saanut, mutta ainakin jonkin verran eri aineksia maisteli. Tukevampi iltapala hänelle sitten!

Ensimmäistä kertaa tein tätä viime marraskuussa, kun olin löytänyt ohjeen Soilen blogista. Kirjaan ohjeen tänne nyt itsellenikin muistiin. Niin ja kolme ihmistä sen perään ehti tänään Instagramissakin kyselemään, kun siellä kokkailunurkkaukseni vilahti!

Alkuun kuorin ja lohkoin bataatit (käytin tänään kolme bataattia). Hieman öljyä & suolaa pintaan ja uuniin 200 asteeseen 45 minuutiksi paistumaan. Kun bataatit olivat paistumassa, lohkoin sipulit ja paprikat, jonka jälkeen paistoin ne pannulla (viimeksi lisäsin joukkoon myös porkkanaa, sopii hyvin sekin!). Itse haluan paprikoista pehmeitä, jolloin ne ovat herkullisimmillaan, joten niiden paistamiseen kuluu aikaa. Paprikaa ja sipulia oli sen verran reilusti, että ruskistin broilerifileet toisella pannulla samalla, kun paprikat ja sipulit muhivat.

Kun broilerit alkoivat ruskistua, lisäsin niiden pinnalle reilusti pinaattia. Käytin koko pussillisen, sillä pinaatit pienenevät lämmetessään huomattavasti. Broilerissa voi olla joko jokin valmis marinadi tai sen voi maustaa oman maun mukaan suolalla, pippurilla, paprikajauheella, currylla, chilillä…

Kun kaikkia oli paistettu tarpeeksi, yhdistin pannut ja lopuksi laitoin ne uunivuokaan paistettujen bataattilohkojen päälle. Lopuksi murustelin pinnalle fetajuustoa ja sen jälkeen vielä kaikki uuniin noin viideksi tai kymmeneksi minuutiksi.

Ja ei kun herkuttelemaan! Mies tuumasi, että aivan täysin menisi jostain Rosson annoksesta (että kiitos vain ohjeesta, Soile!) :)

Jes, huomisen työpäivän lounas on valmiina, sillä tein tätä sen verran reilusti! Kun mies on päivät töissä, esikoinen koulussa ja kuopus päiväkodissa, on vain itselleni lounaan tekeminen usein yllättävän työlään tuntuista. Puhumattakaan siitä, että siihen olisi aina välttämättä edes aikaa! Pyrin aina siihen, että edellisen päivän päivälliseltä jäisi minulle jämiä seuraavan päivän lounaalle, mutta aina näin ei käy. Usein syönkin sitten jotain puuroa, tonnikalapastaa, munakasta tai muuta nopeasti valmistuvaa.

Ihanaa keskiviikkoiltaa!

Otsikkoon tuli sana arki, koska se tuntui vaativan jonkin sanan lounaan eteen :D, mutta meillä näitä on syöty hyvin myös viikonloppulounaiksi! Vaikka joskus haluammekin tehdä viikonloppuisin jotain parempaa ruokaa, on lounas oltava perheessämme suht helppo ja nopea. Etenkin nopeus on valttia, sillä lauantai- ja sunnuntaiaamupäivät ovat aina touhua täynnä ja touhut on suht aikataulutettuja, jotta ehdin tehdä myös yritykseni työt alta pois ennen seuraavaa viikkoa.

Joulun aikaan perheessämme maistui riisipuuro! Esikoinenkin tykästyi nyt ensimmäistä kertaa tähän puuroon; sitkeä ”maista, aina on pakko ainakin maistaa” alkoi vihdoin tuottaa hedelmää! Samalla hänelle alkoivat maistumaan muutkin puurot kuten kaurapuuro ja mannapuuro. Puuroja tuleekin tehtyä aina silloin tällöin lauantai- tai sunnuntailounaiksi! Mutta ei joka, eikä joka toinenkaan viikonloppu, muuten tulee puurot korvista ulos… Pakkasesta löytyy vielä muutama rasia viime kesän mansikoita ja puuro onkin parasta marjoilla! Tai jonkin sopan kera. Joulun jälkeen olemme tehneet pari kertaa riisipuuroa (viimeksi toissapäivänä päivälliseksi) ja nauttineet sen mansikoilla. NAM!

Toinen lounasruoka, jota tykkään välillä tehdä, on napostelulautanen! Tätä syötiin pari viikkoa sitten: kokosin lautaselle kurkku- ja porkkanatikkuja, paprikaa, kukkakaalta, pähkinöitä, hamppunäkkäriä ja ne meidän viisivuotiaallemme vastahakoisimmin alas menevät: kirsikkatomaatti ja avokadon palanen. Näin tulee hyvin kuin huomaamatta siinä sivussa maisteltua uusia makuja. Maistelukertoja tarvitaan useita ennen kuin osaa sanoa, tykkääkö jostain! Tällaiset lautaselliset maistuivat hyvin lounaaksi meille aikuisillekin! Näiden naposteltavien kylkeen vielä siivu tai pari lämmintä patonkia:

Yksi suosikki ja koko perheelle maistuva ruoka on kasvissosekeitto. Useimmiten teen sen sekoittamalla perunaa, porkkanaa, kukkakaalta ja sipulia. Myös bataatti sopii hyvin joukkoon. Loppuvaiheessa lisään keittoon vielä koskenlaskijajuustoa lisämakua tuomaan. Oletteko muuten ikinä tehneet kasvissosekeittoa pakastejuureksista? Luin jostain vinkin, että niiden joukkoon kun lisää perunaa ja sipulia, pitäisi tästä helpostakin versiosta tulla ihan herkullinen keitto. Meillä tuo versio on vielä testaamatta; olen aina tähän mennessä käyttänyt tähän tuoreita aineksia. Raejuuston kera maistuu myös molemmille pojille! Millä reseptillä teidän kasvissosekeittonne valmistuu?

Maanantaina vietin vapaapäivää lasten kanssa ja silloin tein lounaaksi kanaa ja makaronia. Tuli jokunen kuukausi takaperin täyskyllästyminen riisiin (kaikkiin riisiversioihin), joten siitä asti meillä on korvattu riisi täysjyvä- tai vähintään tummalla makaronilla. Perunakin sopii kanan kanssa ja silläkin lisukkeella saa kanaruokiin kivaa vaihtelua. Pilkoin kanan rintafileet paloiksi, maustoin ne suolalla, pippurilla, paprikamausteella ja currylla. Sen jälkeen laitoin ne ruokakerman ja kanafondin kanssa uuniin. Tämä on ihan hyvä kanaversio, mutta enemmän meillä tykätään hunajamarinoidusta kanasta. Miten teillä maustetaan kanaruuat?

Kuvissa näkyvät myöskin arkiruokalautasemme, joita tuli ennen hankintaa mietittyä tovi jos toinenkin! Kriteereinä olivat valkoinen väri (kyllästyn värillisiin), kiva ja käytännöllinen muoto, ei liian iso koko, monikäyttöisyys ja helppo aseteltavuus tiskialtaan yläpuolella olevaan kaappiin. (Meillä nimittäin tuo kaappi on ja pysyy, niin käytännöllinen ja tarpeellinen se on!) Nämä kriteerit täyttyivät sitten Arabian KoKo-lautasissa ja lähes parin vuoden käytön jälkeen olen kyllä todella tyytyväinen!

Tällaiset torstaiterkut tällä kertaa! Saa jakaa omia hyviä ja helppoja ruokareseptejä :)

Syksyssä parasta on erityisesti pimeät illat sekä kynttiläkauden aloitus valoisan kesäkauden jälkeen. Välillä toki kesälläkin tulee kynttilöitä poltettua, mutta erityisen mukavaa se on syksyn hämärässä. Arki-illatkin tuntuvat himpun verran juhlallisemmilta, kun sytyttelee kynttilöitä sinne tänne. Minulle onkin viime vuosina muodostunut tietynlainen rutiini iltapäiviin; kun alan valmistelemaan ruuanlaittoa, sytyttelen ensimmäiseksi kynttilöitä sinne tänne (mm. lieden vieressä on yksi) ja sen jälkeen laitan jotain kivan rentouttavaa musiikkia soimaan. Ensi kuussa musiikki on jo himpun verran jouluista! ♥

Noilla pienillä teoilla olen saanut ruuanlaittohetkistä mukavia, sillä en mitenkään erityisesti rakasta ruuanlaittoa. Kahden pienen lapsen äitinä olen kuitenkin oppinut ottamaan ilon irti ruuanlaitosta ja pidän sitä samalla ikään kuin omanana aikanani :D. Siitäkin huolimatta, että yksivuotias usein roikkuu samalla lahkeessa ja kaikki keittiön kaapit ja laatikot on tyhjennetty lattialle viihdykkeeksi…

Tässä yksi perinteinen syysherkkuni! Muistelin tässä kirjoittaessani, että olin kirjoittanut tästä blogiin joskus aiemminkin ja se löytyikin seitsemän (!) vuoden takaa otsikolla Eräs syysherkku. Nyt tein tämän kuitenkin hieman erilaisella ja vieläkin yksinkertaisemmalla ohjeella:

Kauraomenapaistos

5 isoa omenaa
kanelia
200 g voita
6 dl kaurahiutaleita
2 dl fariinisokeria

Lohkoin omenat voidellun uunivuoan pohjalle ja ripottelin päälle hieman kanelia. Sulatin voin ja kaadoin sen kaurahiutale-fariiniseoksen joukkoon. Kun olin sekoittanut seoksen hyvin, ripottelin sen omenoiden päälle. Sitten paistos vain uuniin: 200 astetta ja 20-30 minuuttia! Makuasia, kuinka tummaksi paistoksen pinnan haluaa. Itse olisin tykännyt vieläkin tummemmasta, mutta eräs 5-vuotias ei malttanut odottaa kauempaa…

Höyryävän lämpimän kauraomenapaistoksen kaveriksi sopii täydellisesti kylmä vaniljajäätelö tai kylmä vaniljakastike.

Nam! Onneksi tuota jäi hieman, niin voi herkutella tänäänkin…