Tämä on jouluihmiselle sellainen virstanpylväs, että olihan se huomioitava blogissakin! Tämä on usein myös sellainen ajankohta, jolloin toivoisin ajan seisahtuvan hetkeksi, jotta voisin nauttia tästä joulunodotuksen tunnelmasta vielä kauemmin ja hartaammin!

Vaikka tiedättekin, että olen täysin jouluihminen, ei meillä ole koskaan aiemmin ollut joulukuusta sisällä marraskuussa! Kerta se on ensimmäinenkin! Tässä kävi nimittäin sillä tavalla, että löysin tänä vuonna sen täydellisen ikikuusen, jollaista olin haaveillut jo parin joulun ajan. Mitään väliaikaista ratkaisua en halunnut, vaan odotin rauhassa, kunnes se oikea yksilö tulisi vastaan. Ja Keskisen kyläkaupassahan se sitten tuli! Varasin sieltä meille viimeisen jäljellä olevan joulukuusen ja viime viikonloppuna teimme pienen miniloman, johon yhdistimme tämän kuusenhakureissun. Myyjältä kysyin, tuleeko kuusia lisää ja ovat niitä kuulemma jo tilanneet, mutta oli vielä epävarmaa, saavatko lisää. Me emme toki toista tarvitse, mutta jos jotain toista siellä kiinnostaa :).

Kuusi on mielestäni aivan ihana ja niin aidon näköinen! Moni siellä kaupassakin mallikuusta tunnusteli, että onko se aito vai ei :D. Aito kuusi olisi toki aivan ihana, niissä on niin oma tunnelmansa ja tuoksunsa, mutta vielä tässä elämänvaiheessa haluan tämän vaivattomamman version. Kissa on melkoisen villiintynyt jo tästä tekoversiosta (älä anna kuvan evvk-ilmeen hämätä), niin voin vain kuvitella, miten riehaantuisi aidosta! Täällä myös pari poikaa on usein niin vauhdikkaalla päällä, että neulaset vain lentäisivät, kun viilettävät ohi. Joulunpyhiä en halua viettää kuin arkipäiviä (imuri kourassa), joten tällä mennään!

Keskiseltä ajoimme Seinäjoelle hotellilomalle ja seuraavana päivänä Ideaparkin kautta kotiin! Kuusi oli osina peräluukussa (laatikko ei mahtunut autoon), joten sehän oli kätevä kantaa suoraan sisälle testiin parin viikon varastoimisen sijaan! Yleensä meillä on kuusi koristeltu itsenäisyyspäivän illaksi, mutta tänä vuonna toisin! Tosin ajattelin, että nytkin koristelemme/viimeistelemme kuusen itsenäisyyspäivänä ja siihen asti se saa mennä tällä maltillisella koristelulla ja kynttilöillä. Itselleni tämä kelpaisi aika lailla näinkin, mutta koska täällä on pari pienempääkin päättäjää, tulee kuuseen vielä lisää koristeita :D.

Vielä vuosikymmen sitten koristeissa ihastutti kimallus ja glitter, mutta nykyään hillitympi tyyli miellyttää enemmän. Erityisen tykästynyt olen paperikoristeisiin ja niitä onkin tullut parina jouluna hankittua eri merkeiltä. Myös joulupallot on aina ihania, niissä etenkin mattapintaiset miellyttävät. Sävyinä valkoisen lisäksi kupari, beige ja tummanpunainen. Myös kulta ja hopea… Näitä kaikkia sävyjä on kiva yhdistellä keskenään! Joulupalloja meillä on usein myös kuusen lisäksi asetelmissa, kulhoissa jne.

Tämä vuosi näyttäköön, onko joulukuusen esiinottaminen marraskuussa hyvä vai huono idea! Nyt tuntuu ainakin niin ihanalta tämä joulutunnelma kotona, kun kuusi näkyy tuosta paikastaan sinne tänne; aulaan, keittiöön, olohuoneeseen… Iltaisin on ihana käpertyä sohvannurkkaan kuusen tunnelmasta nauttimaan ♥.

Milloin teille tulee joulukuusi?

Joulun aikaan kuuluu monia ns. ensimmäisiä hetkiä! Ensimmäinen kausivalo esiin, ehkä joku polttaa silloin syksyn ensimmäiset kynttilät, ensimmäiset joulutortut leivotaan ja maistellaan jonain sopivana ajankohtana, ostetaan ensimmäiset joululehdet tai -kirjat, tutustutaan sesongin glögivalikoimaan ja testataan uutuusmaku tai sitten siihen ensimmäiseen glögihetkeen valitaan se tuttu ja turvallinen ikisuosikki! Minulla yhdistyi kaksikin ”ensimmäistä” juttua tässä yhtenä päivänä. Lämmitin ensimmäisen glögikupposen (Valion Hehkua, jossa ihana kirsikkainen maku!) ja uppouduin ihanan Talven henki -joulukirjan* pariin. Sain kirjan blogin kautta ja se sisältää laajasti monenlaista aina syksystä joulunviettoon. Sellaista nautinnollista ja verkkaista jouluun valmistautumista erilaisin askarein; oli sitten kyseessä askartelut, leipomiset tai kodin sisustaminen jouluun.
Tämä Ilona Pietiläisen kirjan kansikin on tosi kaunis, tunnelmallinen ja ihanan lämminhenkinen:
Hieman joulumusiikkia ja tuiketta taustalle, niin tämä pieni arjen rauhoittumisen hetki on tehnyt tehtävänsä ♥.
Kirjaa on tullut selailtua jo useaan otteeseen ja tuntuu, että aina sieltä löytyy jotain uutta. Vaikka kotini on enemmän modernin kuin maalaisromanttisen tyylin koti, näin jouluisin ihastelen valtavasti sellaista ihanan pirttimäistä, ehkä jopa hieman vanhan ajan joulutunnelmaa – sellaisista kuvista tulee niin lämmin fiilis! Juuri tuollaisiakin hetkiä ja tunnelmia tämä kirja tarjoaa, mutta esillä on muitakin joulutyylejä.
Perinteisesti ensimmäinen jouluaskeleenikin on tullut otettua ja Joy-kynttelikkö pääsi hämäriä päiviä ja pimeitä iltoja valaisemaan. Saan tästä joka vuosi näihin aikoihin aina lukuisia kysymyksiä, sillä valitettavasti kynttelikön valmistus on lopetettu ja varapolttimot ovat kiven alla. En tiedä, myydäänkö niitä enää missään, todennäköisesti ei. Itse ostin tämän kynttelikön kymmenen vuotta sitten ja varapolttimoitakin tuli hamstrattua muutama paketti, kun kynttelikön valmistus lopetettiin. Niitä onneksi riittää vielä muutamalle joululle. Varmasti tähän jotkut toisetkin polttimot kävisivät, kun vain selvittäisi asiaa… Täällä lapset nukkuvat ja joulumusiikki soi. Ajattelin selailla nyt vuorostaan muutamia joululehtiäni! Mukavaa loppuviikkoa ja alkanutta marraskuuta! *Kirja saatu.

Minä en olisi minä, jos en huomioisi tätä päivää!

Olettekos te huomanneet, mikä päivä tänään on? Tänäänhän on tasan 100 yötä jouluaattoon ♥. Ei sata yötä jouluun, sillä joulu on meillä viides vuodenaika, joka alkaa huomattavasti aiemmin kuin jouluaattona!

Sanoin esikoiselle, että kohta alkaa joulunaika. Hän on kyllä aika lailla yhtä jouluihminen kuin minäkin, ihanaa! Hän esittikin toiveikkaana otsikon kysymyksen. Sanoin, että ei vielä. Jouluaattoon on nyt sata yötä, mutta joulunaika alkaa meillä kyllä lokakuussa pikkuhiljaa ja pienin askelin. Aluksi erilaisin tunnelmavaloin ja valosarjoin. Joulumusiikkia kuuntelen tuolloin yksin ollessani, jotta mies vielä säästyy :D. Tässä on tarkat rituaalinsa, miten se homma etenee! Mutta tärkeintä on, että sen tekee fiilispohjalta eikä yhtään väkinäisesti. Siten, että siitä saa sen suurimman ilon ja hyvän, lämpöisen fiiliksen.

Tässä pieni kollaasi kotimme viime jouluun. Hieman sumussa meni joulu, sillä juuri ennen joulua meillä oli kahdet hautajaiset, kahden viikon välein. Elämä näytti samalla myös toista puoltaan, sillä kaksi päivää ennen jouluaattoa minusta tuli ensimmäistä kertaa täti. Pieni veljentyttöni syntyi.

Kuvista kaksi on otettu jouluaattona, joulupöydästämme, ihanan sinisen hetken aikaan.
Joulua en ole vielä sen kummemmin miettinyt, kunhan itsekseni fiilistellyt sitä, että koko tämä aika on nyt edessäpäin. Ja ehdinpä tuossa yhtenä päivänä mieheltä kysellä, olisikohan nyt se joulu, jolloin olohuoneessamme olisi aito, pullea joulukuusi… ♥