Mietin hetken, uskaltaako tuota joulu-sanaa mainitakaan näin kevään kynnyksellä, mutta jos nyt ulos katsoo, niin kyllä tuo lumipyry enemmän joulusta kuin keväästä muistuttaa! Niinpä siirrän tänne pienet kuvamuistot jouluilta 2014 ja 2018.
Jouluna 2014 esikoisemme oli seitsemän kuukauden ikäinen tomera poika. Istuskeli joulupukin sylissä ihan rauhassa pehmeään mahaan nojaillen, kunnes parta alkoi kutittaa liikaa.

Viime jouluna eli jouluna 2018 kuopuksemme oli neljän kuukauden ikäinen (täytti viisi kuukautta heti tapaninpäivän jälkeen). Oli ihmeissään jouluaaton tohinoista ja katseli ympärilleen silmät suurina iloista puheensorinaa kuunnellen.
Meidän vanhempien silmissä pojat ovat jo ihan erinäköisiä keskenään, mutta vieraampien silmissä tuntuvat olevan ihan samannäköisiä :D. Ihanaa ja mielenkiintoista saada päivä päivältä seurata, miten heidän ulkonäkönsä ja persoonansa alkavat eroamaan toisistaan. Kaksi saman reseptin poikalasta ja silti ovat niin erilaisia keskenään! :D ♥

Molemmilla on kyllä ihan samanlaiset pienet nenät! Ja ihanan pehmoiset ja pyöreät posket, joita on maailman parasta pusuttaa pitkin päivää ♥.