Olen aina ollut kiinnostunut kirppistelystä ja tavaran kierrättämisestä, mutta erityisen paljon olen ollut innostunut asiasta tämän vuoden ajan! Siihen on ollut useitakin syitä. Tämän vauvavuoden aikana on kotia tullut katsottua entistä kriittisemmin (ne alkuaikojen imetysmaratonit, jolloin silmä ehti kiertää kotia ympäri…) ja olen tehnyt mielessäni listaa siitä, mitä muutoksia koti kaipaa. Toisen lapsen syntymän myötä on myöskin ollut tarpeen miettiä kodin käytännöllisyyttä lapsiperheenä; eteisen ja aulan säilytysasiat ovat jatkuvassa mietintämyssyssä! Vieläkään en ole niitä saanut kokonaan ratkaistua, sillä en halua tinkiä visuaalisesta puolesta eikä tällä asialla nyt vielä mikään hirmuinen kiire ole ollutkaan.

Kolmantena seikkana se, että olen halunnut kotiin vaihtelua ja kirppislöydöillä saan sitä suht edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Kodin sisustaminen on harrastus, josta saan voimaa arkeen ja iloa elämään. Neljäntenä syynä kirppisintoiluun ovat uudet kirppikset, joita Kokkolaan ilmestyi vajaa vuosi sitten. Toista niistä ei enää ole, mutta toisesta (Kirpputori Aikakone) tuli hyvin suosittu ja olen itsekin vuokrannut sieltä pöydän pari kertaa. Myynti on ollut hyvä ja sieltä tekemäni löydöt ovat olleet todella hyviä (enimmäkseen kodin sisustusta ja lastenvaatteita)! On mukava molemmin tavoin kannattaa paikallisia yrittäjänaisia, joista toinen on vanha tuttuni jo ala-asteen ajoilta. Tämän uuden kirppiksen myötä on tullut käytyä ahkerammin muillakin kirpputoreilla.

Viidentenä syynä vielä sellainen tärkeä seikka, että saan noista kirppisvierailuista mukavaa ohjelmaa ja vaihtelua arkipäiviimme! Kun esikoinen on päiväkodissa, on aina silloin tällöin mukava piipahdella kuopuksen kanssa kirppiksillä ystävien treffailun lisäksi. Eikä sieltä tietenkään joka kerta tarvitse jotain ostaa, itse se kiertelykin on mukavaa ja siihen jää ikään kuin koukkuun! Ei ikinä tiedä, mitä seuraavalta reissulta löytyykään. Olen huomannut tässä säännöllisessä kirppiskiertelyssä sen, että lähes kaikki, mitä kotiin haluaa/tarvitsee, tulee jossain vaiheessa kirppiksellä vastaan. Uskomatonta, mutta totta! Tällaisista voisin mainita pienen puisen seinänaulakon eteiseen lastenvaatteille (löytyi kahdella eurolla) sekä seinähyllyn aulaan, joka löytyi vitosella. Koivuhylly, jonka hioin ja mies maalasi valkoiseksi. Täytyypä kuvata se joku päivä!

Näillä olen saanut kotiin kivaa pientä vaihtelua eikä omatunto soimaa, jos/kun laitan ne sitten taas jossain vaiheessa itse kiertoon. Postauksen ensimmäisessä kuvassa lipaston päällä kirppislöytöjä ovat mm. siniharmaa ruukku ja vaaleanharmaa kynttilänjalka. Samaisen kuvan taustalla näkyvä maljakkokolmikko niin ikään kirpputorilta. Tästä seuraavasta kuvasta sekä maljakko, minikori että Tine K Homen kulho ovat kirppikseltä:

Kun vain malttaa odottaa ja nähdä vaivaa etsiäkseen, vaivannäkö palkitaan! Näin kävi viime lauantaina myöskin baarijakkaroidemme suhteen. Kymmenettä vuotta käytössämme olleet Kodin Ykkösestä aikoinaan hankitut baarijakkarat olivat niin kuluneessa kunnossa, että tahdoin vaihtaa ne. Jemmasin ne varastoon (odottamaan mahdollista ehostusta, sillä ovat ihan kivat kuitenkin), jos kaipaan joskus vaihtelua niidenkin osalta, mutta uudet baarijakkaramme ovat nyt tässä:

Mietin pitkään, tilaanko Artekin baarijakkarat vai nuo HAY:n. Asia oli vaihtelevasti mielessäni yli vuoden verran, kunnes nuo valkoiset baarijakkarat tulivat vastaani kotikaupunkini Facebook-kirppiksellä. Sanoin heti miehelle, että tämä on ihan kuin tarkoitettu näin ja asia oli sillä selvä. Sain baarijakkarat lähes puoleen hintaan uusien vastaavien hinnasta.

Jakkarat ovat ihan uudenveroisessa kunnossa, mitä nyt jokunen ruokatahra on ilmestynyt innokkaalta 5-vuotiaaltani (vasta kuvat paljastivat tämän itsellenikin :D). Hän tykkää syödä välipaloja tuossa baaritasolla ja nyt näihin jakkaroihin hän pääsee omin avuin paremmin istumaan kuin edellisiin.

Tiedän kyllä, että blogikommentit ovat suhteellisen sukupuuttoon kuollut laji, mutta kokeilen onneani: kuvassa -50% lapulla ostamani Monstera monkey leaf. Osa lehdistä oli hyvin ruskeita ja tuntuu, että se ruskea väri alkaa leviämään muihinkin lehtiin. Mistähän johtuu?

Nyt uskon, että päikkäriaika alkaa olla pikkuhiljaa loppumassa, joten päätän porinani tältä erää! Seuraavaan kertaan! :)

Tervehdys piiitkästä aikaa! Blogin suunnittelematon kesätauko on ohi ja nyt on intoa palata taas bloginkin pariin! Intoa on, mutta aikaa hyvin rajallisesti, mutta katsotaan, löytyisikö blogille oma rakonsa arjestamme :). KIITOS tuhannesti kaikista viime kuukausien viesteistänne, sähköposteistanne ja kaikista kohtaamisista! Olen sanonut tämän aina ja sata kertaa, mutta sanon taas: mun blogilla on ihan parhaat lukijat, sillä edes näin harva päivitystahti ja taukokaan ei ole saanut teitä katoamaan!

Talvi ja kevät olivat kovin kiireisiä, samoin alkukesä. Heinäkuussa ehdimme lomailla koko perheen kesken, kunnes elokuussa työkiireet veivät taas mennessään. Nyt elelläänkin jo alkusyksyä ja edessä häämöttää se vuoden ihanin aika ♥. Toukokuinen designtori tuli ja meni ja oli kohdallani todella onnistunut, joten loppuvuodesta varmaankin uusiksi! Myöskin esikoisemme viisivuotissynttärit olivat ja menivät – häntä juhlittiin samana viikonloppuna kuin äitienpäivää. Meidän perheessämme huhti-toukokuu on järkyttävän kiireistä aikaa, sillä silloin sekä minulla että miehellä on tosi paljon töitä = pitkiä työpäiviä ja samaan syssyyn osuvat sitten myös nuo monet juhlat ja tapahtumat.

Toukokuusta muistan esikoisen synttäreiden lisäksi äitienpäivän. Äitienpäivä oli hässäkkäinen myös, sillä voitteko kuvitella, että miehellä kun on YHTENÄ sunnuntaina VUODESSA töitä, osui se juuri äitienpäivälle. En kestä. Eikä ollut ensimmäinen kerta… Ensi vuonna saa kyllä olla toisin ja se on varma! Ollaan me äidit edes yksi päivä vuodessa ansaittu hemmottelua vai mitä! Äitienpäivän kohokohtani olikin aamiaispöydässä, kun mies oli vielä kotona ja söimme kaikki yhdessä aamiaista. Toivon aina tuorepuristettua appelsiinimehua ja sitä olikin pöydässä koko kannullinen! Mies siinä kaiken syömisen keskellä yhtäkkiä tokaisi esikoiselle: Eikö ookki M meillä maailman paras äiti! Se lämmitti sydäntä niin kovasti ja lämmittää varmasti ikuisesti. Ja koska sitä ei turhan usein kuule, osaa sitä arvostaa ihan eri tavalla. Olikin ensimmäinen äitienpäiväni kahden lapsen äitinä ♥. Joka päivä tunnen niin suurta rakkautta ja kiitollisuutta noista kahdesta söpöliinistä. Suurin saavutukseni ja ylpeyden aiheeni koko tässä elämässä ♥.

Pienempi poikamme ei olekaan täällä juuri näkynyt, joten tässäpäs jo vuoden ikään ehtinyt N:

Kesäkuusta muistan päällimmäisenä 10-vuotiskihlajaispäivämme. Lisäksi tuolloin juhlittiin juhannusta ja paljuiltiin koko neljän hengen perheemme voimin. Olipa siellä reunalla keikkumassa toinen kissoistammekin… Heinäkuun helteet saapuivat; samoin minun, mieheni ja esikoisemme kesäloma. Yrittäjänä en voinut lomailla kuten mieheni, mutta ainakin muutamia päiviä aina siellä täällä. Teimme kesälomareissuja kotimaassa. Lomailimme mm. Vaasassa, Tampereella ja Kalajoella. Sekä Särkänniemi että PowerPark tulivat taas testattua. Kuopuksestamme kuoriutui kunnon matkailija; oli aina ihan innoissaan reissun päällä! Toista on täällä kotona, täällä on hänen mielestään suhteellisen tympeää…

Heinäkuussa juhlimme taas synttäreitä! Mies täytti 40 ja heti kaksi viikkoa hänen jälkeensä juhlimme kuopuksemme yksivuotispäivää ♥. Tuosta taas tasan kaksi viikkoa eteenpäin olimme jo elokuun puolella ja synttärijuhlat jatkuivat tällä kertaa äitini 60-vuotisjuhlilla. Monenlaista juhlaa ja mukavaa tapahtumaa on kesään mahtunut!

Nyt taas kello käy sen verran nopeasti, että täytyy tältä erää lopetella. Olen haaveillut kirjoittavani seuraavaksi ainakin tästä toisesta vauvavuodesta, lasten jutuista, kissojen kuulumisista ja kotiakin olisi kiva pitkästä aikaa kuvata! Täällä onkin tapahtunut paljon muutoksia sitten viime kotikuvien.

Mutta seuraavaan kertaa, joka koittaa yllättävän pian – jo tällä viikolla! :D