Kaupallinen yhteistyö: Sortter Oy

Viime juhannuksena tuli täyteen kymmenen vuotta asumista tässä kodissamme! Hirveän nopeasti vierähti vuosikymmen. Ajoittain olemme pohtineet paljonkin toisen talon rakennuttamista, kuten ehkä muistattekin, mutta aina päädytty jäämään vielä tähän. Ainahan kuulee sanottavan, että ensimmäinen talo on ns. harjoituskappale ja kyllä siinä kieltämättä jotain perää on. On vaikea tietää niin isosta projektista riittävästi, kun on rakentamassa ensimmäistä taloa. Ei osaa kuvitella arkea siellä; mikä toimii ja mikä ei ja mitä tarvittaisiin mihinkin. Tuota asiaa hankaloittaa erityisesti kaksi seikkaa: se, jos asuit aiemmin joko kerros- tai rivitalossa, josta muutat sitten omakotitaloon. Rivitalossa asuessaan on vaikea kuvitella arkea omakotitalossa. Toinen seikka on se, jos rakennat kahden aikuisen taloutena ja muutaman vuoden kuluttua olettekin lapsiperhe. Ennen lapsiarkea on vaikea kuvitella kaikkea tarpeellista ja arjen toimintojen sujuvuutta.

Jos koti pysyy samana vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi tehdä pientä tai ehkä isompaakin remonttia. Kodista kannattaa pitää huolta ja toki joskus haluaa vain pientä piristystä esim. uusilla seinäsävyillä! Remontin laajuudesta riippuen saattaa olla tarpeellista hankkia remonttilainaa ja tämän kilpailuttamiseen on Sortter oiva apu! Sortter Oy ei ole luotonantaja, vaan lainojen kilpailutus- ja vertailupalvelu. Palvelu toimii helposti, nopeasti ja se on lainanhakijalle maksutonta samalla periaatteella kuin hotellien varaussivustot. Usein hotellimajoitukset saa edullisemmin varaussivuston kautta ja sama on laina-asioissa: Sortterin kautta saat parhaimmat lainatarjoukset ja näin keskitettynä myös niiden vertailu keskenään helpottuu.
Sortter myöntää lainoille myös parhaan koron takuun eli he hyvittävät asiakkaalle lainojen hintaerotuksen, mikäli sama laina sattuisi myöhemmin löytymään muualta edullisemmin!

Aina ei välttämättä tarvitse odottaa (vaikka miehet saattavatkin joskus niin väittää…), että jokin osio kodista on puhkikulutettu ennen kuin sen voi uusia. Tai että jonkin täytyy olla täysin rikki, kunnes sitä voi päivittää. Voi hyvin käydä niin, että aiemmin valitut kiintokalusteet esim. keittiöön eivät enää vuosikymmenen jälkeen miellytä ja ne haluaa vaihtaa. Tai ne kylpyhuoneen yhdelle seinälle valitut laatat eivät enää miellytä ja ne haluaa vaihtaa toisenlaisiin. Tai haluaa lasittaa terassin!
Mietiskelen itsekin välillä ihan huvikseni, mitä haluaisin kodissamme päivittää. Kylpyhuoneen sisäkatto on sellainen, joka on sen verran maalipinnaltaan kulunut (valkoiseksi maalattu puupaneeli), että sen uusiminen on pian ajankohtaista. Tilalle olemme suunnitelleet vaaleaa sormipaneelikattoa. Muuten kylpyhuoneemme miellyttää edelleen!

Seiniä emme ole maalanneet kymmenen vuoden aikana kertaakaan ennen loppuvuotta. Silloin kodinhoitohuoneen ja makuuhuoneemme kaksi seinää saivat uuden maalipinnan ja kyllä oli aikakin! Eli nekin tuli päivitettyä tarpeen vuoksi, ei vain vaihtelun. Keittiön tasoa olen miettinyt jo vuosia; mattamusta laminaattitaso kyllästyttää välillä toden teolla. Etenkin nyt keväällä on sen rasittavin aika: juuri pyyhittynäkin se näyttää pölyiseltä. En vain ole vielä löytänyt tilalle tarpeeksi kivaa vaihtoehtoa enkä ole saanut päätettyä kahden kivan vaihtoehdon väliltä: vaaleanharmaa vai valkoinen? Todennäköisesti 20-millinen laminaattitaso se olisi tälläkin kertaa. Ehkä…

Mutta meidän isompi vessa! Siellä seinät kaipaavat uutta maalia pintaansa ja vessan look myöskin kyllästyttää. Olen haaveillut sinne jossain vaiheessa mikrosementtiä, mutta tullut senkin suhteen jo toisiin ajatuksiin. Eli tuo isompi vessa taitaa olla kodissamme ainoa huone, jonka tahtoisin päivittää ihan kokonaan. Tämän lisäksi esikoisen huoneen tapettiseinä täytyy jossain vaiheessa päivittää; ehkä viimeistään sitten, kun eskarilaista itseään alkaa häiritsemään tapettiseinään lätkityt tarrat :D.

Muuten olen kyllä ollut valintoihimme tyytyväinen (tosin välillä toivon, että laminaattilattiamme olisi parkettia). Erityisesti olen ilahtunut niinä hetkinä, kun joku meillä ensimmäistä kertaa vieraillut on luullut, että kotimme on ihan lähivuosina valmistunut. Kodissamme on siis jotain ajatonta, kun se edelleen näyttää ”tältä päivältä”. Ehkä se ja neutraali sävymaailma on juuri syynä siihen, että voi itsekin olla kokonaisuuteen edelleen tyytyväinen.

Mitä sinä haluaisit päivittää omassa kodissasi? :)

Melkoinen pakkasviikko meneillään! Toivon, että olisi viimeinen näin kova pakkaskausi tänä talvena… Auton mittari on näyttänyt lähes joka aamu -20 astetta ja se on kyllä hieman liikaa. Ihanaa toki on, että olemme saaneet kunnon talven ja lunta riittää, mutta esim. -10 astetta riittäisi itselleni vallan mainiosti.
Viime talvi oli niin erikoinen, että se jäi välistä talviharrastusten osalta lähes kokonaan, joten nyt tänä talvena esikoinen onkin hiihtänyt ja luistellut senkin edestä! Jopa kaksivuotias on päässyt luistimia testailemaan. Mieskin innostui kunnon talvesta ja osti moottorikelkan. Mutta jos mittari näyttää -20 astetta, jäävät aika lailla kaikki edellämainitut talvipuuhat tekemättä!

Tämän torstain työpäiväni työlista on aika pitkä, mutta olen mahduttanut sinne myös pientä järkkäilyä työhuoneessani! Työhuoneeni kun on niin pieni, täytyy jokaiselle tavaralle olla oma paikkansa, jotta jonkinmoinen järjestys säilyy. Välillä luova kaaos ottaa vallan, mutta välillä täytyy sitten taas keskittyä palauttamaan järjestys!

Ihailin tätä pientä kotitoimistoa, joka osui silmiini eräänä iltana. Seesteistä, rauhallista, hillittyä, levollista ja inspiroivaa:

Hieman saman muotoinen työhuone kuin omani, mutta omani on tätäkin pienempi ja minulla työpöytä on huoneen päässä. Otin muuten loppusyksystä kuvia työhuoneestani, joten täytyykin katsoa, saisinko niistä postausta tehtyä. Kuvanottohetki osui marraskuulle; juuri se haastavin aika vuodesta ottaa kuvia ja vieläpä tilasta, johon ei hirveästi luonnonvaloa tule! No katsotaan, miltä kuvat näyttävät.

Näiden kuvien kaltainen työhuone toimii lähinnä työssä, jossa tarvitaan ainoastaan tietokonetta eikä juuri muuta. Omassa työhuoneessani valmistuvat kaikki MioSa. designin tuotteet, joten tavaraa ja tarviketta on hieman eri tavalla kuin näissä postauksen kuvissa :). Mutta siksipäs näitä onkin niin mukava katsella ja samalla ”hengähtää” cappuccinokupposta nautiskellen.

Mutta nyt jatkan taas torstain työlistan parissa, jotta klo 16 alkaen voi keskittyä kotiin ja perheeseen! Mukavaa ystävänpäiväviikkoa! :)

(Kuvat: Alvhem)

Varmasti jokainen pikkulapsiarkea elävä tietää tunteen, kun niitä pieniä tekemättömiä askareita kertyy kertymistään… Sellaisia, jotka eivät ole arjen toimivuuden tai sujuvuuden kannalta välttämättömiä, mutta joita olisi kiva silloin tällöin kuitenkin päästä tekemään! Kun pääset illalla istahtamaan sohvalle, silmät bongaavat sieltä täältä noita pieniä juttuja. Tuo lamppu pitäisi pyyhkiä kostealla, jotta olisi kirkkaampi. Voi tuosta kukasta on nuo kaksi lehteä lakastuneet ja unohdin taas nyppiä ne roskiin. Onpa tuo taulurivistö vinossa, edelleen… Äh, unohdin taas nimikoida ne ja ne kengät. Juu tiedän kysymättäkin, että miehelläni ei moisia ajatuksia iltaisin päässä surraa, mutta minulla kyllä! :D Ei nyt joka ilta, mutta säännöllisesti…

No nytpäs omistin tämän lauantaiaamupäiväni kyseisille askareille! Varmasti jäi vieläkin jotain tekemättä, mutta ainakin osa on nyt tehty kotitöiden lisäksi. On pyykätty ja pyyhitty pölyjä, kasteltu kukkia ja kuskailtu tavaroita omille paikoilleen. Ja ehdin vielä tännekin! Mies lähti poikien kanssa jäähallille ja ajattelin, että minusta on enemmän hyötyä kotona. Saan tehtyä rauhassa ruuankin valmiiksi, jotta pääsevät suoraan syömään ja taapero siitä sitten sujuvasti päiväunilleen.

Riippuu kyllä paljon maljakosta, miltä mikäkin kukkakimppu näyttää! Aluksi laitoin nämä tulppaanit pienehköön, suoraan maljakkoon, jossa kimppu näytti hyvin ryhdikkäältä (kuva täällä Instagramissa). Siinä pari-kolme päivää ja nyt, kun katkoin uudet imupinnat ja vaihdoin veden, siirsin ne samalla tähän pyöreään lasimaljakkoon. Kun ovat tässä pari päivää, tulee kimpusta kivan rönsyilevä (jos vain saavat riittävästi vettä, että varret pääsevät kasvamaan).

Tämä onkin vuoden kolmas tulppaanikimppuni. Ensimmäisen sain vuosipäivänä (punakeltaisia), toisen ostin hempeän liloina ja nyt tämä kolmas, jossa on sekoitus valkoista ja vaaleanpunaista. Aivan ihana sävy tämä!

Loppuvuodesta käytettynä ostamani Artekin jakkara on löytänyt paikkansa ruokapöydästämme esikoisen tuolina:

Kuopus istuu vielä pöydän päässä Stokken Steps-tuolissaan, joka on muuntautunut käteväksi juniortuoliksi. Normituoli olisi hänelle vielä liian matala ja syöminen olisi hankalaa. Vaikka toki hän on itse tästä täysin eri mieltä ;).

Tämä ihana 60-luvun nojatuolini on ollut uudessa asussaan niin rakastettu kodissamme, että on saanut käsinojiin viiden vuoden aikana jonkin verran tummentumaa. Olisiko vinkkiä, millä saisin kangasta puhdistettua? Yritän aina laittaa tuon taljan tuolla tavoin, jotta suojaisi samalla hieman käsinojaa…

Bongaa edellisestä kuvasta kisun rakastama paikka sohvalta! Meillä on lattiat niin täynnä roskia et huh huh, kertoo kiireisestä viikosta. Meillä nimittäin tehdään koko talon imurointi kerran viikossa (miehen kotityö) ja itse tapaan imuroida pikaisesti viikolla, mutta nyt se oma imurointikertani on jäänyt välistä ja sen kyllä huomaa… Nooh jos ei muitakaan häiritse niin miksi muakaan! :D

Mutta koska kello on nyt yksitoista, täytyy mun siirtyä keittiön kokkausnurkkaukseen, sillä kohta tämä ruokapöydän ympäristö on täynnä menoa ja meininkiä! Kivan leppoisaa lauantaita teillekin!