Oikein ihanaa alkanutta vuotta 2021! ♥

Vuodenvaihde on täällä eletty hieman haahuillen, vaikka kalenterissa päivät vaihtuvatkin normaaliin tahtiinsa. Ei olla aina oltu ihan kartalla siitä, onko nyt joulukuun loppu vai tammikuun alku. Eletäänkö vielä vanhaa vuotta vai ollaanko jo uudessa vuodessa. Tässä taloudessa joululoma oli joulunpyhien mittainen, kuten aiempinakin vuosina. Mietiskelin tuota yhtenä päivänä, että valitsisinko lähes vuosikymmenen takaiset parin viikon joululomat ja työn toisaalla vai lyhyen joululoman ja nykyisen työni. Ei tarvinut oikeastaan edes miettiä, sillä valinta oli niin helppo. Joululoman lyhyyskään ei tunnu pahalta, kun saa tehdä mieluisaa työtä kotoa käsin.

Toki yrittäjyydessä ja kotoa käsin työskentelemisessä on huonojakin puolia; ihan kuten missä tahansa asiassa, myös tässä on se kääntöpuolensa. Mutta sepäs on jo asia erikseen eikä tämän postauksen aihe. Ja kyllä tuntui hieman nihkeältä aloittaa työt pyhien jälkeen, mutta äkkiä se siitä taas iloksi muuttui! Uskon, että ensi viikosta lähtien arki lähtee rullaamaan sujuvammin, kun viimeinenkin pyhä eli loppiainen on vietetty ja viikot ovat taas kokonaisia.

Tammikuun mukana saapuivat pakkaset ja ihanat lumimaisemat. Jossain vaiheessa työpäivääni kuuluu aina reissu postiin (yleensä myöhään iltapäivällä), mutta muuten pysyttelen kotitoimistollani villasukat jalassa. Joskus toki tulee käytyä kaupungissa lounaalla tai tarvikehankinnoilla yms. Mies tulee poikien kanssa neljän jälkeen kotiin ja ovelta kuuluu ”Tuokko sen puukassin” ja niin hän lampsii puuvajalle huopakassia täyttämään. Pian istahdamme olohuoneeseen päivän kuulumisia vaihtamaan ja takkatulesta nauttimaan – tammikuu on täällä ♥.

Sissy on työpäivieni seuralainen. Patsastelee milloin minkäkin ikkunan ääressä ulos katselemassa. Varmasti odottelee iltapäivää ja takkatulta hänkin.

Äimistelin juuri, että ensi kuussa tulee viisi (!) vuotta, kun laitoin tänne blogiini tekemiäni ensimmäisiä avaimenperiä myyntiin! Olin aivan huuli pyöreänä, kun olin myynyt ensimmäisten kahden tunnin aikana yli sata avaimenperää ja koska askartelu oli niin mukavaa, lupasin jokaiselle tekeväni lisää… Näin kuulkaas syntyi MioSa. design – teidän starttaamana!

Verkkokaupan avasin hieman myöhemmin (seuraavana vuonna) kysynnän kasvaessa ja ihan alusta asti yksi suosituimmista seteistä on ollut kuvassa näkyvät Mimosa-avaimenperä ja turvalukollinen Mimosa-avainkaulakoru joko ruusukulta- tai hopeahelmellä:

Joulukuusi oli vielä viikonlopun ajan esillä, mutta olin karsinut siitä jo koristeet pois. Valoineen valaisi vielä pimeää ikkunanurkkausta iltaisin. Eilen joulukuusi pakattiin varastoon seuraavaa joulua odottelemaan, sillä vuosi on vaihtunut eikä enää ole joulu – seuraavaan jouluun on vielä pitkä aika. Taas saan kuitenkin todeta, että onneksi starttasin joulunodotuksen ja joulufiilistelyt (itsekseni) jo syyskuussa, kun jouluaattoon oli tasan sata yötä! Tuo käyttöön tänäkin vuonna :D

Mutta nyt kasvissosekeittoa lämmittämään ja sitten siitä takkatulesta nautiskelemaan!

Hei vaan ja ihanaa alkanutta joulukuuta! Instagramista on muotoutunut kätevä ”miniblogi”, mutta nyt ehdin siirtää muutamia joulunodotuksen tunnelmia tännekin.
Itsenäisyyspäivää vietämme kotosalla: esikoinen lähti kavereidensa kanssa ulkoilemaan, kuopus on päiväunillaan, mies autotallissa harrastamassa ja minä cappuccinon kera tätä postausta näpyttämässä! Cappuccinon lisäksi täällä tuoksuu pikkukinkku, jonka laitoimme uuniin aamulla! Yleensä olemme näin itsenäisyyspäivänä ottaneet joulukuusen esiin, mutta voi olla, että se joulupuuha siirretään nyt ensi viikonloppuun, jotta kuusta ei tarvitse tänään kiireessä muiden puuhien lomassa koristella.

Tänä syksynä beige ja ruskea ovat miellyttäneet erityisen paljon, myös sellainen oranssiin taittava ruskea ja kupari! Kaikki taisi saada alkunsa ruokailutilan uusista samettiverhoista; niistä sain sävykimmokkeen ja pikkuhiljaa ruskean eri sävyt ilmestyivät kotiimme pieninä yksityiskohtina.

Tämä on mennyt jopa niinkin pitkälle, että tämän vuoden joulukoristeita nähdään kodissamme juuri näissä edellämainituissa sävyissä. Etsiskelin pitkään paperiorigamikoristeita, mutta ne olivat kaikkialla kivoissa sävyissä loppuunmyyty! Eilen kävi todella hyvä tuuri, sillä satuin löytämään kirppikseltä kaksi avaamatonta (yht. 6 kpl) pakettia House Doctorin paperikoristeita kauniin harmaanruskean sävyssä. Niiden kaveriksi löysin vielä pari pakettia ruskean ja kuparin sävyisiä joulupalloja. Kattaus on valmis:

Kaksi Iittalan pomeranssin sävyistä kynttilälyhtyä kruunaavat kokonaisuuden. Löysin ne molemmat käytettyinä: vuosi sitten Kivi-kynttilälyhdyn ja pari viikkoa sitten tuon yläkuvassa näkyvän Raami-kynttilälyhdyn. Tuo sävy on tosi kaunis, kun sisällä palaa kynttilä!

Pieni pöytäkuusikin valoineen on löytynyt kirppikseltä. Siinä oli hento, kultainen tähtinauha ympärillä ja jätin sen paikoilleen, sillä se välkehtii kivasti valojen ansiosta. Kuusen jalkana toiminut kori ei ollut niin kiva, joten laitoin kuusen vanhaan minipärekoriini. Kuusi valaisee aulaa tunnelmallisesti:

Ensilumikin koettiin marraskuussa, pitkän odotuksen jälkeen! En tiedä kumpi odotti enemmän lunta; minä vai M, mutta kovasti me molemmat sitä odotimme! Pikkupakkanen ja lumivalkoiset maisemat kuuluvat ehdottomasti joulunodotukseen.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20201127_135814-1-1440x1920.jpg

Tänä vuonna olen tehnyt aiempien kymmenenkin joulun edestä kotiimme uusia jouluvalohankintoja! Kymmenen joulua on tässä kodissa vietetty, nyt on vuorossa yhdestoista ja sen kunniaksi halusin hieman päivittää jouluvalojamme. Alkoi vain hieman kyllästyttää se vakiotähti tässä keittiön ikkunalla, joten se sai paikan nyt esikoisen huoneesta ja tilalle löysin Clas Ohlsonilta tämän simppelin kynttelikön, jossa on kaunis puinen jalka. Keittiön ikkunalle tulevassa kynttelikössä piti olla hieman korkeutta, jotta valo näkyisi ulos asti ja tässä on ihan riittävästi.

Meillä on ollut tosiaan sen kymmenen joulua aika lailla samat jouluvalot joka ikkunassa! Keittiössä se tähti, olohuoneen ikkunoissa jättitähdet, jokunen valosarja siellä täällä… No nyt tuli ostettua eräs valokranssi tuon kynttelikön lisäksi sekä eräs toisenlainen tähti, joka päätyi ruokailutilan ikkunaan. Siinä aiemmat joulut valaissut koriste paloi loppuun eikä siihen voinut hankkia uusia polttimoita, joten oli sitten hieman painavampikin syy hankkia uutta. Tuo ruokailutilan uusi tähti näkyy postauksen viimeisessä kuvassa.

Joulunodotukseeni kuuluu vahvasti myös jokapäiväiset cappuccinotuokiot. Arkisin ne vietetään töiden parissa, näin vapaapäivisin sohvalla omassa nurkkauksessani:

Etupihan tuijiin laitoimme viime viikonloppuna perinteisen valosarjan ja nyt on valosarja ensimmäistä kertaa myös saunaterassin puolta valaisemassa.

Himmeli taisi keikkua esillä heinäkuun helteilläkin :D, mutta onpahan nyt valmiina paikoillaan:

Happy Lights -pallovalot pimenivät tänä syksynä, monta vuotta ne kestivätkin! Jouduin sitten hankkimaan niihinkin uuden valosarjan. Aiemmat olivat hehkulamppuversiot, nyt myydään ainoastaan led-versioita ja harmillisesti niiden sävy valkoisten pallojen sisällä ei ole yhtä kaunis kuin hehkujen… Jotenkin vihertävän keltainen! Oletteko huomanneet samaa?

Välkkyvät tonttupipot sekä isoveljellä että pikkuveljellä kuuluvat tähän vuodenaikaan, kuinkas muuten!

Askarteluita on mielessä jos minkälaista, mutta aika ei aina ole yhtä mieltä motivaation kanssa! Jotain kranssia ajattelin kuitenkin taas testailla. Harmillisesti missään täällä ei myydä rottinkirenkaita 30-40 cm halkaisijalla. Myynnissä on joko pientä 20-senttistä tai ihan jättiä, yli puolimetristä. Tähän ajattelin sitten laittaa vanhan messinkirenkaani:

Jonkinmoista pikkujouluiltamaakin saimme miehen kanssa viettää, kun pojat olivat fammon ja faffan kanssa pipareita leipomassa. Kävimme ravintolassa syömässä, olipas mukavaa vaihtelua syödä rauhassa ja jutellakin keskeytyksettä! ♥

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20201128_150801-1440x1920.jpg

Ihanan tunnelmallisia, sinisiä hetkiä aamuin ja illoin! Pientä tuiketta ja tunnelmaa päivät tulvillaan. Nyt on se hetki, kun tätä joulunalusaikaa toivoisi kestävän vielä ainakin kaksi ylimääräistä viikkoa…

Ihanaa joulunodotusta Sinulle ja hyvää itsenäisyyspäivää! ♥

Lasten myötä olen oppinut arvostamaan syksyä ihan uudella tavalla. Nautin siitä pesämäisestä kotitunnelmasta, joka syksyyn kuuluu. Kesällä ollaan niin paljon ulkona ja toki syksyisinkin, mutta kyllä syksyllä iltaisin ollaan jo aiemmin sisällä koko perhe. Syysillat alkavat olla pimeitä ja haluan saada lapset sisälle oman kodin lämpöön suojaan sateilta ja koleilta ilmoilta. (Kun taas sitten talven tullen niihin pakkasasteisiin on tottunut eikä kylmä tunnu enää missään :D).

Meillä ei kesäisin takkaa juuri käytetä ja nytkin taisi tulla puolen vuoden takkatulitauko, kunnes taas tällä viikolla oli aika palata takkatulesta nauttimaan ja sen ympärillä fiilistelemään. Ja kyllä oli mukavaa kokkailla arkiruokaa perheelle, kun takassa paloi tuli!

Sytyttelin kynttilöitä, laitoin kivaa musiikkia taustalle ja ruuan uuniin. Nämä pienet, usein arkipäiviin muutenkin kuuluvat jutut tuntuivat tosi mukavilta takkatulen kera!

Isovanhempien pihan puista olemme saaneet herkuteltaviksemme sekä omenoita että luumuja:

Hirveän kiireistä on arkemme nykyään! Monia juttuja, joita ei arkisin ehdi edes miettimään, lykkääntyy viikonlopuille. Tänään on vuorossa yksi niistä: lähes räjähdystilaan ehtinyt varastomme saa tämän iltapäivän aikana järjestelmällisemmän ilmeen. Yritykseni tarvitsee lisää säilytystilaa ja sieltä on tarkoitus raivata tilaa myös näille tarvikkeille. Tarvitsisimme varastoon myöskin lisää metallihyllyjä, nykyiset ovat kymmenen vuotta sitten Clas Ohlsonilta hankittuja. Ovat alle 40 cm syviä ja mietiskelin, että niitä voisi laittaa kaksi peräkkäin, jolloin syvyyttä olisi enemmän, sillä tilaa tälle kyllä varastossa on! Saapa nähdä, mihin ratkaisuun tänään päädymme.

Nyt juon cappuccinon loppuun ja nautin tästä päiväuniajan rauhallisesta hiljaisuudesta. Ihania syyspäiviä teillekin! ♥