Sen verran erikoinen on tämä kesä ollut, että poika on pärjännyt koko kesän omistaen vain kahdet shortsit! Eikä ole tehnyt edes tiukkaa! :D Havahduin tähän tosiasiaan heinäkuun lopussa, kun aloin miettimään hankintoja tulevaa aurinkolomaamme varten. Siellä ei nimittäin taida kaksilla shortseilla pitkälle pötkiä. Onneksi huomasin tämän asian jo pari viikkoa sitten, kun kaupoissa vielä oli näitä kesäkamppeita tarjolla… Teinkin mahtavia alelöytöjä: esim. kaksi t-paitaa ja kahdet shortsit KappAhlista vain kympillä! Ja kolmen vuoden kokemuksella tiedän, että KappAhlin lastenvaatteet ovat tosi laadukkaita, ihanan pehmoisia eivätkä nuhjuunnu, joten ei huono!

Tänään tein lastenvaatekaupoille vielä toisenkin täsmäiskun, sillä poika on kesän mittaan venähtänyt taas pituutta ja monet housut tuntuvat käyneen lyhyiksi. Housuissa saa olla pituutena jo 110 cm, jotta nilkat eivät jää heti paljaiksi. Tänään tein hankintoja kolmien housujen ja viiden paidan verran. Nyt täytyisi vielä käydä nykyiset vaatteet läpi, jotta pieniksi jääneet voisi siirtää varastoon. Muistan, miten M:n ensimmäisenä vuotena vaatekoreja sai läpikäydä tämän tästä; niin nopeaa oli kasvu silloin. Että ihan samalla tahdilla ei sentään nyt jää vaatteita pieniksi!

Tänään ostin hänelle vielä kivan hatunkin lomamatkalle; juuri samat sävyt kuin omassa hellehatussani, jonka ostin pari viikkoa takaperin. Tällainen suojaa pienen päätä paremmin kuin lippis, jota käyttäessä aurinko on vaarassa polttaa korvalehdet.

Seuraavana hankintana olisivatkin sitten passit, jollaista pojalla ei vielä olekaan ja minun ja miehenkin passit olivat vanhentuneet.
Mutta nyt ruuanlaittoon ja sitten mummua sairaalaan katsomaan! Seuraavassa postauksessani onkin luvassa jotain kivaa teille…

 

Tein jokin aika sitten parit heräteostokset kotiimme ja se kannatti!

Maljakkoa en oikeastaan olisi tarvinnut, mutta kun näin tämän sävyn, oli tuote ostoskorissa ennen kuin huomasinkaan! Kyseessä on Cooee Designin pallomaljakko sävyssä sand. Näitä tuntuu olevan Instagram pullollaan, mutta lähinnä valkoisia, mustia ja harmaita versioita. Jonkin verran näkee myös upeita vaaleanpunaisia pallomaljakoita. Tähän sävyyn en ollut aiemmin törmännyt enkä edes tiennyt tämän olevan Cooee Designin, sillä sitä ei lukenut tuotekuvauksessa ollenkaan! Vasta maljakon saavuttua luin tuotelapusta kyseisen nimen. Oma maljakkoni on kokoa 20 cm eli taitaa olla kookkain näistä? Yhden kukan maljakoita kaapista löytyy jo enemmän kuin tarpeeksi, isompia maljakoita vähemmän. Tämä tuli kyllä niin jäädäkseen, kunhan vain pysyy ehjänä vauhdikkaan pikkumiehen ympärillä. Silti tuli jotenkin aavistuksen huono omatunto, sillä minulla on jo niin monta maljakkoa… Päätin sitten ratkaista tämän asian niin, että laitan kiertoon kolme jotain pienempää, niin tällekin löytyy kaapista tilaa! Tosin ei sitä kaappiin ole ostettu eikä kyllä sinne heti päädykään, niin upea tämä on! Viime vuosina olen huomannut, että kaikki maljakot eivät ole osoittautuneet käytännössä kuitenkaan niin mieluisiksi kuin ostohetkellä ajattelin, joten sellaiset on syytä päästääkin uusiin koteihinsa. Näin sinne kaappiin jää lopulta vain sellaisia superihania yksilöitä! Ajattelen myös niin, että koska minulla ei ole koriste-esineitä, niin käyttöesineitä saa sitten ollakin hieman runsaammin.

Maljakon sävy ei ole lämmin, vaan tuollainen upean viileähkö hiekka. Ehkä jopa ruskean ja harmaan sekoitus. Aika hyvin ja todenmukaisena sävy toistuu näissä kuvissani. Maljakon pinta tuntuu kivan mattaiselta. Nyt alkuun maljakkoa pääsi koristamaan yksi oksa viime viikonlopun synttärikimpuistani. En malta odottaa, että saan ensi kuussa koota tähän jonkin ihanan simppelin pääsiäiskimpun! Ehkä se on taas tulppaaneja ja pajunoksia, viime vuoden Pääsiäisviikon kimppu -postaukseni tapaan.

Toinen heräteostokseni maljakon kaveriksi oli tyynynpäällinen! Näitäkin jo pari löytyy, mutta tällä hetkellä tyynynpäällisistämme edullisimmat näyttävät jo jonkin verran kulahtaneilta. Joskus haluaa ostaa kotiin pienen tekstiilipiristyksen esim. vitosella, mutta ostoshetkellä ei voi tietää, miten tyynynpäälliselle käy pesussa. Itse nimittäin ihan surutta pesen tyynynpäällisiä, sillä ne ovat päivittäisessä käytössä pään alla, kuten tyynynpäälliset yleensäkin… Noita hyvin edullisia versioita olen ostanut sekä Kodin Ykkösestä, Ikeasta että H&M:lta. Etenkin Kodin Ykkösestä ostamani näyttivät aika kurjilta ensimmäisen pesun jälkeen: tyynynpäällisen mustat osat olivat selvästi haalistuneet. Joten ehkä niistä raaskii paremmin luopua, kun on jotain uutta ja laadukkaampaa tilalle.

Näitä Chhatwal & Jonssonin tyynynpäällisiä olen katsellut sillä silmällä jo vuosia, mutta aiemmin ei ole vain tullut hankittua. Mm. Lisbet e. -blogissa olen ihastellut näitä säännöllisesti. Merkin tyynynpäällisistä erityisesti pellavainen Ikat Kerela -sarja on ihastuttanut ja nyt päätin värinkin ex tempore: vaaleanpunaista! ♥

Pilkistää kivasti mustavalkoisten kavereidensa lomasta! Tästä voin kyllä myös heti sanoa, että hyvin pitkäikäinen hankinta tuli tehtyä, vaikkakin heräteostoksena. Mites muuten, oletteko pesseet näitä tyynynpäällisiä koneessa ihan menestyneesti? Meillä mies tuumasi, kun mietin ääneen, että pysyyköhän ihan hyvänä konepesuista huolimatta, että Jaahas, kertakäyttöpäällinen! Heh, tuskinpa vain :D.

Tässä pöydällä tämän hetken lempisävyjäni (vaalea puu vain puuttuu) ja tuntuu, että nyt on löytynyt ne kaikkien aikojen lempparisävyni kotimme sisustukseen. Jännä nähdä, mikä tilanne on muutaman vuoden päästä, kun tämä tunne on nyt näin vahva! Mitä mieltä sinä muuten olet – kannattavatko heräteostokset useimmiten vai eivät?

Nyt suuntaamme tästä pojan kanssa arskat nenällä ulkoilemaan; ihanasti alkoi aurinko nyt iltapäivästä paistelemaan!, ja sitten sisälle laittautumaan. Jouluihminen muistelee joulupukkia maaliskuussakin: on se vain eri kiva näin aikuisenakin, kun muistaa erinäisillä lahjakorteilla. Tänään suuntaamme miehen kanssa joulupukin vinkistä Wanhaan Lyhtyyn illalliselle! ♥

Ihanan leppoisaa lauantaita teillekin!

 

Jokunen vuosi takaperin en olisi uskonut, että tykästyn vielä joskus kookkaisiin kaktuksiin saati saviruukkuihin ja että raahaan niitä vieläpä tähän pohojalaiskotiimme! Vaan niinpä siinä sitten kuitenkin kävi! Olen viime aikoina metsästänyt sellaista kaktusta, joka muistuttaa Mikkihiiren korvia (ehkä sille on jokin nimikin? :D), mutta tämän kyseisen yksilön nähdessäni osui ja upposi – tämä kaktus oli vain saatava ja juuri saviruukun kera! Hieman nikottelin hintalapun vuoksi, mutta tiesin, että niiiiin harmittaisi jälkikäteen, jos olisin sen lähikaupungin kauppaan jättänyt. Uskon, että minun tuurillani ihan lähipäivinä ilmestyy erääseen saksalaisketjun liikkeeseen näitä myyntiin kympin hintalapulla varustettuna… No, sitten haen toisen! :D

Tavarat on näissä kuvissa aika lailla läjissä huomista siivoojan käyntiä helpottamaan. Huomenna olisi aikomuksena sisustella oikein olan takaa, kunhan siivooja on saanut taikansa taiottua! Tämän kaktuksen näin kuitenkin heti mielessäni juuri tämän Lundian lipaston päällä. Tässä lipastolla on tosin Louis Poulsenin Panthellan vakiopaikka ja sen jouduinkin nyt kaktuksen tieltä siirtämään olohuoneen perälle. Molemmat eivät tähän lipastolle sovi, sillä ovat turhan korkeita. Tämä kuitenkin sopii kivasti näiden Juhani Melenderin maalaamien taulujeni yhteyteen; kivasti samaa sävyä ruukussa ja tauluissa!

Nyt kaktus nököttää tuossa palmuvehkan vieressä, mutta en usko, että noin jäävät. Silmäni vaativat aina parittoman määrän asioita yhteen, joten joko joku kolmas näiden joukkoon tai sitten palmuvehka siirtyy lipaston toiseen päähän? Löysin muuten eilen vihdoin sen etsimäni kilpipiileankin lähikaupungista, jei! Katsotaan, miten yhteiselomme tuon kaktuksen kanssa sujuu… Alku vaikuttaa ainakin lupaavalta, sillä tätä ei tarvitse juurikaan kastella – noin kolmen viikon välein riittää!

Joko sinun kodistasi löytyy kaktus tai useampikin?