Nyt on tullut aika katkaista tämä blogihiljaisuus edes pienen postauksen ajaksi! Elämämme on tämän kuukauden aikana mullistunut täysin – vauvamme täytti eilen neljä viikkoa ♥. Pieni poikamme syntyi siis 27.7. suunnitellulla sektiolla. Alku on ollut täynnä erilaisia mutkia, mutta nyt kaikki on hyvin ja olemme saaneet aloittaa arkemme kotioloissa nelihenkisenä perheenä. Mies on tämän kuluneen viikon ollut kolmen viikon isyyslomansa jälkeen jo töissä eli ns. arkea on takana nyt viikon verran ja härdelliähän se on! Kyllä palkkatöissä käyminen on vuorokauden ympäri tapahtuvaan kodin- ja lastenhoitoon verrattuna täyttä lomaa ja tähän tulokseen on tullut myös siellä palkkatöissä käyvä mies :).

Ei sitä etukäteen arvaakaan, kuinka suuri muutos on siirtyä yksilapsisesta perheestä kaksilapsiseen – sen osasi vain aavistaa, mutta käytäntö ehkä yllätti hieman silti! Kuinka riittämättömäksi ajoittain olonsa tuntee, kuinka kaikki ylimääräinen jää ja vain pakolliset hommat hoituu. Kuinka esikoinen ottaa elämänmuutoksen vastaan… Nyt on jo tasoittumaan päin, mutta ensimmäiset kaksi viikkoa oli aivan täyttä kaaosta ja tunnemyrskyä! Toki täysin asiaankuuluva reaktio, mutta silti se(kin) yllätti.

Entäpä millaisen härdellin saa aikaan yksistään siitä, kun yrittää paahtaa neljävuotiaalle aamupalaleipiä itkevä vauva sylissä… Leipä paloi, palohälytin huusi (jolloin vauvan itku loppui kuin seinään) ja samaan aikaan esikoinen tappoi pyynnöstäni hämähäkkiä ennen kuin se ehtisi makkariin asti… En voinut oikeastaan tuossa vaiheessa kuin nauraa ja pelastus oli äitini, joka tuli noutamaan esikoista mummolapäivää viettämään mukanaan jauhelihakeittoa ja vispipuuroa (noista tuliaisista meinasi itku päästä pitkin päivää, kun oli valmista ruokaa saatavilla!). Omat aamupalani ovat tällä viikolla jääneet haaveeksi ja päiväni on alkanut lounaalla siinä puoliltapäivin. Tästä muistona kolmen päivän päänsärky. Että vielä on treenattavaa, mutta pikkuhiljaa päivä kerrallaan eikä näitä tiheän imun kausia varmaan joka päivälle riitä vai!?

Entäs se vauva sitten; se pieni kirppunen, joka sai koko elämän sekaisin? Hän on aivan ihana ja niin niin rakas! Syntymänsä jälkeen kuin kopio isoveljestään, mutta nyt kuukauden iässä alkaa saamaan jo ihan omiakin piirteitä. Tuoksuu niin maailman parhaalta eikä enää vain nuku, vaan tarkkailee innoissaan ympäristöään! Ja posket on pyöreät hänelläkin, jotta äiti saa niitä pusutella vuorokauden ympäri ♥.

Haaveissa on kirjoittaa hänenkin syntymästään tänne tarkka kertomus, ihan niin kuin tein esikoisestakin (sormia syyhyttäisi kirjoittamaan jo nyt), mutta en uskalla luvata mitään ajankohtaa tälle. Blogi jää nyt ihan täysin jalkoihin näinä päivinä, sillä tällä “äitiyslomalla” minulla on verkkokauppakin pyöritettävänä. Aloitin muuten työt tasan kaksi viikkoa synnytyksestä – aah tätä yrittäjän elämätä! Kunhan saan tilausjonot purettua niin sitten pääsemme normaaliin rytmiin ja toivon mukaan blogillekin löytyy sitten aina jostain aikaa.

Mutta se kaiken ydin: tuntuu välillä ihan epätodelliselta, että nyt mulla todellakin on kaksi tuollaista kultakimpaletta – maailmani keskipistettä! ♥

Näin toissayönä sellaista unta, että meille syntyi poikavauva ja M:sta tuli isoveli. Suurin osa tuosta unesta oli kuitenkin nimen pohtimista, voi elämä mua naurattaa tuo muisto vieläkin :D. Mulla oli pakkomielle siitä, että pikkuveljenkin nimen pitäisi alkaa M-kirjaimella (en oikeasti kyllä ajattele noin) ja väänsin kaikenmoisista nimistä M-kirjaimella alkavia! Pidämme miehen kanssa kovasti nimestä Nicklas/Niklas (ja se oli yksi vaihtoehto esikoisemmekin nimeksi), joten muutin sen unessa nerokkaasti niin, että pojasta tuli Micklas!

Tästä aasinsillasta tämän päivän postausaiheeseen! Pakko tähän väliin hihkaista, että ei, tämä ei ole meille ajankohtaista. Mutta siis, vauvan ensisängyn miettiminen oli mielestäni ihanaa puuhaa, ne on niin söpöjä! Tosin lähes kaikki muukin vauvakama… Alkuraskaudessa haaveenani oli Leander-kehto, näin sen jo sieluni silmin makuuhuoneemme ikkunanurkkauksessa kattoon kiinnitettynä! Leander-kehdosta tulee vielä suloisempi tuon katoksen kanssa, voiko olla söpömpää! Toinen kaunis vaihtoehto on mielestäni hieman vähemmän nähty: sisustusarkkitehti Leena Peltosen suunnittelema Seimi-sänky. Sänkyä on saatavilla joko tammi- (kuten kuvassa) tai koivurungolla. Koivuinen versio on hieman vaaleampi, kuten seimi.fi -sivustolla näkyy. Samalla merkillä on muuten aivan ihastuttava syöttötuolikin, sitäkin pohdin pitkään. Syöttötuoli on nimeltään Rinki, mutta sitä ei saa heti vauvaiässä käyttöön (eli siihen ei voi ostaa mitään newborn setiä), vaan vasta sitten, kun vauvaa saa istuttaa. 

ensisänkyjä

Kun rakenneultran jälkeen kuulimme saavamme pojan (postaus Tyttö vai poika, poika vai tyttö..?), tulin toisiin ajatuksiin sängystä. Jostain syystä en nähnyt poikavauvaa Leander-kehdossa, vaan mieleeni tuli kerta toisensa jälkeen Stokken Sleepi Mini. Yksi mielessäni ollut vaihtoehto oli vuokrattava ensisänky Vaavi, tosi kiva ja näppärä vaihtoehto sekin! Halusin kuitenkin jotain pitkäikäisempää ratkaisua, joten palasin Stokken vaihtoehtoon. Juuri noilla paikkeilla sain blogiyhteydenoton ja sänky päätyikin meille sitä kautta. Kuvassa tuo sänky on luonnonvärisenä, meille sänky päätyi lopulta valkoisena. En kyllä keksi mitään huonoa sanottavaa sängystä, olemme olleet siihen niin tyytyväisiä! Ovaali muoto on kivan erilainen ja pyörät alla iso plussa. Vähän ennen pojan puolivuotispäivää haimme Sleepin jatkopalat varastosta ja siirryimme isompaan sänkyyn, olipa haikeaa! Isossa sängyssä nukkuessaan poika näytti niiiin pieneltä ja taas meillä oli ihan pieni vauva :).

Täällä on mennyt lähes koko sunnuntaipäivä erään kivan kirppistapahtuman tiimellyksessä. Mies ja poika olivat valmistaneet herkullista lohikeittoa! Nyt sitä napaan ja pojan kanssa leikkimään. Pieni oli kuulemma hokenut useaan otteeseen aamupäivän aikana äääti, äääti

(Kuvat valmistajilta.)

Mitä lahjaksi tuoreelle vauvaperheelle? Kysymys, jonka olen viimeisen reilun vuoden aikana saanut aika monesti. Usein vastaan tähän, että tuoreelle äidille jotain :D. Äiti siinä on kuitenkin yleensä aika kovilla, joten hänen hemmottelunsa ei ole koskaan turhaa. Kukkia, lahjakortteja äidin mieltymysten mukaisesti… Yksi kiva idea on mielestäni yhteinen herkkukori tuoreille vanhemmille ja sen kokoamisessahan vain mielikuvitus on rajana!

Mutta miten sitten muistaisi vauvaa? Yksi kiva vinkki on mielestäni verkkokauppa nimeltä PikkuVanilja. Kyseinen kauppa erottuu ihanasti edukseen todella kauniilla ja laadukkailla, hieman erilaisilla tuotteillaan sekä kauppaa pyörittävän herttaisen Martinan ystävällisellä ja aina yhtä avuliaalla palveluasenteella. Olen tehnyt PikkuVaniljan kanssa pitkäaikaista blogiyhteistyötä aina raskausajastani saakka ja tutustunut Martinaan lukuisten sähköpostien välityksellä, mutta tämä postaus ei ole kaupallinen yhteistyö, vaikka tässä kyseistä liikettä mainostankin. Halusin koota tähän muutaman lahjavinkin PikkuVaniljan valikoimista, jos siellä joku jossain vaiheessa näitä asioita pähkäilee. Näille postauksessa näkyville tuotteille on ainakin meillä tullut kivasti käyttöä ja voin rehellisesti sanoa, että yhdenkään tuotteen kohdalla en ole miettinyt, että voi kunpa tuota ei kohta enää tarvittaisi; niin ilo silmälle nämä ovat! Ja jos joku ei hoksaa ostaa näitä lahjaksi (lahjakortitkin ovat kyllä mahdollisia!), niin sitten asia kannattaa korjata ja lähteä shoppailemaan ihan omin päin! Postauksessa mainitut tuotteet olen saanut blogiyhteistöiden kautta.

stokke sleepi mini

Näissä ensimmäisissä kuvissa näkyykin useampi ihanuus: beige Baby’s Only Cable Chenille -torkkupeitto, joka on päässyt ahkeraan käyttöön. Tällä hetkellä se on pojan sängyssä toisen puolen reunapehmusteena. Sängyssä roikkuva Baby’s Onlyn pehmeä tähtisoittorasia on niin ikään käytössä tänäkin päivänä. Tätä soittelin vauvalle myös raskausaikana; tähden narua vetäisemällä ilmoille kajahtaa kaunis Tuiki tuiki tähtönen. Näitä useita tuotteita on saatavana useammassa sävyssä: tähtisoittorasiaakin valkoisen lisäksi mm. harmaana ja beigenä. PikkuVaniljan myymiä tuotteita yhdistääkin kauniin hempeä ja neutraali värimaailma – mikä sopisikaan paremmin pienelle vauvalle! Plussaa myöskin tuotteiden monikäyttöisyydestä: useille tulee käyttöä vauva-ajan jälkeenkin.

stokke sleepi

Lisää näitä kuvia löytyy Tähtiä tähdillä -postauksestani. Ei voi uskoa, että tuo pieni tähtibodyssaan pötköttelevä pallero on meidän pieni käkkäräpää! ♥

Noissa kuvissa lelukassista pilkistää Baby’s Onlyn tähtikuvioinen leikkimatto, joka on mielestäni mukavaa vaihtelua sateenkaarensävyisille matoille (sellainenkin meiltä kyllä löytyi). Nyt tuo leikkimatto on pojan huoneen lattialla maton päällä ja on hauska huomata, miten poika usein istahtaa juuri sen päälle leikkimään.

097-860x573

cats-860x645

Isoa valkoista Baby’s Onlyn pehmopupua vauvana lähinnä ihmeteltiin. Nyt pupunen on saanut jo rutistuksiakin osakseen ja majailee tätä nykyä pojan huoneen pienellä pöydällä, kuten Lastenhuoneen keväiset sävyt -postauksestani näkyy.

Tähtisoittorasian lisäksi kivan hempeää musiikkia vauva on saanut kuunnella tästä Mamas & Papas -merkin Millie & Boris -soittolelusta. Tämänhän voi ripustaa sängyn lisäksi hoitopisteelle tai vaunuihin, ihan mihin vain!

(Sujuvasti ujutettu joulukuva tähän väliin? ;D)

Vauva-aikojen automatkat taittuivat erittäin lämpimissä merkeissä kauniin, valkoisen Baby’s Onlyn lämpöpussin uumenissa. Käyttökokemuksista kirjoitin viime vuoden puolella ihan oman postauksensa Lämpöpussin uumenissa.

0291-860x573

Hieman isompana lämpimiä unia tarjosi Merino Kidsin merinovillainen tähtipyjama. Niin ihanat sävyt tässäkin! Oikein harmittaa, kun se ei enää mahdu päälle… Pyjama in action Uudessa pyjamassa -postauksessani. Oikein nauratti, kun kurkkasin pitkästä aikaa tuota postausta: poika näytti siinä niin erilaiselta lyhyine hiuksineen!

merinovillapyjama

Pojan huoneen ovenkahvaa on jo muutaman kuukauden ajan koristanut tämä TucTuc-lämpötyyny, tuttavallisemmin pupu. Hyödyllinen ja vielä kauniskin, jota ei voi omasta kauratyynystäni sanoa :P.

047

Pojan huoneen lipastolla nököttää Baby’s Onlyn kudottu säilytyskori, sisällään erinäisiä aarteita. Tästä pieni taapero saa kätevästi itsekin tavaroita noukittua eikä materiaalinsa puolesta ole vaaraa, vaikka alas tuleekin kerralla koko kori…

baby's only

Näin! Joskos näistä saisi jotain vinkkiä. Olen täällä ihan innoissani, sillä tänään mua vastaan tuli vihdoinkin se mm. Viherkasvihuumaa-postauksessani kaipaamani peikonlehti! Viimeksi viime viikolla niitä kukkakaupoista kyselin, mutta olivat loppuneet. Tänään nappasin sellaisen mukaani Kodin Terrasta. On se kaunis!