Minun ystävänpäiväni alkoi tänään oikein mukavasti tekstiviestillä, lähettäjänä italialainen ystävättäreni. Ulkomaillahan tämä päivä on rakastavaisten päivä, mutta koska meillä perinteisesti muistetaan ystäviä helmikuun 14., lähetin pari vuotta sitten ystävänpäiväkortin Italiaan, tälle samaiselle ystävättärelleni.
Tänä aamuna hän tekstasi muistaneensa tuon, miten me täällä Suomessa vietämme tänään ystävänpäivää ja kirjoitti muutaman sanan ystävyydestä.
Tämän ihmisen kanssa tutustuimme asuessamme molemmat vuosia sitten Espanjassa. Jaoimme noin kymmenen hengen omakotitalokommuunin, jossa kaikki olivat kotoisin eri puolilta Eurooppaa: Norjasta, Itävallasta, Tshekeistä, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Romaniasta ja mahtuipa joukkoon yksi senegalilainen ja tunisialainenkin! Kodin lisäksi meitä kaikkia yhdisti sama työpaikka.
Minä ja tämä italialainen ystävättäreni C olemme melko erilaisia ihmisiä. Viimeksi näimme hänen kanssaan kesällä 2006 hänen ja hänen miehensä häissä Italiassa. Elämä heitti meidät yhteen Espanjassa vuonna 2004 ja niin vain erilaisuudestamme ja välimatkastamme huolimatta ystävyytemme on säilynyt tähän päivään asti. Ja varmasti tulee säilymäänkin hamaan tulevaisuuteen saakka, kuten muidenkin Espanjan aikaisten ystävieni kanssa.
Ystävyys todellakin lämmittää välimatkojenkin päästä ♥
Minulla on tallessa yksi ystävänpäiväkortti, joka kuuluu ihanimpiin ja mieleenpainuvimpiin ystävänpäiväkortteihin, mitä olen koskaan saanut. Kortti on veljeltäni ja sen saamisesta on aikaa lähes 15 vuotta… Veljeni taisi tehdä kortin esikoulussa.
Valkoisella pohjalla punainen sydän, jossa siskon nimi:
Aina ei voi vain syödä kaalia, ystävyyttä pitää vaalia!
Toivottavasti jokaisella ihmisellä ja eläimellä on ainakin se yksi tärkeä ystävä, jonka kanssa ystävyyttä vaalia.
Muistakaahan siis tämä viisas neuvo; ei vain tänään, vaan vuoden jokaisena päivänä!
♥
Lämpöistä ystävänpäivää teille toivottaen,