Tämä päivä alkoi huomattavasti energisemmissä merkeissä kuin eilinen! Heti ensitöikseni puunasin keittiön ja siivosin ruokailutilan, nyt huvittaa miettiä tätä postauksen aihettakin kun on taas siistiä! Kananmunat porisee kattilassa selkäni takana ja pyörittelen tässä ruokailutilassa istuessani tuota otsikon lausetta mielessäni. Tosin en kyllä tiedä, voiko jokin tila olla liian valkoinen… Voi olla, että raskaushormonit saavat tämän aikaan, mutta olen tässä viime viikkoina mietiskellyt kotimme ruokailutilaa ja haaveillut uudistuksista sen suhteen.

008

Kaikki lähti alunperin siitä, kun mietin, että pitäisiköhän teettää ruokailutilaan jotkin vaaleanharmaat paneeliverhot. Tuosta ajatuksesta en ole päässyt oikeastaan eteenpäin, mutta mukaan tuli myös vanha tuttu pähkäilynaihe: uudet ruokapöydän tuolit. Niistä olen kirjoitellut aiemminkin; hankinta tulee eteen jossain vaiheessa ja olenkin yrittänyt käyttää tätä aikaa hyödykseni ja mietiskellyt, mitkä tuolit olisivat parhaat ja mahdollisimman pitkäikäiset. Tähän asti vahvin ja pitkäaikaisin suosikki on ollut HAY:n About a Chair – se on meidän molempien toimesta myös muutamaan otteeseen koeistuttu ja siltä osin näytän kyllä vihreää valoa. Mietin vain, onko ne liian kookkaat ja millaiset baarijakkarat niiden kaveriksi sitten sopisi…

Toinen tuolivaihtoehto voisi olla HAY:n Hee – kaunis ja siro, mutta olisiko siinä mukava istua ruokapöydän ääressä… Voi olla, että ei. Istuinpehmusteet sitten taas mielestäni pilaisivat tuolin ulkonäön.

017

Nooh, jotta tuoleissa ja verhoissa ei olisi liian vähän haaveiltavaa, olen pyöritellyt mielessäni myös uudenlaista kattovalaisinta. Tämä kyseinen vaihtoehto toisi tilaan kodikkuutta ja lämpöä sekä vähentäisi tilan valkoisuutta. Kyse on siis haaveesta eikä mistään aikataulutetusta toteutussuunnitelmasta – varmasti moni muukin leppoisina joutilashetkinään pohtii kotinsa sisustusta ja miettii, mitä voisi mahdollisesti muuttaa? Nykyinen ruokailutilan valaisin (Kartellin FL/Y) ei ole ollut paikoillaan vielä kolmea vuottakaan, joten senkään vuoksi tämä ei ole ihan ajankohtainen asia ;). Kaikkea ei aina tarvitse toteuttaa, mutta kaikesta voi haaveilla!

Tämä kyseinen mielessäni pyörivä valaisin löytyy Secto Designilta, mutta vaihtoehtoja onkin sitten aina Octosta Sectoon. Myöskin (kollaasista puuttuvat eivätkä ehkä niin tutut) Atto ja Victo voisivat olla harkinnan alla. Valaisimen valitsisin joka tapauksessa sävyssä koivu. Miltäs teidän korviinne kuulostaa ja kumman kollaasin valaisimista näkisitte meidän ruokailutilassamme? Olisikohan Secto liian pieni ja sitä myötä orvon näköinen ihan yksinään… Kahta tai kolmea sellaista en kuitenkaan tulisi hankkimaan. Entäs mitä ehdottaisitte tuoleiksi?

Kuvakansiot1

(Tuotekuvat lainattu Finnish Design Shop.)

 

 

Joskus on hyviä päiviä ja joskus, onneksi kuitenkin erittäin harvoin, on huonoja päiviä. Eilen oli tuollainen tosi hyvä päivä, olin liikkeellä aika lailla koko päivän ja illalla katsoimme miehen kanssa omalta kotisohvalta käsin raskausaiheisen hömppäelokuvan Paksuna. Oikein sellaiseen vauhdikkaaseen päivään sopiva aivot narikkaan -leffa, jonka jälkeen uni tulikin aika pian. Eilisen vauhti on kuitenkin kostautunut tänään ja veto on ollut niin totaalisesti pois että. Monenlaista oli tehtävälistalla, mutta olen saanut tehtyä vain yhden asian. Piti myös siivoilla kotona, mutta en kerta kaikkiaan löydä siihen energiaa. Blogiinkin oli suunnitteilla ihan jotain muuta aihetta, mutta tässä väsähtäneessä mielentilassa ei vain huvita. Onko lupa sanoa, jos ei huvita? :)

004

Olen koko raskausajan nukkunut hyvin, ainoastaan alkuraskaudessa oli se jokin viikon-parin ihmeellinen vaihe, kun heräilin aamuöisin, torkuin aamuun ja näin jatkuvasti erilaisia vauvaunia. Nyt pari yötä on mennyt huonommilla unilla ja se kyllä tuntuu päivisin. Toivon, että saan sen hyvän unirytmin pian takaisin eikä loppuaika sujuisi ihan näin… Tosin yhtenä yöllisenä hereilläolohetkenä keksin lapsellemme nimen! Etunimi on ollut jo alusta asti melko varmasti päätettynä, mutta koska se on sen verran pitkä, oli sen jatkoksi hankala keksiä toista ja kolmatta nimeä. Niinpä ne yhtenä yönä vain putkahti mieleeni, mutta muistin ne vasta seuraavana iltana. Olin ihan varma, että mies ei suostu ainakaan siihen keskimmäiseen nimeen, mutta sainkin hämmästyä, sillä kommentti oli aika innostuneeseen tyyliin lausuttu no tähänastisista paras! Eli aika hyvä, kun ei niitä tähänastisia ollut edes ollut… Innostuin nimen sointuvuudesta niin, että keksin heti samalla kertaa kolmelle pojalle nimet :D. Kaikissa sama kiva sointuvuus joka tulee siitä, että nimiyhdistelmissä aina toiset ja kolmannet nimet alkavat samoilla alkukirjaimilla. Ja täytyyhän niitä nimiyhdistelmiä olla varalla, jos vauva näyttääkin enemmän nimiyhdistelmä B:ltä kuin A:lta! Miten teillä muilla sujuu raskaus? Joko bebelle on nimi mietittynä?

018

Mulla on työn alla se pitempi raskausaiheinen postaus, eiköhän se tässä lähipäivinä valmistu! Tänään paistoi pitkästä aikaa aurinko täälläkin, mutta se vain paljasti tähän asti ihanasti piilossa pysyneet pölypallerot ja likaiset ikkunat. Lisäksi se häikäisi mun päikkäreitä, höh. Nyt voisi kyllä olla paikallaan jokin kotisiivouspalvelu; kevään kunniaksi perusteellinen putsaus lattiasta kattoon ja nurkasta nurkkaan! Onko teillä kokemusta vastaavista – mitä suosittelisitte Kokkolan alueella?

Arvatkaas, helpotti jo kun sai purettua näitä ajatuksia! Nyt fiilis on jo tuon toisen vohvelin kaltainen! Tuskin mä mitään hyödyllistä tänään aikaan saan, mutta ei se ainakaan enää häiritse ja otan loppupäivän ihan rennosti laiskottelun kannalta ;). Mutta nyt jotain ruokaa; nälkäisenä kaikki näyttää huonommalta eikö totta!

 

 

Eräs puujaloillaan seisova kaunotar on muuttanut meille tässä alkuvuoden aikana. Tämä kaunotarhan on tuttu jo tammikuisesta Lipasto-hullaantuminen -postauksestani. Piditte silloin aika yksimielisesti tätä Lundian Fuuga-lipastoa meidän kotiin hittinä hutin sijasta ja itsehän olin toki samaa mieltä. Niinpä se pienen tuumailutauon jälkeen lähti tilaukseen ja sopii paikalleen kuin nenä päähän.

017

Lipasto pääsi olohuoneessa tuolle seinälle, johon katse ensimmäisenä olohuoneeseen saavuttaessa osuu. Tuota seinää tulee katseltua myös ruokapöydästä, joten ihan paraatipaikalla kotonamme on! Jonkin aikaa kesti tottua näkyyn, tilalla kun oli yli kolmen vuoden ajan Ikean Bestå-sarjaa, mutta nyt pikkuhiljaa silmä alkaa tottua. Bestå-lipastokaan ei jäänyt vaille käyttötarkoitusta, vaan se siirtyi työhuoneeseen säilytystilaa antamaan.

cats

En tiedä mistä yksityiskohdasta pidän eniten: upeista tammijaloista, lipaston kevyestä yleisilmeestä vaiko sirosta ovien ja tason yhdistelmästä. Ehkä se on se kokonaisuus! Kokonaiskuvia lipastosta on toki myöhemmin luvassa, täytyy vain ensin saada erästä projektiani vähän alulle…

Ja voi minkä maukkaan parin lipasto puujalkoineen muodostaakaan lähellä sijaitsevan takan kanssa; nyt takka puuklapeineen ei näytä enää yhtään orvolta!

015

Kuvassa on monta lempparia, joiden katsomisesta tulee hyvä mieli: uusi lipastoihanuuteni, yksinkertainen taulu ohuine mattamustine kehyksineen, ripaus vihreää viherkasvin muodossa, betoniruukku, Artekin Kanto sekä Hobby Hallista blogiyhteistyön myötä saatu Pouf-rahi. Juuri tästä luonnonvalkoisesta rahista olettekin kyselleet, että tiedänkö, taittaako sävy beigeen. Omissa silmissäni ei, vaan se on kauniin luonnonvalkoinen. Sävy ei kuitenkaan ole kellertävän luonnonvalkoinen, vaan taittaa siinä mielessä enemmän ruskeaan kuin keltaiseen. Kuvasta saa varmaan aika hyvän käsityksen sävystä, kun se on vitivalkoisen kalusteen vieressä:

cats

Niin mieluinen ja monikäyttöinen rahi on, että voi olla, että menee mustakin versio hankintalistalle… Tai sitten toinen tällainen luonnonvalkoinen!

Mulla on tänään kunnon hemmottelupäivä! Käyn kampaajalla raidoittamassa hiukseni ja rentoutumassa, jonka jälkeen tapaan ihanan ystäväiseni. Ystävän kivassa seurassa on jo hemmottelua kerrakseen, mutta menemmepäs hänen kanssaan vielä herkkuravintolaan syömäänkin, naminam!