Tuo kissan elekieli: turkki pörrössä, varpaat kipristellen, silmät kiinni, naama vasten aamuauringon ensimmäisiä säteitä. Se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kesä – täällä me odotamme ♥
Neutraalin värimaailman sisustus
Sunnuntai-illan ratoksi ihanan inspiroivia sisustuskuvia länsinaapurista!
Tykästyin kaikkein eniten tuohon ensimmäiseen kuvaan olohuoneesta – niin maanläheisiä, mutta kuitenkin herkullisia sävyjä! Olipa vuosia, jolloin en yhdistänyt noita kahta termiä toisiinsa, mutta niin se vain maku muuttuu!
Mielestäni kivan näköinen koti kokonaisuudessaankin. Pieni koti, jossa neliöt on käytetty tehokkaasti ja asuntoon on saatu kivoja yksityiskohtia sisustusta elävöittämään.
Nyt näkee paljon oksia maljakoissa ja etenkin tämän värimaailman sisustuksiin ne mielestäni sopivat kuin nenä päähän.
Tästä kodista löytyy yksi aika pitkäaikainen haaveeni, joka on nyt taas viimeisen vuoden aikana nostanut päätään. Tuohon haaveeseen mulla on ollut sellainen viha-rakkaussuhde: välillä olen haaveillut siitä kovastikin, välillä olen ollut siihen totaalisen kyllästynyt ja se on näyttänyt välillä silmissäni jopa hieman rumalta! Nyt on taas tuollainen ihanaihanaihana!-vaihe menossa. Kuka arvaa, mistä on kyse? ;)
(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)
Nautiskellen uuteen päivään
Kaunista sunnuntaiaamua! ♥
Eilen oli niin mukava lauantaipäivä! Sen aamuisen runon mietteissä meni pitkälti koko päivä. Heti aamutuimaan olin suunnitellut meille runsaan aamiaisen herkullisine ja värikkäine tykötarpeineen. Siinä hitaasti aamiaispöydän antimia nauttiessa tuli idea pulkkamäkipäivästä – aurinko kun niin upeasti paisteli! Niinpä suuntasimme mahat täynnä pienten eväiden ja polttopuiden kera Halkokarin mäkeen. Olen itse asunut yli pari vuosikymmentä Halkokarilla, joten maisemat ovat enemmän kuin tutut. Muistelin niitä 80-luvun loppuvuosia, kun Roskarukalla oli vielä laskettelutoimintaa. Onko taustalla joku, joka on myöskin nuo samat lapsuusmuistot kokenut?
Pulkkamäestä kun lähdimme, poika simahti autoon samantien. Ei muuta kuin nukkuva lapsi omaan sänkyynsä päiväunille, mies autotalliin (halusi itse mennä, en suinkaan häntä sinne ajanut ;)) ja itselleni herkkukahvi ulkoilunjälkeistä pientä hytinää rauhoittamaan. Ruuanlaittoa, yhdessäoloa ja saunaa. Se normaali lauantaikaava! Niin ja pakko kirjata itselleni tänne muistiin, että eilen 19.3. poika nukkui ennätyspäikkärinsä: 2h45min. Pari kertaa piti käydä tarkistelemassa, että onko kaikki kunnossa… Pulkkamäki taisi vaatia veronsa, sillä normaalisti hän nukkuu päiväunia ruhtinaallisen tunnin verran. Eikä aina ihan sitäkään.
Mies on ollut kolme viikkoa isyysvapaalla ja tuo oli vasta ensimmäinen brunssintapainen, jonka järjestin. Tämä asia täytyy ehdottomasti korjata, viimeistään pääsiäispyhinä! En voi muuten uskoa, että mies on ollut kohta kuukauden kotona! Aika on mennyt kuin siivillä ja jos pitäisi tätä aikaa arvioida, sanoisin, että vasta puolitoista viikkoa on kulunut. Meillä oli alustavana suunnitelmana lähteä laivallekin tässä, mutta eihän me mitään ehditty :D. No mutta, sinne voi mennä myöhemminkin ja eiköhän siellä ole kesällä vielä mukavampaa! Pääasia, että kaikilla on ollut kiva maaliskuu.
Käsky taisi käydä: alle metrin mittainen kävelee täällä ympäriinsä hokien äiti, isi uimaan!, joten ei kai se auta kuin ryhtyä uimalaukkua pakkaamaan! Aurinkoista sunnuntaipäivää teille!