Isinä olemisen juttuja

Lähetitte miehelleni monenlaisia kysymyksiä sekä postaustoiveita (Postausaiheita miehelleni -postaus), tässä hän tarttui isyysaiheeseen. Postaus on mieheni käsialaa aina otsikkoa ja kuvia myöten! :)

***

Anne
Isyydestä. Miten hän on kokenut asiat kun elämä on lapsen myötä muuttunut ja ylipäätään millaista on olla isi, samalla aviomies ja mies. :)

Nimetön
Postaus isyydestä olisi minunkin ehdotukseni. Olen lukenut mielelläni sinun mukavia juttujasi pojastanne. Olisi kiva kuulla asioita isän kannalta.

M
Ajatuksia isinä olemisesta. Mitenkä uusi elämä on yllättänyt, mikä on ollut kivointa/raskainta ja mitä kaipaa(ko) ajasta ennen lasta?

Pirjo
Olisi mukava kuulla, mikä elämässänne on juuri nyt merkityksellistä. Poikanne on teille kaikki kaikessa, niinkuin usein on, kun saa noin upean lahjan. Mikä tekee miehen, puolison ja isän elämästä tässä vaiheessa merkityksellistä?

 

Olette lähettäneet useita kysymyksiä isyydestä ja isinä olemisesta. Yritänkin tässä nyt vastata omin sanoin kysymyksiinne.

Ennen lapsen syntymää vanhemmat monesti jännittävät, kuinka elämä muuttuu lapsen myötä vai muuttuuko se. Nyt voin kertoa että kyllä se muuttuu. Aika pian huomaa, että taloon on tullut uusi pomo, joka laittaa aikataulut ja asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Ja nyt et ole vastuussa enää pelkästään itsestäsi. Asioita alkaa miettimään lapsen näkökulmasta, mikä hänelle on parasta. Ja kun hänellä on kaikki kunnossa, tulee vasta sitten omat tarpeet.

Isinä oleminen on tosi hienoa ja on avartanut myös elämänkatsomusta. Kivoimpia on ne hetket, jolloin touhutaan yhdessä ja se, kun huomaa kuinka se on lapselle tärkeää. Ja painiminen on parasta! Töistä on mukava tulla kotiin, kun lapsi on innokkaana ovella vastassa. Ajasta ennen lasta on jäänyt kaipaamaan ainoastaan niitä aamuja, kun on oikein väsyttänyt eikä ole tarvinnut nousta ylös viikonloppuisin seit-tä-män aikaan.

Lapsen kehitystä on aivan mahtava seurata kun lähes joka päivä, tai ainakin joka viikko, hän oppii joitain uusia asioita. Ja näillä uusilla asioilla hauskuttaa sitten meitä vanhempia. Lukemattomia kertoja olemme saaneet nauraa hänen uusille tempuilleen tai sanoilleen. Yllättävää on ollut, kuinka tarkasti päivän tapahtumat jäävät alle kaksivuotiaan mieleen. Itse ainakin huonomuistisena joudun kelaamaan kun lapselle palautuu yhtäkkiä mieleen jokin useita päiviä sitten tapahtunut asia ja hän alkaa sitä hokemaan. Hyvää aivojumppaa myös vanhemmille!

Tietysti välillä on känkkäränkkähetkiä, jotka aiheuttavat haasteellisia tilanteita ja vaativat jaksamista. Tällä hetkellä ulkovaatteiden pukeminen ja päiväunille nukahtaminen on lapsen mielestä ikäviä asioita. Silloin tulee joskus mieleen kuinka jotkin asiat on olleet helpompia ja nopeampia, kun ollaan oltu kaksistaan. Mutta kun varaa tarpeeksi aikaa, niin näistäkin selvitään.

Vanhempien pitäisi saada viettää myös kahdenkeskistä aikaa, joka helposti unohtuu kaiken keskellä. Niin myös meilläkin välillä. Iltaisin, kun lapsi on mennyt nukkumaan ja ollaan muut velvollisuudet saatu valmiiksi niin tätä yhteistä aikaa kuitenkin järjestyy. Joinakin iltoina enemmän ja joinakin vähemmän. On myös tapahtunut niin, että molemmat vanhemmat kuorsaa olohuoneen sohvalla jo ennen iltakymmentä television pauhatessa koko talo valaistuna.

Näiden päälle kun lisätään vielä harrastukset niin saadaan sellainen yhtälö, että sen ratkaisemiseen tarvitaan jokin aikatauluhallintaohjelma. Varsinkin kun talossa on kaksi työssäkäyvää/työtätekevää vanhempaa ja lapsi kotihoidossa. Joillekin harrastuksille ei enää ole samalla tavalla aikaa kuin ennen. Mutta harrastukset ovat myös tärkeitä, koska silloin pääsee hetkeksi irrottautumaan arkirutiineista. Ja se auttaa jaksamaan taas eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan lapsen myötä elämään tulee täyteläisyyttä ja elämä saa aivan uuden merkityksen. Monta kertaa olemme yrittäneet miettiä minkälaista elämä olisi ilman lasta, mutta ei sitä voi enää edes kuvitella.

Comments

  1. Nimetön
    5.4.2016 / 09:15

    Kiitos postauksesta! Sama rakkaus lastanne kohtaan välittyy niin Sadun kuin sinunkin kirjoituksesta. Sadun kirjoituksissa halailevat usein ja vastapainona te pojat pistätte välillä painiksi :)

    • Nimetön
      6.4.2016 / 21:38

      Joo, poikien pitää aina välillä painia niin pysyy mieli virkeänä.

  2. Pirjo
    5.4.2016 / 11:08

    Lukijan halaus rohkealle isälle, joka tarttui haasteeseen. Enpä ole vastaavaan törmännyt muissa blogeissa. Toi uusi pomo oli hauska vertaus. Ja ajatus aikatauluohjelmasta sai hymyn huulille – hmm… Kun arkea höystää laillasi sopivasti huumorilla, en ihmettele, että kainaloissasi (siis monikossa) hyrrää kaksi tyytyväistä ihmistä ja sinä itse kolmantena ainakin postauksesi perusteella. Kiitos kun jaoit ajatuksiasi kanssamme. On hatun noston paikka!

    • Pirjo
      5.4.2016 / 11:20

      Ps. Joko moottoripyörä on valmiina baanalle?

      • Nimetön
        6.4.2016 / 21:42

        Moottoripyörä alkaa olla valmiina baanalle, odotellaan vielä parempia ajokelejä. Ja kuume nousee…

    • Nimetön
      6.4.2016 / 21:44

      Oli pakko päästä kokeilemaan tätä bloggarin elämää, kun sitä on tullut jo jonkin aikaa sivusta seurattua :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.