Joulun aikaan kuuluu monia ns. ensimmäisiä hetkiä! Ensimmäinen kausivalo esiin, ehkä joku polttaa silloin syksyn ensimmäiset kynttilät, ensimmäiset joulutortut leivotaan ja maistellaan jonain sopivana ajankohtana, ostetaan ensimmäiset joululehdet tai -kirjat, tutustutaan sesongin glögivalikoimaan ja testataan uutuusmaku tai sitten siihen ensimmäiseen glögihetkeen valitaan se tuttu ja turvallinen ikisuosikki!

Minulla yhdistyi kaksikin ”ensimmäistä” juttua tässä yhtenä päivänä. Lämmitin ensimmäisen glögikupposen (Valion Hehkua, jossa ihana kirsikkainen maku!) ja uppouduin ihanan Talven henki -joulukirjan* pariin. Sain kirjan blogin kautta ja se sisältää laajasti monenlaista aina syksystä joulunviettoon. Sellaista nautinnollista ja verkkaista jouluun valmistautumista erilaisin askarein; oli sitten kyseessä askartelut, leipomiset tai kodin sisustaminen jouluun.

Tämä Ilona Pietiläisen kirjan kansikin on tosi kaunis, tunnelmallinen ja ihanan lämminhenkinen:

Hieman joulumusiikkia ja tuiketta taustalle, niin tämä pieni arjen rauhoittumisen hetki on tehnyt tehtävänsä ♥.

Kirjaa on tullut selailtua jo useaan otteeseen ja tuntuu, että aina sieltä löytyy jotain uutta. Vaikka kotini on enemmän modernin kuin maalaisromanttisen tyylin koti, näin jouluisin ihastelen valtavasti sellaista ihanan pirttimäistä, ehkä jopa hieman vanhan ajan joulutunnelmaa – sellaisista kuvista tulee niin lämmin fiilis! Juuri tuollaisiakin hetkiä ja tunnelmia tämä kirja tarjoaa, mutta esillä on muitakin joulutyylejä.

Perinteisesti ensimmäinen jouluaskeleenikin on tullut otettua ja Joy-kynttelikkö pääsi hämäriä päiviä ja pimeitä iltoja valaisemaan. Saan tästä joka vuosi näihin aikoihin aina lukuisia kysymyksiä, sillä valitettavasti kynttelikön valmistus on lopetettu ja varapolttimot ovat kiven alla. En tiedä, myydäänkö niitä enää missään, todennäköisesti ei. Itse ostin tämän kynttelikön kymmenen vuotta sitten ja varapolttimoitakin tuli hamstrattua muutama paketti, kun kynttelikön valmistus lopetettiin. Niitä onneksi riittää vielä muutamalle joululle. Varmasti tähän jotkut toisetkin polttimot kävisivät, kun vain selvittäisi asiaa…

Täällä lapset nukkuvat ja joulumusiikki soi. Ajattelin selailla nyt vuorostaan muutamia joululehtiäni! Mukavaa loppuviikkoa ja alkanutta marraskuuta!

*Kirja saatu.

Lasten myötä olen oppinut arvostamaan syksyä ihan uudella tavalla. Nautin siitä pesämäisestä kotitunnelmasta, joka syksyyn kuuluu. Kesällä ollaan niin paljon ulkona ja toki syksyisinkin, mutta kyllä syksyllä iltaisin ollaan jo aiemmin sisällä koko perhe. Syysillat alkavat olla pimeitä ja haluan saada lapset sisälle oman kodin lämpöön suojaan sateilta ja koleilta ilmoilta. (Kun taas sitten talven tullen niihin pakkasasteisiin on tottunut eikä kylmä tunnu enää missään :D).

Meillä ei kesäisin takkaa juuri käytetä ja nytkin taisi tulla puolen vuoden takkatulitauko, kunnes taas tällä viikolla oli aika palata takkatulesta nauttimaan ja sen ympärillä fiilistelemään. Ja kyllä oli mukavaa kokkailla arkiruokaa perheelle, kun takassa paloi tuli!

Sytyttelin kynttilöitä, laitoin kivaa musiikkia taustalle ja ruuan uuniin. Nämä pienet, usein arkipäiviin muutenkin kuuluvat jutut tuntuivat tosi mukavilta takkatulen kera!

Isovanhempien pihan puista olemme saaneet herkuteltaviksemme sekä omenoita että luumuja:

Hirveän kiireistä on arkemme nykyään! Monia juttuja, joita ei arkisin ehdi edes miettimään, lykkääntyy viikonlopuille. Tänään on vuorossa yksi niistä: lähes räjähdystilaan ehtinyt varastomme saa tämän iltapäivän aikana järjestelmällisemmän ilmeen. Yritykseni tarvitsee lisää säilytystilaa ja sieltä on tarkoitus raivata tilaa myös näille tarvikkeille. Tarvitsisimme varastoon myöskin lisää metallihyllyjä, nykyiset ovat kymmenen vuotta sitten Clas Ohlsonilta hankittuja. Ovat alle 40 cm syviä ja mietiskelin, että niitä voisi laittaa kaksi peräkkäin, jolloin syvyyttä olisi enemmän, sillä tilaa tälle kyllä varastossa on! Saapa nähdä, mihin ratkaisuun tänään päädymme.

Nyt juon cappuccinon loppuun ja nautin tästä päiväuniajan rauhallisesta hiljaisuudesta. Ihania syyspäiviä teillekin! ♥

Päiväuniajat tulee yleensä käytettyä tehokkaasti. Vauvavuoden ajan tein silloin aina töitä (jos esikoinen oli päiväkodissa), sillä vauvahan tunnetusti nukkuu enemmän kuin taapero, jolla vuorokauden unimäärä on vauva-ajoista selvästi vähentynyt. Työt siis kannatti silloin aloittaa, sillä niitä ehti hyvin jopa tehdäkin! Nykyään saatan silloin hoitaa vain parit sähköpostit, tehdä jonkin laskun, päivittää some-kanavat tms. ja jättää isommat työhommat työpäivilleni.

Nyt kun olemme taaperon osalta vihdoin päässeet yhden päiväunen päivärytmiin, on hänen uniensa pituus aina mysteeri! Hän nukkuu päiväunensa aina ulkona rattaissa. Unet kestävät joko puoli tuntia, vajaan tunnin, tasan tunnin, puolitoista tuntia, kaksi tuntia tai erittäin harvoin kaksi ja puoli tuntia! Yleisin taitaa kotioloissa olla tunti, isovanhempien hoidossa lähes kaksi. (Mikä ihme siinäkin on???) Selvästi hän kuitenkin tarvitsee pitemmät päiväunet, jotta herää tyytyväisenä. Esikoinen oli 35 tai 45 minuutin torkkuja vetelevä napero, mutta se määrä unta päivällä riitti hänelle. Kaikki tapaukset ovat niin erilaisia, vaikka olisivatkin samasta puusta!

Niinpä nykyään saatan joskus tehdä jotain niinkin ällistyttävää, kuin juoda cappuccinon kaikessa rauhassa jonkin kivan ja inspiroivan lukemisen kera! Kotityöt pyrin tekemään ennen päiväuniaikaa tai sen jälkeen, sillä ne ovat sellaista puuhaa, jota voimme tehdä N:n kanssa yhdessä. Hän nauttii kovasti, kun saa tyhjentää apunani astianpesukoneen ruokailuvälinelaatikkoa tai täyttää/tyhjentää pyykinpesukonetta. Myöskin lelujen keräily ja muidenkin tavaroiden paikoilleen kuskaaminen on ihan superkiva askare tällä hetkellä!

Olen pitkästä aikaa kiinnostunut sisustuskirjoista sisustuslehtien sijaan. Lehtiä en ole hirmuisesti viime aikoina lukenut, mutta sisustuskirjoja on mukava selailla! Ostin läjän kivoja sisustuskirjoja käytettynä (My Residence uutena) ja niissä riittää vielä mukavasti inspiroitumista.

Löytyykö sinulta jotain tämän hetken suosikkia sisustuskirjoista? Saa suositella! :)

Mulla alkoi tänään päivä rentouttavalla käynnillä hierojan luona, kyllä tuli taas niin tarpeeseen! Viime perjantaille sain vain miniajan ikään kuin ensiavuksi parin päivän päänsärkyihin, mutta tänään oli pitempi käyntiaika. Oli samalla sekä rentouttavaa että mielenkiintoista, meillä oli nimittäin tosi hyvät keskustelut yrittäjyydestä. Inspiroiduin keskustelusta aika paljonkin, kun sain ulkopuolisen yrittäjän näkemyksiä asioihin ja sain tarkastella asioita eri näkökulmista!

Nyt ajattelin syventyä seuraavaan sisustuskirjaan nimeltä Kodikkaasti valkoista. Näillä uuteen viikkoon – mahtavaa sellaista teillekin! :)