Ihana viikonloppu – toivottavasti teilläkin! Olen kyllä niin nauttinut viime viikonlopunkin edestä, sillä ilmat ovat olleet ihanan aurinkoisia (viime viikonloppu ja äitienpäivä olivat sateisia) ja mies on ollut vapaalla viikonlopun, kuten normaalisti aina onkin. Tähän viikonloppuun on mahtunut paljon kaikenlaista; sekä leppoisaa vapailua että jotain hyödyllistäkin omien töideni muodossa. Jälkimmäistä kuitenkin vain vähän, sillä täytyy muistaa pitää myös vapaata säännöllisesti!

Valitsin tähän muutamia tätä viikonloppua kuvaavia kuvia, vaikka osa näistä kuvista onkin otettu jo aiemmin. Kuvaavat puuhiamme kuitenkin sen verran hyvin, että sopivat tähän! Olen ehtinyt taas käymään sisustuslehtiäni läpi ja tekemään karsintaa. Kylläpä noita lehtiä onkin kertynyt ja turha niitä kaikkia on itsellä säilyttää; kiertoon vain niin saavat muutkin uutta lukemista! Kissat ovat nauttineet aurinkoisemmista ilmoista ja ulkoilleet olan takaa. Eilen norkoilivat grillin vieressä sattuneista syistä ja kyllähän sieltä aina muutamia herkkupalasia heillekin asti lenteli. Vanhempi kisu tykkää näinä päivinä erityisesti lasiterassista; siellä ei ole vielä liian kuuma, vaan juuri täydellisen sopiva lämpötila 14-vuotiaan paistatella päivää ♥. On ollut ihanaa, kun on voinut pukea ulos hieman kevyemmin. Tämä kevät on ollut haastava pukea lasta päiväkotiin, kun aamuisin on lähes pakkasta ja iltapäivästä lähes +10 astetta ja kuravellikelit. Kotipäivinä helpompaa, kun vaatteita voi vaihtaa nopeastikin. Ostin M:lle tuon Lindexin tummansinisen kevättakin käytettynä. Oli kuin uusi ja sopii pienelle täydellisesti! Tällaisia vaatteita tulee ostettua vielä tämänikäisellekin käytettynä, mutta arkisemmat vaatteet ovat yleensä jo niin nuhjuisia, että ne tulee ostettua uutena. Tosin kesäpäivien ulkopuuhiin sopivat ne hieman nuhjuisemmatkin täydellisesti! Miten noilla pienillä pojilla kuluvatkin housunpolvet heti puhki? :D

Olen joskus miettinyt, että täytyisi kirjata ylös pojan parhaimpia letkautuksia, sillä niitä tulee päivittäin. Viimeisin toissaillalta, kun poika kyseli vasaran perään (oma leikkivasara on niin nähty): Äiti saanko sen vasaran nyt? Se lyö vain nauloja. Ei teeveitä. Ja tuohon yhdistettynä kirkkaat, viattomat silmät ja vakuuttavaa pään pyöritystä. Niin räjähdin nauramaan! En tiennyt, että oli olemassa tuollainen teeveenpaukuttelumahdollisuuskin :D. Joten kultaseni, palataanpas asiaan vaikka 15 vuoden päästä!

Eilen oli mahtavan aurinkoinen päivä, mutta aika kylmä tuuli. Kävimme mökillä ja sieltä suuntasimme tivoliin, poika oli innoissaan! Mietiskelin siinä ties kuinka monetta kertaa lippukassalla jonottaessani, että tulipas viime vuoden tivolireissu halvaksi, kun poika ei halunnut mennä juuri mihinkään laitteeseen… Nyt sai olla kaivamassa lompakkoa tämän tästä, mutta vieläkin selvää varovaisuutta ilmassa eikä kaikkiin laitteisiin halunnut. Isänsä kanssa kävi muutamassa ja pomppulinnassa pomppimassa. Nyt vain tähän ikään taitaa kuulua se, että on vaikea hyväksyä, kun oma aika jossain loppuu ja on seuraavien vuoro… Pienet itkupotkuraivarit nähtiin myös siinä vaiheessa, kun mies kantoi poikaa autolle päin. Hyvä tällä tavoin opetella noitakin taitoja!

Tänään ajattelimme käydä vanhemmillani ja sieltä vielä toinen reissu tivoliin :D. Ihan vain siksi, että meillä kaikilla oli siellä eilenkin niin kivaa! Jäi hieman harmittamaan, että pikkulasten laitteita pyörittävät mörököllimiehet eivät puhuneet lapsille mitään. Jos vanhemmat seisovat aitojen ulkopuolella, kolmevuotias istuu laitteessa ja iso partainen mies tulee kiinnittämään turvavyötä sanomatta sanaakaan, ei ole vaikea arvata miten tuo päättyy. Asiakaspalveluhenkisyys kuuluu myös tivoliin ja ennen kaikkea lasten iän mukainen asiakaspalveluhenkisyys! Näin tivolissa vanhaa luokkakaveriani, jonka kanssa tuli puheeksi lipputoiminta. Joihinkin laitteisiin pääsee lapsi + vanhempi/saattaja -kombolla yhdellä lipulla ja joihinkin kaksi vanhempaa ja yksi lapsi kahdella lipulla. Noita ei ole kuitenkaan selvästi missään näkyvissä ja jos tarjoat itsestäsi ja lapsestasi kahta lippua, se kyllä otetaan vastaan, vaikka yhdelläkin pääsisi. Tuo jäi hieman harmittamaan, sillä viime vuonna oli täysin sama homma. Yksi lippu maksaa kuitenkin viisi euroa, joten ei niitä huvikseen useampia vain taskuntäytteeksi ostelisi. Laitoin tuosta heille palautettakin menemään, sillä ei se auta asiaa tämän enempää yksinään harmitella.

Tämä toukokuu on ollut erilainen kuin yleensä, monessakin suhteessa! Vappua vietimme lumisissa maisemissa; vappuna oli lunta enemmän kuin useana jouluna! Näistä säätiloista johtuen toukokuussa on nautittu takkatulestakin ja sisälläkin on joutunut jopa valoja sytyttelemään. Myöskin poreamme on ollut aiempaa enemmän käytössä näin ”kesäkuukautena”. Niin ja palju on vielä jäässä, siis täh! Jonkinmoinen jäälohkare siellä pohjalla vielä on, joten sitä joudumme vielä tovin odottelemaan. Eilen illalla kun ilta-aurinko paistoi saunaterassille niiiin upeasti, sanoin miehelle, että eikö olisikin ollut huippua mennä paljuun ennen Suomen peliä! Tänäänkin on jännitystä luvassa, toivottavasti Leijonat voittavat pronssia! Peli tulee jo viideltä, mutta tapamme mukaan nauhoitamme sen ja katsomme vasta pojan käytyä yöunille. Täytyy olla sitten taas koko ilta eristyksissä ulkomaailmasta, että ottelun tulos ei kantaudu korviimme…

Tällainen viikonloppu täällä! Minun oli tarkoitus tulla sanomaan tänne nopeat heipat ennen pinaattikeiton valmistamista, mutta tässähän kävi taas perinteiset! No eipä tässä kiire; poikakin on vielä ulkona mönkkärillä ajamassa. Lounaan jälkeen miehellä on ohjelmassa harrastushommia ja minä ajattelin kurvata pojan kanssa mummuani moikkaamaan. Iltapäivällä sitten vanhemmilleni ja sinne tivoliin. Jos nyt kuitenkin ensimmäisenä kupponen cappuccinoa tuolla lasiterassilla, kun se tuossa kuvassakin niin houkuttelevalta näyttää… Ja vaikka senkin kunniaksi, että terassimme lasitus valmistui Lumonin toimesta päivälleen kaksi vuotta sitten (terassi tuolloin esittelyssä Lasitettu terassimme -postauksessani)!

Aurinkoista sunnuntaita sullekin! ♥

 

Sunnuntaiaamuna toistuu usein sama kaava ja siitä onkin hyvä pitää kiinni! Aamiaisen jälkeen cappuccino nautitaan rauhallisesti pehmeässä ja lämpimässä sohvannurkassa. Ei viitsi edes miettiä sitä, miten tuo turha kesäaikaan siirtyminen nipisti tästä leppoisasta aamusta yhden tunnin pois… Pientä, huoletonta selailua länsinaapurin inspiraatiovarastoilla, mm. Residencen sivuilla ja eräästä funkkisvillasta pari kuvaparia tännekin:

Kauniita kuvia ja kaunista katseltavaa. Ihania maanläheisiä ja rauhoittavia sävyjä. Näissä silmä lepää! Erityisesti mieleeni on molemmista kuvapareista vasemmanpuoleiset.

Samalla päivän ohjelman miettimistä… Alustavissa suunnitelmissa jotain pientä luontoretkeä eväiden kera, saataisiinpa vielä aurinkokin kaveriksemme!

(Kuvat lainattu Residence.)

 

Moikat! Ensimmäistä kertaa kolmevitosena! Näin seitsemän tunnin makustelun jälkeen tämä ikä tuntuu ihan coolilta! Mies täyttää kesällä 38, joka tuntuu jo jotenkin niiiin pappaiältä… Onneksi hän menee aina kolme vuotta edellä, niin näen, kuinka siinä käy :D.

Todellisuudessahan vanheneminen ei tunnu mielessä juuri miltään/mitenkään. Jos parikymppisenä kolmenkympin lähestyminen tuntui kirpaisevalta, niin neljänkympin lähestyminen se vasta tuntuukin! Mutta olen ihan varma, että siinä käy samoin kuin täytettyäni kolmekymmentä: ei sitä edes huomannut, saati tuntenut! Päivässä vanhetaan vain yhden päivän verran eikä tästä suinkaan suoraan nelikymppiseksi hypätä – eiköhän se syy ole siis tuossa :).

Lauantaina synttärikahvittelemme perheen kesken, mutta tänään ajattelin tehdä jotain pientä spesiaalia myöskin; nyt kun se oikea syntymäpäiväni kerran on! Hain kaupasta kimpun eri värisiä tulppaaneja, uusimman Dekon ja riisisuklaata. Päätin, että kun olen saanut päivän työt tehtyä, pidän pienen lepohetken ennen pojan hakemista päiväkodista. Illalla ajattelin vielä pulahtaa poreisiin, joka on omassa arjessani luksusta parhaimmillaan ♥.

Maaliskuun Dekon kansi on upean sinisen sävyinen ja se kiinnittikin lehtihyllyllä huomioni sen vuoksi ensimmäisenä!
Olen miettinyt viime aikoina, mitä ostaisin itselleni syntymäpäivälahjaksi, mutta en ole keksinyt mitään! Eräs maalaus oli mielessäni, mutta jätin sen vieläkin muhimaan. Olisihan se ollut kiva ostaa jokin pysyvä muisto tästä päivästä, mutta jos ei tule mieleen mitään niin onko pakko :D. Voihan sen ostaa myöhemminkin, jättää tämän kortin takataskuun ikään kuin myöhempää käyttöä odottelemaan… Mitä te olette ostaneet itsellenne/saaneet 35-vuotislahjaksi?

Eilen mieleeni tuli sellainen asia, että tietävätköhän kampaajat, kotisiivoojat, kosmetologit ja hierojat kuinka arvokasta työtä tekevät ja kuinka suuresti asiakkaidensa arkea piristävät! He tekevät ainakin omasta arjestani aavistuksen parempaa ja laadukkaampaa; näiden kyseisten palveluiden käyttäminen piristää hurjasti mielialaa! Eilen meillä kävi kotisiivooja, illalla kävin pitkästä aikaa hierojalla ja viime viikolla kävin kampaajalla. Hiukseni lyhenivät mittaan, jossa ovat olleet viimeksi kuudennella luokalla (kiitos ihana ystäväiseni muistutuksesta :D ♥). Kosmetologilla kävin viimeksi tammikuun lopussa ja seuraavaksi olisikin taas kasvohoidolle tarvetta!

Mutta nyt tuon riisisuklaan kimppuun, ennen kuin se katoaa erääseen pienempään suuhun! Sanoin pojalle aamulla, että koska nyt on syntymäpäiväni, niin laulatko äitille onnittelulaulun, johon hän tuumasi, että isi laulaa :D. Että sitä tässä jännityksellä odottaen… Ja hei, mun täytyisi kuulemma tänään päättää mitä kakkua mies lauantaiksi leipoo, joten vinkkejä?! En keksi tätäkään :D.