Viime viikko hujahti niin vauhdilla ohi, etten enää ehtinyt blogin pariin ollenkaan! Tuli murehdittua vanhemman kisun terveyttä ja käytyä lopulta kahdella eläinlääkärillä. Soitin myöskin Oulun Eläinlääkäriasema Lemmikkiin, josta saimme neljä vuotta sitten aivan erinomaista hoitoa ja palvelua ja jossa kisu tuolloin hoidettiin terveeksi. Jätin epätoivoisena heille sähköpostia, kun en tiennyt mitä kissan suhteen pitäisi tehdä eikä sitä tuntunut tietävän paikalliset eläinlääkäritkään (tai ne kaksi, joilla kävimme). Lemmikistä ihana eläinlääkäri soitti minulle työpäivänsä päätteeksi ♥ ja kertoi mielipiteensä. Raskaushormoneissani itkeä pillitin puhelimessa, sillä tuollainen sydämellään työtään tekevä eläinlääkäri olisi kyllä enemmän kuin tarpeen Kokkolassakin! Toki täälläkin niitä varmasti on, mutta turhan moni ei tunnu tietävän kissoista riittävästi ja moni juttu tuntuu olevan arvailujen varassa.

Viime viikolla ensimmäinen eläinlääkäri totesi kissan nisän vieressä olevan patin nisäkasvaimeksi, kun taas toinen eläinlääkäri sanoi, että se voi olla myös nisätulehdus. Saimme antibioottikuurin ja passituksen leikkaukseen, jos patti ei kuurilla häviä. Samalla kissasta otettiin jo pyynnöstäni röntgenkuvat ja onneksemme keuhkoista eikä vatsastakaan löytynyt mitään ylimääräistä. Nimittäin nisäkasvaimet leviävät yleensä ensimmäisenä keuhkoihin, mutta onneksi ei olla siinä pisteessä.

Tänään olin vielä yhteyksissä Oulun Lemmikkiin ja sieltä eläinlääkäri suositteli seuraavaksi leikkausta ja niinpä meillä on nyt sitten leikkausaika varattuna tulevalle perjantaille. Eläinlääkärit ovat kaikki olleet sitä mieltä, että kissa kannattaa ehdottomasti leikata, sillä kissa on niin hyväkuntoinen, vaikka ikää onkin jo 15 vuotta. En voi jättää asiaa tähän ja odottaa, mitä ehkä tulisi tapahtumaan. Mies oli alusta asti samaa mieltä, joten leikkaukseen mennään ehdottomasti!

Viime viikon perjantaina täytin vuosia ja sunnuntaina pienen minilomamme jälkeen iltapäivällä kotiin palattuamme koti täyttyi synttärivieraista ♥. Sain aivan ihania lahjoja, vaikka en mitään pyöreitä edes täyttänyt! Kuvan kukkakimppu yksi näistä.

Miniloma Oulussa oli aivan ihana ja tarpeellinen! Nähtiin ystäviä ja rentouduttiin hotellissa. Vierailimme ensimmäistä kertaa Lapland Hotels Oulussa, mutta varmasti suuntaamme sinne toistekin. Hotelli oli visualistille ihana elämys tumman, mystisen ilmapiirinsä kera! Mies oli soittanut hotelliin etukäteen, että tulemme synttäreitä juhlistamaan ja huoneessa odottikin mahtava herkkulautanen täytteenään mm. hedelmiä, juustoja ja suklaata.

Mikään lapsiperheen hotelli tuo ei kuitenkaan ole; kohderyhmä selvästi hieman jotain muuta kuin lapsiperheet. Ei ollut leikkipaikkaa eikä respassa jaossa lapsille edes värityskirjan tapaista, mutta reipas poikamme viihtyi hotellissa silti mainiosti. On sen verran matkustellut, että on joka paikassa kuin kotonaan. Hänelle riitti leikkipaikaksi eräs kellarissa oleva aulatila, jossa oli kymmenen jättikokoista jumppapalloa :D. Niin ja onneksi mukana oli oma matkalaukku täynnä leluja!

Miniloman ja synttäreiden vieton jälkeen onkin energiaa (vai onko?) remonttiin, jonka aloitimme eilen… Ensimmäisen remppatunnin jälkeen tuntui kyllä jo siltä, että miten ihmeessä olemme kahdeksan vuotta sitten rakentaneet kokonaisen omakotitalon, sen verran tuntui kiristävän hermoja, mutta alku aina hankalaa vai mitä ;D. Suuri hatunnosto niille, jotka rakentavat taloa pienten lasten kera! Yritimme illalla miehen kanssa suunnitella remppaa eteenpäin ja tuntui, ettei se onnistunut edes yhden kolmevuotiaan läsnäollessa: puheenvuoroja sai oikein jonottaa! Ensimmäinen remppapäivä vaati niin mehuja, että nukahdin ennen yhdeksää kun olin saattelemassa poikaa yöunille, heh!

Instagramiin tulee varmaankin näitä remppakuulumisia hieman enemmän kuin tänne blogin puolelle, joten jos kiinnostaa, niin seurailkaahan siellä! Aloitimme tuon olohuoneesta aulaan johtavan käytävän umpeen levyttämisellä ja tänään tilasin taiteoven tuohon tilaan. Näyttää nyt vähän siltä, että oviaukko tuohon tilaan tehdäänkin meidän makkarista.

Käytävätilastahan oli alunperin tulossa vaatehuone, mutta nyt aloinkin toistamiseen suunnittelemaan ja pohtimaan, jos siitä tulisikin työhuoneeni. Pieni ja kompaktihan se on kuin mikä, mutta hyvällä suunnittelulla sinne kyllä mahtuisi erilaisia säilytyskalusteita! Helpommalla pääsisimme näin, jos vaatehuoneen voisi jättää nykyiselle paikalleen, ei tarvitsisi juuri sähkötöitäkään tehdä. Mutta kalliimmaksi tämä tulisi, sillä joutuisimme ostamaan enemmän uusia kalusteita… Nimittäin nykyisen työhuoneeni kalusteita ei voi tällaisenaan siirtää käytävään, mutta nykyiseen vaatehuoneeseen ne taas kävisivät. Käytävän mitat ovat suunnilleen 1,1 metriä x 3 metriä. Hyvin haasteellinen muoto työhuoneelle siis!

Tätä täytyy nyt miettiä tarkkaan, vaikka ehdinkin jo tuossa aamupäivän surffailulla valita Ikean valikoimista työhuoneeni uuden kalustuksen :D. Kalusteissa ratkaisevaa on niiden syvyys: syvyyttä olisi hyvä olla maksimissaan 30 cm, jotta homma toimii! Ikeasta löytyisi kyllä kivan näköisiä eikä kovin syviä kalusteita hyvään hintaan! Kokemuksesta myös tiedämme, että Ikean kalusteet kestävät – toisin kuin turhan usein luullaan.
Käytävän toiseen päätyyn tulisi työpöytä (teetän esim. vanerilevyn seinästä seinään ja siihen joku taikoo jalat :D) ja toiseen päätyyn korkea kaappi. Käytävän varrelle sitten niitä 30-senttisiä kaappeja sen verran mitä mahtuu. Miltä teidän korvaanne kuulostaa? Koska joudun nyt työhuoneeni osalta pihistämään neliöissä, niin viihtyvyydestä en pihistä! Huoneen täytyy olla toimivuuden lisäksi kiva katsella, jotta siellä inspiroi tehdä töitä.

Aivan hurjasti onnitteluita viime viikon vauvapostaukseen liittyen ja joka kanavassa! Onnitteluita tulvi blogin lisäksi Facebookin ja Instagramin kautta – valtavat kiitoksemme ♥. Olin oikeasti ihan häkeltynyt!

Ennätyskauan kesti tänä vuonna ennen kuin ne kuuluisat vuoden ensimmäiset tulppaanit ostin! Ostin ne nimittäin vasta eilen, ystävänpäivän kunniaksi. Löysin ihanan kimpun, jossa oli sekoitus keltaisia, hentoisia vaaleanpunaisia ja pinkkejä tulppaaneja. Mutta miksi ihmeessä tänä vuonna tuntuu joka kaupassa tulppaanit olevan kuivassa ämpärissä, ilman vettä? Kotona ne sitten janoisina hörppäävät nopeasti vettä itseensä ja venähtävät varresta turhan pitkiksi… Pidin kukkia tunnin kääreessäkin ennen kuin avasin ne, sillä aavistin tämän tapahtuvan, mutta siitä ei ollut apua. Ei mikään kovin innokkaan näköinen kimppu, mutta ainakin värit piristävät! :D

Kevättalvi saa muistamaan, että kevät lähestyy kovaa vauhtia. Päivä pitenee koko ajan hitaasti, mutta varmasti! Ei enää montaa viikkoa siihen pikkulinnun aamusirkutukseen ♥. Niin rakastan niitä aamuja ja aamupäiviä, kun aurinko paistaa eikä ulos tarvitse enää topata vaatteita. Poika voi astella ulos pelkät kengät jalassaan ja lippis päässään ja minä voin sipsutella lasiterassille arskat nenällä nauttimaan kupposen kuumaa. Nuo on niin täydellisiä arjen (ja miksei viikonlopunkin) hetkiä! Nurmikko alkaa pikkuhiljaa vihertää ja koko kesä on vielä edessäpäin. Kasvava vauvamaha tekee tulevasta kesästäni hieman erilaisen, mutta jospas emme saisi mitään hellekesää tänäkään vuonna *peukut pystyssä*.

Ajattelin yritykseni tiimoilta liittää tähän päivään pienen tarjouksen! MioSa. design tarjoaa kaikille tänään vähintään 25 eurolla (poislukien toimituskulut) tilanneille kuvan miniavaimenperän. Avaimenperä sopii päivän sävyihin kuin nenä päähän ja se sujahtaa pakettiin automaattisesti eli sitä ei tarvitse kassalla mitenkään mainita!

Hyvää Ystävänpäivää! ♥

Tervehdys blogimaailmaan! Nythän mulle on käynyt niin, että kun tuo tauko jäi joulukuussa päälle, niin sehän sai heti jatkoa :D. Kun tottuu blogittomaan elämään, ei enää osaa, muista eikä välttämättä motivoikaan palata takaisin… Tauot tekevät hyvää, mutta varoitus; ne saattavat jäädä päälle! Katsotaan nyt ihan rauhassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mennään päivä kerrallaan eteenpäin, kuten elämässä muutenkin.

Meille kuuluu hyvää, toivottavasti teillekin! Olemme tämän tammikuun ajan nauttineet ihanasta, kunnon vanhan ajan talvesta, jos niin voisi sanoa! On lunta ja pakkasta, vaikka jokunen plussakelin päiväkin viime viikkoon mahtui. Ostimme heti tammikuun alussa pojalle hiihtovälineet ja luistimet ja niitä onkin ahkerasti käytetty useita kertoja viikossa. Samoin viikonloppuisin on kulutettu pulkkamäkeä oikein urakalla. Turhan kylmillä pakkaskeleillä on mukava puuhastella sisälläkin ja keilaaminenkin tuli koko perheen voimalla testattua. Tämä oli M:n toinen kokemus keilaamisesta ja sujui jo huomattavasti paremmin kuin noin vuosi takaperin. Tuolloin ei jaksanut koko tuntia hommaan keskittyä, mutta nyt tässä iässä oli toisin! Tokaisi siellä kesken kaiken, että oli niin kivaa kun otitte minut mukaan! ♥ Oikeastaanhan hän on kyllä mukanamme aina ja joka paikassa :D.

Kodin sisustusrintamalla ei ole tapahtunut oikein mitään. Eteisen muutos on kutakuinkin valmis, mutta aula on vaiheessa ja mietinnässä. Minulla olisi haaveissa aulan seinustalle uusi lipasto, joka vastaisi nykytarpeitamme huomattavasti paremmin kuin nykyinen, mutta mies nikottelee hintalapulle. On se jännä juttu, miten autotallihankinnat saavat maksaa, mutta koti on eri juttu, hmm… Pehmittely jatkukoon! :D

Muitakin muutoksia on kotiin tässä talven mittaan luvassa! Nimittäin tuo käytävä vessan seinän ja vaatehuoneen sekä makuuhuoneemme välistä on poistumassa. Se on toiminut hyvin seitsemän ja puolen vuoden ajan, mutta kun kahden aikuisen koti muuttuu lapsiperheen kodiksi, ovat jonkinmoiset muutokset joskus tarpeen. Käytävä on tähän mennessä ollut lähinnä visuaalisesti kiva ja yksi kotimme lempinäkymistäni onkin ollut katsella sohvalta tuohon käytävän suuntaan, mutta nyt käytännöllisyys nousee ykköseksi. Niin joo ja pojan kolmevuotislahjaksi saamansa sähköauton reitiksi tuo on ollut mainio: vetää rundia noiden käytävien kautta…

Käytävän aukko levytetään siis umpeen eli siihen tulee seinä. Olen alustavasti suunnitellut siihen jotain avohyllykokonaisuutta… Tai sitten jokin yksi iso taulukin sopisi! Yksi lisänurkkaus olohuoneeseen on siis tämän muutoksen myötä luvassa. Käytävä itsessään muuttuu säilytystilaksi (= hukkaneliöt tehokäyttöön) ja sen toiseen päähän tulee ovi vessan ja meidän makuuhuoneemme ovien väliin. Nyt mietin, että haluaisin tuon olohuoneeseen näkyvän seinänpätkän yläosaan ikkunan, jotta säilytystilaan tulisi luonnonvaloa. Haaveilen vaakamittaisesta ikkunasta, jossa olisi mustat, ohuet karmit. Ikkunan keskellä voisi olla pari ohutta, pystysuuntaista ns. koristerimaa, jotta se ei olisi pelkkää ikkunaa reunasta reunaan. Tai sitten ilman niitä… Miltä kuulostaa, saiko ideastani kiinni? Täytyy vain teettää tuo ikkuna jossain…

Joku varmaan pyörittelee siellä silmiään ja kaivaa kalenteriaan, mutta ei, nyt ei ole aprillipäivä ;).