Vaaleanpunaiset sävyt löysivät viikolla kotiimme kuin vahingossa! Keskiviikon kauppareissulla kuopuksen kanssa löysin ihanan vaaleanpunertavia tulppaaneja ja eilen upeita kirsikanoksia! Suunnittelin alunperin laittavani ne samaan maljakkoon, mutta loppujen lopuksi tykkäänkin näistä enemmän nyt erillisinä kimppuina. Täytyy kuvata vielä ne tulppaanitkin, niissä on niin kiva sävy. Kylläpä nämä toivat kotiin ihanaa piristystä ja hieman jo sellaista keväisempää fiilistä!

Tämä viikko on ollut säiden puolesta melkoisen upea: auringonpaistetta ja pakkasta. Upean talvilomaviikon saivat täällä nekin talvilomalaiset, jotka eivät Lappiin sitä lähteneet viettämään! Takkaa on tällä viikolla lämmitetty päivittäin ja nautittu valoisammista aamuista. Olen tosin huomannut, että illat saisivat olla pimeitä vuoden ympäri; en kaipaa päivänvaloa ilta-aikaan. Iltaan kuuluu se hämärässä tunnelmassa keittiössä häärääminen ja sohvalla rentoutuminen. Öistä puhumattakaan!

Tässäpäs nämä ruokailutilamme vaaleanpunaiset sävyt:

Yleensä blogikuvissa suosin less is more -tekniikkaa (niistä alkuvuosien kuvapläjäyksistä poiketen), sillä itse tykkään enemmän siitä, että joka kuvassa on hieman jotain uutta annettavaa. Nyt ehkä tuon kimpun ansiosta lähti vähän lapasesta… En kuitenkaan yleensä koe mielekkääksi sitä, että kuvakulmaa on liikutettu kymmenen senttiä oikealle, mutta muuten kuva on täysin sama kuin seitsemän edellistä. Mitähän mieltä te lukijat tästä olette?

Helmikuussa meillä on ollut monenlaista juhlaa. Ensin oli kummityttömme ristiäiset – tuo isäänsä tullut unikeko muuten nukkui kuin tukki koko toimituksen ajan sylissäni eikä tiennyt mitään, kun päätä kasteltiin kolme kertaa! Seuraavaksi oli vuorossa isäni syntymäpäivät ja tänään juhlistamme isäni eläköitymistä! Menemme porukalla syömään; vanhempani ja sekä minun että veljeni perhe. Olen sitä mieltä, että elämässä pitää juhlistaa kaikenlaisia pieniäkin tapahtumia, näistä isommista puhumattakaan, ja jos niitä ei ole, sitten niitä vaikka keksitään!

Luksusta tähän talveen on tuonut sellainen seikka, että päätimme pitää miehen talviloman hieman eri tavalla. Näin koemme saavamme siitä suurimman hyödyn juuri meidän arkeemme! Hän nimittäin pitää lomansa yksi päivä/viikko -systeemillä ja onpas ollut mukavaa tämä ihan koko perheen kannalta! Mitään pitempää reissua kun meillä ei suunnitelmissa ollut, tuo tällainen talviloma miehellekin kuulemma enemmän iloa kuin yhdellä kertaa käytetty. Nyt hän saa tehdä viisi viikkoa nelipäiväistä työviikkoa eli iloa riittää huomattavasti pitemmäksi aikaa! Jokin pieni lomareissu tehdään kyllä vielä maaliskuun aikana ihan jo esikoisen mieliksi ♥. Toki kuopuskin saa siellä elämyksiä, mutta hän ei osaa vielä samalla tavalla odottaa vaihtelua arkeen kuin viisivuotiaamme.

Toivottavasti nämä kuvat tuovat teille yhtä paljon iloa, kuin minä olen tuosta noin seitsemän euron kimpusta saanut! Tunnelmallista karkauspäivää! ♥

Vuoden ensimmäinen tulppaanikimppu! Olin suunnitellut ostavani valkoisia tulppaaneita, jotka olisin laittanut maljakkoon vaaleanpunaisten terttuneilikoiden kera, mutta eipä tietenkään juuri noita sävyjä löytynyt. Täytyi sitten vaihtaa värit toisinpäin ja ihan kiva tuli näinkin:

Valkoinen Aalto-maljakko pääsee aina alkuvuodesta esille, sillä se on minusta erityisen kaunis tulppaaneiden kanssa. Olen saanut sen mieheltä synttärilahjaksi yli kymmenen vuotta sitten. Asuimme silloin vielä edellisessä vuokrakodissamme. Kaapista löytyy näitä pienempinä myös, ovat sävyltään kirkkaita.

Minulla onkin ollut tammikuun alusta lähtien mielessäni käydä kaikki maljakkoni läpi ja tehdä osalle niistä tehopesu, samalla karsia valikoimaa, mutta vielä ei ole ollut sopivaa saumaa tähän. Siihen täytyy varata yli tunti keskeytyksetöntä aikaa, jotta siihen viitsii ryhtyä, sillä kaikki täytyy ensin levittää ruokapöydälle, jotta näkee kokonaisuuden. Tykkään kaikesta tuollaisesta järkkäilystä, jos siihen on aikaa ja se oikea motivaatiohetkensä!

Olen saanut jonkin valtavan sisustuskärpäsen pureman tuossa vuodenvaihteessa. Toki sisustus on aina ollut lähellä sydäntäni ja tykkään hääräillä kotona sen parissa aina silloin tällöin, mutta nyt tämä sisustusinnostus on päällä jotenkin eri mittakaavassa!

Myös tämä blogini tuntuu nyt erilaiselta, kun olen saanut järjestettyä tälle aikaa arkemme keskeltä. Tuntuu, että vihdoin rankan vauvavuoden jälkeen alkaa olla pieniä tuokioita, kun voin tehdä jotain muutakin mielekästä kuin yritykseni töitä. Jotain ihan omaa juttuani, vain itseäni ajatellen. Sain tähän neuvolan taholta ikään kuin kehoituksen ja se jotenkin avasi silmäni. Olin jo vähän kadottanut itseni parin viime vuoden aikana ja on tärkeää avata silmänsä sille ja alkaa ajattelemaan enemmän itseään. Turhan usein vain äidit uhrautuvat ja isät pitävät kiinni menoistaan ja harrastuksistaan. Niin se ei saisi olla! Tämä muistutuksena teille muillekin pienten lasten äideille! Meillä on oikeus yhtä suureen tai pieneen määrään omaa aikaa kuin puolisoillammekin ♥.

Voisiko tämä olla sellainen oman hyvinvoinnin viikko? Sovitte puolison kanssa jo tänään, että viikonloppuna silloin ja silloin on sitten minun oma aikani. Laitatte vaikka kellonajankin kalenteriin ylös, jos se muuten meinaa jäädä muiden menojen jalkoihin tai unohtua!

Me teemme miehen kanssa usein siten, että jaamme viikonlopun toisesta päivästä omat ajat molemmille ja silloin voi sitten tehdä jotain sellaista, mistä nauttii. Viime lauantaina meillä oli ohjelmassa tuollaiset tuokiot. Mies vietti ensin puolitoista tuntia omissa jutuissaan, sen jälkeen teimme yhdessä pizzaa ja kun olimme syöneet, alkoi minun puolitoistatuntinen ennen lauantai-illan saunaa. Suosittelen lämpimästi!

Joskus se ei vaadi paljoa! Ruokaostoksilla isket silmäsi tosi kauniiseen kukkakimppuun ja koko kodin alkuvuoden sisustus alkaa rakentumaan sen ympärille! Mutta arvatkaas mitä! Kun perjantai-iltana kimpun bongasin, en raaskinut ostaa sitä :D. Ajattelin, että lähes kymppi kukista, jotka kuihtuvat muutamassa päivässä, on liikaa. Kunnes sitten sunnuntaina samaisessa kaupassa ruokaa ostaessani nappasin kimpun ostoskärryyni (samalla aiemmille ajatuksilleni silmiäni pyöritellen) ja mikä tuuri, että juuri se kimppu vielä oli siellä! Kimppuja oli nimittäin montaa eri sävyä, mutta tätä yhtä sävyä oli vain tämä yksi kimppu.

Valkoista, hennon persikkaisen vaaleanpunertavaa ja runsaasti vihreää. Yleensä en välitä kimpuista, joissa on paljon vihreää, mutta tämä jotenkin ihastutti ja kovasti! Ihanan rönsyilevä ja rento, raikas kimppu ♥.

Joulu on siirretty kaappiin odottamaan joulun aikaa 2020 (eli lokakuuta). Joulun loppuminen on hyväksytty enkä enää sure sen perään. Tätä surua koin eniten aikana ennen lapsia ja vielä esikoisen vauva-aikana. Sittemmin lapset ovat pitäneet niin arjessa ja hetkessä kiinni, ettei aikaa moiselle jää :D. Myöskin suunnitelmissa oleva kotimaan viikonloppuloma piristää kummasti!

Pallovalot saavat valaista vielä pitkään, ne eivät kuulu kodissamme mitenkään jouluun, vaan ovat kausivaloja ja voivat olla esillä ympäri vuoden. Talvikausi on pitkä ja pimeä – lisävaloa tarvitaan!

Miksi sitten olin pihistelemässä tämän kimpun kanssa? Se johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että viime vuoden aikana sisäistin hyvin tehokkaasti ajatuksen arjesta, jossa karsitaan turhat asiat. Rajan asetin kuitenkin tarkasti ja se menee siinä, että mitään elämää ja arjen iloja liikaa rajoittavia juttuja ei saa karsia, vaan kaikki sellainen extra, joiden menetys ei juuri missään tunnu ja joiden karsimista ei jää harmittelemaan. Esim. en tilannut koko vuotena yhtään mitään lehteä, koska tiesin, että niiden lukemiselle ei vielä jäisi aikaa ja näin ollen lehdet jäisivät lehtitelineeseen pölyttymään. Se muutaman kympin säästö lehtitilauksen kohdalla ei ole suuri, mutta kun vastaavia ns. turhia menoja on vuodessa vaikka kymmenen, puhutaan jo aika isosta summasta. Netflixiä olin tilaamassa, mutta koejakson loputtua irtisanoin sopimuksen. Koejakso oli opettanut, että en ehdi seuraamaan mitään sarjaa; Emmerdalessakin on jo tekemistä! (Etenkin, kun nykyään tulee kaksi jaksoa päivässä, iiks!) Tuostakin palvelusta olisin siis maksanut täysin turhaan.

Tähän liittyy myös sellainen ajatus, että ostetaan vain tarpeeseen. Tämä toimii jo erittäin hyvin monella eri osa-alueella (kosmetiikka, pyyhkeet, vuodevaatteet jne.), mutta kodin sisustukseen en ole sitä vielä laajentanut. Kodin sisustaminen on myös harrastukseni ja tuottaa arkeeni valtavasti iloa! Joten en koe suureksi rikokseksi sitä, että ostan välillä kotiin jotain vaihtelua; tosin viime vuonna näistä murskaavalla prosentilla suurin osa oli 2nd hand -hankintoja. Laitan myös ahkerasti tarpeetonta kiertoon ja rahoitan tätä mieluisaa harrastustani suurelta osin tällä tavoin.

Entä mitä tämä tällainen turhien kustannusten karsiminen on elämääni tuonut? Selkeyttä ajatuksiin ja kotiin, hyvää omatuntoa ja hankintojen entistä suurempaa etukäteispohdintaa. En koe, että olisin juuri koskaan ostanut mitään hieman arvokkaampaa tuosta noin vain, vaan aina hankintoja suunnitellen. Ja hyvä onkin suunnitella, jotta sitten on valmiina, kun se toivottu ja etsitty juttu tulee ehkä käytettynä vastaan! Tällä tavoin löysin syksyllä baarijakkarammekin. Lisäksi se on säästänyt minulle rahaa ja sen ansiosta sain kesällä lyhennettyä asuntolainaamme isomman erän. Rahaa jää myös aiempaa enemmän sellaisiin mieluisiin juttuihin, jotka tekevät arjesta mukavampaa: siivouspalveluun, ulkona syömiseen ja matkusteluun!

Tämän kimpun hankinta opetti kuitenkin taas sen, että näissä en pihistele! Tähän säästämiseen saattaa nimittäin jäädä hieman koukkuun ja kaikkia hankintoja (paitsi ruokaa) tulee tarkasteltua suht kriittisesti :D. Nämä tuovat kuitenkin niin paljon iloa ja silmäkarkkia arkeen, että maksavat itsensä siinä takaisin. Aivan kuten ne useat amarylliksetkin, jotka vuoden viimeiset viikot kotiamme piristivät!

Täällä aloittelen juuri työpäivääni, mutta töiden parissa ei suinkaan koko loppiainen vierähdä.

Mitäs teillä on päivän ohjelmassa?