Joskus se ei vaadi paljoa! Ruokaostoksilla isket silmäsi tosi kauniiseen kukkakimppuun ja koko kodin alkuvuoden sisustus alkaa rakentumaan sen ympärille! Mutta arvatkaas mitä! Kun perjantai-iltana kimpun bongasin, en raaskinut ostaa sitä :D. Ajattelin, että lähes kymppi kukista, jotka kuihtuvat muutamassa päivässä, on liikaa. Kunnes sitten sunnuntaina samaisessa kaupassa ruokaa ostaessani nappasin kimpun ostoskärryyni (samalla aiemmille ajatuksilleni silmiäni pyöritellen) ja mikä tuuri, että juuri se kimppu vielä oli siellä! Kimppuja oli nimittäin montaa eri sävyä, mutta tätä yhtä sävyä oli vain tämä yksi kimppu.

Valkoista, hennon persikkaisen vaaleanpunertavaa ja runsaasti vihreää. Yleensä en välitä kimpuista, joissa on paljon vihreää, mutta tämä jotenkin ihastutti ja kovasti! Ihanan rönsyilevä ja rento, raikas kimppu ♥.

Joulu on siirretty kaappiin odottamaan joulun aikaa 2020 (eli lokakuuta). Joulun loppuminen on hyväksytty enkä enää sure sen perään. Tätä surua koin eniten aikana ennen lapsia ja vielä esikoisen vauva-aikana. Sittemmin lapset ovat pitäneet niin arjessa ja hetkessä kiinni, ettei aikaa moiselle jää :D. Myöskin suunnitelmissa oleva kotimaan viikonloppuloma piristää kummasti!

Pallovalot saavat valaista vielä pitkään, ne eivät kuulu kodissamme mitenkään jouluun, vaan ovat kausivaloja ja voivat olla esillä ympäri vuoden. Talvikausi on pitkä ja pimeä – lisävaloa tarvitaan!

Miksi sitten olin pihistelemässä tämän kimpun kanssa? Se johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että viime vuoden aikana sisäistin hyvin tehokkaasti ajatuksen arjesta, jossa karsitaan turhat asiat. Rajan asetin kuitenkin tarkasti ja se menee siinä, että mitään elämää ja arjen iloja liikaa rajoittavia juttuja ei saa karsia, vaan kaikki sellainen extra, joiden menetys ei juuri missään tunnu ja joiden karsimista ei jää harmittelemaan. Esim. en tilannut koko vuotena yhtään mitään lehteä, koska tiesin, että niiden lukemiselle ei vielä jäisi aikaa ja näin ollen lehdet jäisivät lehtitelineeseen pölyttymään. Se muutaman kympin säästö lehtitilauksen kohdalla ei ole suuri, mutta kun vastaavia ns. turhia menoja on vuodessa vaikka kymmenen, puhutaan jo aika isosta summasta. Netflixiä olin tilaamassa, mutta koejakson loputtua irtisanoin sopimuksen. Koejakso oli opettanut, että en ehdi seuraamaan mitään sarjaa; Emmerdalessakin on jo tekemistä! (Etenkin, kun nykyään tulee kaksi jaksoa päivässä, iiks!) Tuostakin palvelusta olisin siis maksanut täysin turhaan.

Tähän liittyy myös sellainen ajatus, että ostetaan vain tarpeeseen. Tämä toimii jo erittäin hyvin monella eri osa-alueella (kosmetiikka, pyyhkeet, vuodevaatteet jne.), mutta kodin sisustukseen en ole sitä vielä laajentanut. Kodin sisustaminen on myös harrastukseni ja tuottaa arkeeni valtavasti iloa! Joten en koe suureksi rikokseksi sitä, että ostan välillä kotiin jotain vaihtelua; tosin viime vuonna näistä murskaavalla prosentilla suurin osa oli 2nd hand -hankintoja. Laitan myös ahkerasti tarpeetonta kiertoon ja rahoitan tätä mieluisaa harrastustani suurelta osin tällä tavoin.

Entä mitä tämä tällainen turhien kustannusten karsiminen on elämääni tuonut? Selkeyttä ajatuksiin ja kotiin, hyvää omatuntoa ja hankintojen entistä suurempaa etukäteispohdintaa. En koe, että olisin juuri koskaan ostanut mitään hieman arvokkaampaa tuosta noin vain, vaan aina hankintoja suunnitellen. Ja hyvä onkin suunnitella, jotta sitten on valmiina, kun se toivottu ja etsitty juttu tulee ehkä käytettynä vastaan! Tällä tavoin löysin syksyllä baarijakkarammekin. Lisäksi se on säästänyt minulle rahaa ja sen ansiosta sain kesällä lyhennettyä asuntolainaamme isomman erän. Rahaa jää myös aiempaa enemmän sellaisiin mieluisiin juttuihin, jotka tekevät arjesta mukavampaa: siivouspalveluun, ulkona syömiseen ja matkusteluun!

Tämän kimpun hankinta opetti kuitenkin taas sen, että näissä en pihistele! Tähän säästämiseen saattaa nimittäin jäädä hieman koukkuun ja kaikkia hankintoja (paitsi ruokaa) tulee tarkasteltua suht kriittisesti :D. Nämä tuovat kuitenkin niin paljon iloa ja silmäkarkkia arkeen, että maksavat itsensä siinä takaisin. Aivan kuten ne useat amarylliksetkin, jotka vuoden viimeiset viikot kotiamme piristivät!

Täällä aloittelen juuri työpäivääni, mutta töiden parissa ei suinkaan koko loppiainen vierähdä.

Mitäs teillä on päivän ohjelmassa? 

Olen monena iltana ollut aikeissa istahtaa koneelle tätä postausta tekemään, mutta aina sohva ja jokin tv-ohjelma on houkuttanut enemmän… Olen tässä joululomalla katsellut urakalla Solsidanin uusinta kautta, Emmerdalea ja C.S.I. Miamia. Minä, joka en ikinä katso telkkaria, olen ominut kaukosäätimen ensimmäisenä lasten käytyä yöunille, heh! Onpa ollut mukavaa lomailla tällä tavoin ja uppoutua jonkin hyvän sarjan maailmaan. Toivottavasti teilläkin oli tai on ollut mukava ja rentouttava joululoma!

Näitä kuvia otin jouluaattona, kun odotimme ensimmäisiä vieraita saapuviksi. Lunta oli jouluaattona jonkin verran, mutta oikein reippaasti lunta satoi vasta joulupäivänä sekä joulupäivän ja tapaninpäivän välisenä yönä.

Katoin siinä samalla pöytää ja fiilistelin jouluaaton tunnelmaa. Jouluaattoaamun saunassa olimme jo käyneet.

Kattausta ei tullut sen kummemmin etukäteen suunniteltua. Olin kyllä ajatellut kattaa pöytään valkoisen pellavaliinani mustien tablettien alle, mutta silityslaiskuus vei voiton ja pöydällä olivat pelkästään mustat Hemtexin pöytätabletit. Joku blogini lukija kauhisteli joskus mustaa väriä joulupöydässä, mutta mielestäni musta on juhlava väri. Tableteissa kulkee muutamia hopealankoja, joten sopivat senkin puolesta kivasti jouluun. Valkoiset astiat kaipaavat myöskin seurakseen jotain tummempaa, jotta erottuvat paremmin.

Yleensä olen laittanut joulupöytään vain lämpökynttilöitä palamaan, mutta nyt päätin valita pitkät kruunukynttilät – ne tuovat hieman juhlavampaa fiilistä kattaukseen! Kaksi kolmen valkoisen kynttilän rykelmää löytyi pöydästä ja tänä kirppisintoiluvuotenani myös kaikki nämä kynttilänjalat ovat kirppishankintoja :D.

Jouluaaton sinisen hetken saapuessa kävimme seitsemän hengen voimin joulupöytään jouluruokaa nautiskelemaan.

Tänä joulunahan kävi juuri kuten vähän etukäteen jännitinkin: joulupukkimme oli synnärillä jouluaaton! Onneksi olimme tehneet varasuunnitelman hyvissä ajoin, joten emme jääneet ilman joulupukkia tänäkään jouluna. Veljeni sai puolisonsa kanssa pienen, suloisen tytön vain kaksi päivää ennen jouluaattoa ♥. Joulunvietostamme siis puuttui tänä vuonna kaksi henkilöä ja sen kyllä tunsi, mutta syy oli ehkä paras mahdollinen ja tulevina jouluina vietämme tätä ihanaa juhlaa myös tuon pienen tyttösen kera! ♥

Hyvää Itsenäisyyspäivää! ♥

Täällä vietetään tätä arvokasta juhlapäivää oman perheen kesken kotona. Mietin tuossa äsken, että meillä ei ole pitkään aikaan ollut tällaista päivää, että olisimme kaikki kotona koko päivän ihan vain neljästään kissojen kera! Huomasin, että tällaiset päivät ovat kyllä hyvin tarpeellisia aika ajoin tässä pikkulapsiarkihässäkässä. Tekee oikein hyvää ja saa kotijuttujakin tehtyä hieman verkkaisemmalla tahdilla…

Tähän postaukseen otin puoliltapäivin muutaman kuvan ja nyt eletäänkin tätä aikaa, jolloin saa olla kamera kädessä heti, kun vähänkään päivä kirkastuu! Niitä minuutteja ei montaa ole, jos päivänvalosta haluaa nauttia ja sitä kuviin hyödyntää. Aamupäivällä, ennen kuvien ottamista, ulkoilimme ja laitoimme pihalle parit valosarjat ja sytytimme kynttilöitä.

Olen viime päivinä karsinut tavaraa: sekä kodissa esillä että kaapeissa olevia, joista jälkimmäisiä olen laittanut kiertoon. Teimme viikolla esikoisen huoneeseen suursiivouksen ja tyhjensimme ihan kaikki kaapit ja laatikot lattialle, jonka jälkeen pesin ne kaapit ja laatikot, ennen kuin täytimme ne uudella järjestyksellä. Sieltäkin karsimme hieman tavaraa: osa myyntiin ja osa pikkuveljelle jemmaan. Nyt sinne mahtuu sitten pari pukin tuomaa lahjaakin, kun on enemmän väljyyttä ovien takana!

Amarylliksiä olen ostanut jo kaksi (vai jopa kolme, en muista). Ensimmäisen kuitenkin perinteisesti jo marraskuussa. Katkon niistä aina varret maljakkoon, sillä tykkään niistä enemmän kimppuna kuin ruukkuversiona. Ostan aina kaksivanaisen, jotta saan ikään kuin kaksi kukkaa yhden hinnalla :D. Valkoinen amaryllis on vuodesta toiseen lempijoulukukkani, niin ihanan kaunis ja juhlava, ilahduttaa myös tosi monta päivää! Kunpa näitä olisi vuoden ympäri, mutta sitten taas niiden jouluolemus ei tuntuisi miltään…

Eräältä ihanalta ystävältäni sain toissaviikolla kauniin enkelin ♥.

Yhden uuden jouluvalon ostin tänä vuonna: tämän messinkisen kynttiläkranssin vai mikähän lie onkaan virallisesti… Yleensä hieman kartan tällaisia ei-oikeita-kynttilöitä, mutta tässä se näyttää niin aidolta, että läpäisi seulan! Kynttilä tuntuu käteen ihan oikealta kynttilältä ja sen liekki lepattaa kauniisti. Se on myös juuri oikean korkuinen; osassa olen nähnyt näitä kynttilöitä täyspitkinä. Ripustin sen ruokailutilan ikkunaan:

Tässä pari pikkujoululahjaa itselleni: Cooee Designin Ball-maljakko (vuosia sitten olen hankkinut samanlaisen hiekan sävyssä) sekä Marimekon Oiva Loimu -kynttilänjalka, jonka löysin Facebook-kirppikseltä käyttämättömänä. Kuukauden olin tuota aktiivisesti etsiskellyt, kunnes se tuli tuolla tavoin vastaan – mikä tuuri! ♥

Pyrin nyt selkeyttämään kotia tavaran lisäksi värimaailman suhteen, sillä huomaan, että kotona on ollut viime kuukausina makuuni hieman liikaa väripilkkuja. Tai toki olen silloin niistä tykännyt, mutta nyt haluan yhtenäisempää ja valkoisempaa värimaailmaa. Joku varmasti ihmettelee ja jonkun silmään kotimme on varmasti hyvin valkoinen, mutta nämä kuvat eivät tokikaan kerro kaikkea kokonaisilmeestä. Nyt alkaa näyttää silmiini riittävän valkoiselta ja on mukava pukea kotia jouluun.

Joka joulu tavoittelen selkeää joulusisustusta. Minimalismiin en pyri, sillä se ei ole minua, mutta sellainen selkeä ja riisutumpi ilme olisi kiva, mutta aina ”epäonnistun” tavoitteessani, sillä haluan ne tietyt jutut esille joulusta toiseen ♥. Jokunen pienempi joulujuttu tulee vielä esille lähempänä joulua.

Yksi iso jouluaskel otettiin tänään, sillä kasasimme joulukuusen! Olemme joinain aiempinakin vuosina tehneet sen juuri näin itsenäisyyspäivänä. Illalla on sitten mukava istahtaa olohuoneen sohvalle Linnan juhlia seurailemaan, kun joulukuusi luo ihanaa tunnelmaa ympärilleen!

Kuusi on vasta kasattu ja oksat eroteltu, seuraavaksi se saa valot ylleen. Sitten ennen varsinaisia koristeita ajattelin kieputella sen oksille sellaista pientä, pallomaista helminauhaa – ensimmäistä kertaa ikinä! Ostin nauhaa pari pakettia jo yli kuukausi sitten, kun se tuli kaupassa vastaan. Voi olla, että itse koristeiden laittaminen jää huomiseen, sillä kello on jo neljä ja on taas aika aloittaa ruuanlaitto. Napsaisin tämän viimeisen kuvan miehen pitäessä kahvitaukoa, mutta tästä jo selviää tämä kuusemme vakiopaikka:

Millaisissa merkeissä Sinun itsenäisyyspäiväsi on sujunut? 

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!