Olen aina ollut kiinnostunut kirppistelystä ja tavaran kierrättämisestä, mutta erityisen paljon olen ollut innostunut asiasta tämän vuoden ajan! Siihen on ollut useitakin syitä. Tämän vauvavuoden aikana on kotia tullut katsottua entistä kriittisemmin (ne alkuaikojen imetysmaratonit, jolloin silmä ehti kiertää kotia ympäri…) ja olen tehnyt mielessäni listaa siitä, mitä muutoksia koti kaipaa. Toisen lapsen syntymän myötä on myöskin ollut tarpeen miettiä kodin käytännöllisyyttä lapsiperheenä; eteisen ja aulan säilytysasiat ovat jatkuvassa mietintämyssyssä! Vieläkään en ole niitä saanut kokonaan ratkaistua, sillä en halua tinkiä visuaalisesta puolesta eikä tällä asialla nyt vielä mikään hirmuinen kiire ole ollutkaan.

Kolmantena seikkana se, että olen halunnut kotiin vaihtelua ja kirppislöydöillä saan sitä suht edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Kodin sisustaminen on harrastus, josta saan voimaa arkeen ja iloa elämään. Neljäntenä syynä kirppisintoiluun ovat uudet kirppikset, joita Kokkolaan ilmestyi vajaa vuosi sitten. Toista niistä ei enää ole, mutta toisesta (Kirpputori Aikakone) tuli hyvin suosittu ja olen itsekin vuokrannut sieltä pöydän pari kertaa. Myynti on ollut hyvä ja sieltä tekemäni löydöt ovat olleet todella hyviä (enimmäkseen kodin sisustusta ja lastenvaatteita)! On mukava molemmin tavoin kannattaa paikallisia yrittäjänaisia, joista toinen on vanha tuttuni jo ala-asteen ajoilta. Tämän uuden kirppiksen myötä on tullut käytyä ahkerammin muillakin kirpputoreilla.

Viidentenä syynä vielä sellainen tärkeä seikka, että saan noista kirppisvierailuista mukavaa ohjelmaa ja vaihtelua arkipäiviimme! Kun esikoinen on päiväkodissa, on aina silloin tällöin mukava piipahdella kuopuksen kanssa kirppiksillä ystävien treffailun lisäksi. Eikä sieltä tietenkään joka kerta tarvitse jotain ostaa, itse se kiertelykin on mukavaa ja siihen jää ikään kuin koukkuun! Ei ikinä tiedä, mitä seuraavalta reissulta löytyykään. Olen huomannut tässä säännöllisessä kirppiskiertelyssä sen, että lähes kaikki, mitä kotiin haluaa/tarvitsee, tulee jossain vaiheessa kirppiksellä vastaan. Uskomatonta, mutta totta! Tällaisista voisin mainita pienen puisen seinänaulakon eteiseen lastenvaatteille (löytyi kahdella eurolla) sekä seinähyllyn aulaan, joka löytyi vitosella. Koivuhylly, jonka hioin ja mies maalasi valkoiseksi. Täytyypä kuvata se joku päivä!

Näillä olen saanut kotiin kivaa pientä vaihtelua eikä omatunto soimaa, jos/kun laitan ne sitten taas jossain vaiheessa itse kiertoon. Postauksen ensimmäisessä kuvassa lipaston päällä kirppislöytöjä ovat mm. siniharmaa ruukku ja vaaleanharmaa kynttilänjalka. Samaisen kuvan taustalla näkyvä maljakkokolmikko niin ikään kirpputorilta. Tästä seuraavasta kuvasta sekä maljakko, minikori että Tine K Homen kulho ovat kirppikseltä:

Kun vain malttaa odottaa ja nähdä vaivaa etsiäkseen, vaivannäkö palkitaan! Näin kävi viime lauantaina myöskin baarijakkaroidemme suhteen. Kymmenettä vuotta käytössämme olleet Kodin Ykkösestä aikoinaan hankitut baarijakkarat olivat niin kuluneessa kunnossa, että tahdoin vaihtaa ne. Jemmasin ne varastoon (odottamaan mahdollista ehostusta, sillä ovat ihan kivat kuitenkin), jos kaipaan joskus vaihtelua niidenkin osalta, mutta uudet baarijakkaramme ovat nyt tässä:

Mietin pitkään, tilaanko Artekin baarijakkarat vai nuo HAY:n. Asia oli vaihtelevasti mielessäni yli vuoden verran, kunnes nuo valkoiset baarijakkarat tulivat vastaani kotikaupunkini Facebook-kirppiksellä. Sanoin heti miehelle, että tämä on ihan kuin tarkoitettu näin ja asia oli sillä selvä. Sain baarijakkarat lähes puoleen hintaan uusien vastaavien hinnasta.

Jakkarat ovat ihan uudenveroisessa kunnossa, mitä nyt jokunen ruokatahra on ilmestynyt innokkaalta 5-vuotiaaltani (vasta kuvat paljastivat tämän itsellenikin :D). Hän tykkää syödä välipaloja tuossa baaritasolla ja nyt näihin jakkaroihin hän pääsee omin avuin paremmin istumaan kuin edellisiin.

Tiedän kyllä, että blogikommentit ovat suhteellisen sukupuuttoon kuollut laji, mutta kokeilen onneani: kuvassa -50% lapulla ostamani Monstera monkey leaf. Osa lehdistä oli hyvin ruskeita ja tuntuu, että se ruskea väri alkaa leviämään muihinkin lehtiin. Mistähän johtuu?

Nyt uskon, että päikkäriaika alkaa olla pikkuhiljaa loppumassa, joten päätän porinani tältä erää! Seuraavaan kertaan! :)

Meidän härdellintäyteinen toukokuumme lähestyy loppuaan, mutta palataanpas vielä muutaman kuvan verran alkukuuhun, jolloin juhlimme rakkaan esikoisemme neljävuotissynttäreitä! Juhlavieraita oli lähes 20 ja tältä näytti synttäriherkkupöytä, jossa tukeuduimme jälleen Leivontapalvelu HyväKakun* apuun – jo kolmatta vuotta peräkkäin! Se on vähän niin, että kun löytää sen just eikä melkein täydellisen, ei sitä halua enää helposti toiseen vaihtaa!

Nyt oli ensimmäiset synttärit, joiden suunnitteluun itse syntymäpäiväsankari osallistui. Hän sai päättää kakun! Aiemmin hän on kertonut toiveita kakun maun/sisällön suhteen, mutta tällä kertaa hän sai päättää myös sen, miltä kakku näyttää. Täällä on vahva Muumi-vaihe meneillään ja se valikoitui myös kakun teemaksi. Näytin hänelle kuvia erilaisista täytekakuista ja Haisuli-kakun näkeminen sinetöi päätöksen; sen jälkeen ei auttanut enää näyttää kuvia mistään Ryhmä Hau -jutuista tai Oktonauttien hahmoista – Haisuli sen olla pitää!

Hän halusi siis Haisulin kuvan kakun päälle ja loput kakusta suunnittelin minä. Ajattelin, että joku suklaavaluma värikkäine karkkeineen voisi olla juuri passeli pienelle herkkusuullemme ja kyllä hän olikin kakkuun tyytyväinen – kuten myös me muut kakulla herkutelleet! Kakun sisältä löytyi mansikka- ja kinuskimousset tuoreilla mansikanpaloilla höystettynä – nam!

Täytekakun vieressä oli vielä pienempi kakku: vadelma-valkosuklaajuustokakku browniespohjalla. Itse olen täysin koukuttunut appelsiinikakkutaikinasta tehtyihin maitosuklaakuorrutteisiin cake popseihin, joten niitä nähtiin synttäripöydässämme tänäkin vuonna!

Lisäksi äitini tarjoutui leipomaan juhliin suussasulavaa suklaapiirakkaa sekä taivaallisen herkullisen voileipäkakun, joka niin ikään kerää kehuja vuodesta toiseen! Juhlapäivän aamuna tekaisin pöytään vielä pientä suolaista cocktailtikkujen sekä kaupan lihapasteijoiden myötä.

Ihanat synttärit saimme viettää tänäkin vuonna! M sai lahjaksi meiltä vanhemmiltaan Puky-potkupyörän, jolla mennään jo melkoisen hurjaa vauhtia. Hän on potkupyöräillyt nyt kaksi vuotta ja taitaakin seuraava pyörä olla sitten jo polkupyörä (ilman apurattaita). Muiden lahjojen joukosta löytyi mm. useita monsteriautoja ja kaivureita (äiti ei ole näistä poikien härveleistä ikinä oikein perillä :D), saippuakuplia, pallo, Adidaksen verkkapuku, sähkökitara, vesipyssy ja rahaa. Mahtavia lahjoja; sekä hyödyllisiä että hauskoja! Osa lahjarahoista on laitettu säästöön ja osalla poika on saanut ja saa itse valita kaupasta jotain mieluisaa. Mm. poliisien parkkitalo ja muutama auto siihen on jo tullut hankittua.

Tänään haen pojan päiväkodista hieman aiemmin ja aloitamme vapaiden vieton! Olen ihan innoissani illalla FB-kirpparilta tekemääni löytöön: läjä juuri oikean kokoisia ja ihanan sävyisiä vaatteita kympillä! Useita T-paitoja, housuja, neule, huppari ja shortsit. Osa vaatteista Benettonin ja KappAhlin eli testatusti laatuvaatetta. Tällaisista löydöistä tulee aina niin hyvä mieli!

Mukavaa viikkoa teille!

*Osa leipomuksista saatu.

Tämä lokakuun viimeinen päivä on omiaan pieneen muisteloon! Ajattelin nimittäin kurkistaa hieman taaksepäin ja muistella tekemiäni joulukattauksia aiemmilta vuosilta. Tämän idean sain Facebookin aamulla muistutellessa vuoden takaisista puuhistani: tuolloin vietin työpäivää tehden kattauksia ja valokuvaten niitä!

Ensimmäinen kattaus oli tummanpuhuva, jossa oli tehosteväreinä punaista ja kultaa:

Toinen kattaus oli vaaleampi ja luonnonläheisempi, mutta ei omaan silmääni niin erityisen jouluinen, vaikka pöydällä havuja olikin ja valosarjakin taustalla tuikki:

En yleensä koskaan suunnittele joulukattauksia mitenkään etukäteen, vaan ne syntyvät aattoaamuna aamusaunan jälkeen hetken mielijohteesta. Joskus saattaa tulla pieni kiirepaniikki, kun haluankin pöytään liinan, joka on vielä ihan ruttuinen… Poika puuhastelee isänsä kanssa jotain mukavaa (viime jouluaattona pelasivat tuossa vaiheessa ulkona jääkiekkoa) ja minä hääräilen kattauksen ääressä. Jouluaatto on niin ihania hetkiä täynnä! Se aamupäivä vielä suht hiljaisessa kodissa, kunnes sitten iltapäivän puolella on talo täynnä lämpöä ja puheensorinaa ♥.

Tällä kertaa huvittaa tehdä poikkeus ja suunnitella kattausta jo näinkin hyvissä ajoin, heh! Ajattelin näistä aiemmista kattauksistani poimia ne kivoimmat jutut tämän joulun kattaukseen. Vaikka jokainen kattaus on aina sinä käsillä olevana jouluna tuntunut juuri täydelliseltä, näin jälkikäteen huomaan, että yhtä sun toistakin yksityiskohtaa voisi jättää pois…

Viime vuonna katoin joulupöydän Vanamo Decon tekstiilein* ja kattauksen pääsävyinä olivat valkoinen ja harmaa. Tuolloin pidin muistaakseni taukoa kamerasta ja kuvia tuli taltioitua vain puhelimen kameraan. Kuvasaldoa mm. tuosta kattauksestani löytyy Välipäivien haahuilua -postauksestani. Tykkäsin kovasti kattaustekstiileistä, mutta tänä jouluna kaipaan kattaukseen ehkä jotain punaista!

Vuonna 2015 joulukattauksemme olikin raikkaan punavalkoinen, kuten Punavalkoinen joulupöytä -postauksestani näkyy. Kattaus oli ehkä jopa liiankin raikas ja siitä jäi ikään kuin se joulun tunnelma puuttumaan. Ehkä enemmänkin vain talvikattaus? Ne on kuulkaas tarkkoja juttuja nämä!

Poikani syntymävuonna, jouluna 2014, joulupöytämme näytti tältä (postaus Joulupöydän kattaus):

Ihan kiva kattaus tuokin, mutta ehkä liian valkoinen… Ja ehkä havut joulupöydässä eivät sittenkään ole oma juttuni…

Entäs sitten tulppaanit jouluna – ei, kerta riitti ja tuo testikerta osui jouluun 2012; postaus Kurkistus Joulupäivään. Tulppaanit edustavat minulle kevättalvea, valoisan kauden alkua ja kuuluvat tammikuuhun, kun päivä pitenee. Muutenkaan lemppareiden joukkoon eivät yletä tällaiset joulunpunaiset tulppaanit, mutta pitihän sitä kokeilla! Jouluna on omat, tunnelmalliset kukkansa. Kärkipäässä valkoiset amaryllikset ♥.

Vuonna 2012 ennen joulua vietimme erästä viiden naisen pikkujoulukahvitusta ja silloin tein tällaisen kattauksen, joka on edelleen yksinkertaisuudessaan kovasti mieleeni:

Vaikka kattaus oli hyvin simppeli ilman mitään hörsylöitä, siinä on jotenkin sellaista joulun tunnelmaa, jota tavoittelen tänäkin jouluna! Sen ainakin tiedän, että valkoinen pöytä vaatii ylleen muutakin kuin valkoisen pellavaliinani, koska astiatkin ovat valkoisia. Ehkä pellavaliinan päälle vielä nuo mustat kangastabletit tai sitten jotain punaista… Minulta löytyisi sellainen punavalkoinen, pienen kaitaliinan tyylinen, taidankin kokeilla sitä pöydän keskelle poikittain. Meillä vietetään tulevana viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina pikkujouluja, joten sitähän voisi samalla loihtia jonkin harjoitusjoulukattauksen?

*Saatu osana blogiyhteistyötä.