Kalenterin lehti on kääntynyt joulukuuhun – ihanaa joulukuun ensimmäistä päivää teille! ♥

Ja kiitos, että edelleen jaksatte näitä juttujani käydä lukemassa, vaikka blogi on pysynyt hieman normaalia hiljaisempana. Tosin en tiedä, onko tämä postaustahti ihan pysyvääkin sorttia. Mahdollisesti, sillä ainakaan 30 postausta/kuukausi -tahtiin en taida enää ehtiä. Kaksi viikkoa on vielä kiireitä MioSa. designin parissa ja eräs kiva kokkolalainen hyväntekeväisyysjuttukin, johon minua pyydettiin, on tuloillaan – jälkimmäisestä kerron teillekin myöhemmin lisää!

Eli kun täällä on tehty ympäripyöreää työpäivää kotiäitiyden ja -elämän ohella, niin kotisiivouspalvelu on ollut yksi tämän vuoden onnistuneimpia päätöksiämme. Vaikka se tehtiin vasta loppuvuodesta, niin parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Olemme nauttineet tuosta herkusta nyt marraskuun ajan ja voi että ♥. Kolme kertaa on siivooja käynyt ja melkein olen itkenyt – onnesta. Poika on ollut vanhempieni luona ja minä työhuoneessani töitä tehden samalla, kun koti on puhdistunut. Olen jo jonkin aikaa tuota päätöstä mielessäni pyöritellyt ja eräänä lokakuun iltana taas työt klo 22 lopetettuani laitoin samantien siivoojalle viestiä. Viesti kuului jotakuinkin näin: Milloin pääsette tulemaan, tarve niin pian kuin mahdollista! :D

Miksi kotisiivouspalvelua tunnutaan jotenkin häpeiltävän? Mieltääkö joku sen vielä laiskuudeksi? Olisiko se kuitenkin elämästä nauttimista, keskittymistä itselleen mielekkäisiin asioihin? Että pitäisikö se sittenkin mieltää enemmänkin viisaudeksi? :D Itse sanoin viimeksi eilen miehelleni, että tunnen ansainneeni tämän 200 % ja piste. En tunne yhtään huonoa omatuntoa siitä, että minulta jää aikaa joskus iltaisin vain olemiseen tai joskus päivisin vain poikani kanssa hassutteluun. En tunne yhtään huonoa omatuntoa siitä, että delegoin omia töitäni muille; vaikka sitten vieraille ihmisille. En tunne yhtään huonoa omatuntoa siitä, että täällä tuoksuu kaksi kertaa kuussa putipuhtaalta, vaikka minä en ole tehnyt asian hyväksi mitään. En tunne yhtään huonoa omatuntoa siitä, että tunnen tämän järjestelyn ansiosta entistä suurempaa iloa arjessa. En tunne yhtään huonoa omatuntoa siitä, että kannatan paikallista yrittäjyyttä.

005

Hieman jännitin kertoa asiasta mummulleni, sillä ikäihmiset näkevät nämä asiat ehkä toisin. Mummuni on ollut aina kotona ”töissä”: huolehtinut ruuat pöytään ja kodin puhtaaksi sekä kasvattanut siinä samalla kaksi poikaa. Ajattelin, että mummu ei ehkä ymmärrä asiaa siten, että tuon lisäksi minä teen tässä vielä palkkatyötä eikä se ole sen helpompaa, vaikka työpaikkani oman kodin katon alla sijaitseekin. Yllätyksekseni mummu tokaisikin heti, että mahtava asia! Ja samaan hengenvetoon Sää teet muutenkin ihan liikaa töitä!

Mies hieman arkaillen lokakuussa kysyi, että onko tämä nyt pysyvä järjestely, että siivooja käy kahden viikon välein. Tuohon en osaa oikein vieläkään vastata, mutta vielä kerran tälle vuodelle he tulevat, sillä joulusiivouksen ostan heiltä myös. Joulusauna ei tunnu pätkääkään epäonnistuneemmalta, vaikka en ole itse niitä lauteita puhtaaksi kuurannutkaan! Minun tämän joulun suunnitelmani on rentoutua, nukkua hyvin päikkäreitä myöten sekä laiskotella! ♥ Tuohon komboon ei mahdu ajatuksia siivoamisesta.

koti

Olohuoneemme on vähän hyrskyn myrskyn; tavarat ja taulut seilaavat siellä sun täällä. Onpa osa tauluista lattiallakin, seinään nojailemassa… Odotamme nimittäin erästä olohuoneen huonekalua saapuvaksi, joka toivottavasti vihdoin ensi viikolla saapuu! Sitten alkaa olohuoneen sisustaminenkin, kun kalusteet alkavat olemaan paikoillaan. Jännittyneenä täällä jo odottelen enkä malta odottaa (joulu)olohuoneemme valmistumista!

Mies ja poika lähtivät vielä iltaulkoilulle ja minulla on edessäni ei-niin-mukava puuha. Nimittäin muutaman kuukauden rästihommat kirjanpidon tiimoilta… Vaikka olen jo vuosia käyttänyt tilitoimistoa, jää tässä itsellekin tiliotteiden tulostamista ja miljoonien kuittien tulostamista, kopioimista sekä lajittelua tehtäväksi. Ehkä kaikki eivät noita jälkimmäisiä itse edes tee, vaan sysäävät tilitoimistolle, mutta itse en vain kykene viemään sinne sellaista epämääräistä paperikasaa setvittäväksi. Mutta on se jännä juttu, miten tätä tulee välteltyä aina viimeiseen asti – aivan kuin aikoinaan tenttiin lukemista, haha! Silloin jopa siivoaminenkin oli maailman parasta! :D

Näistä arkisista ajatuksista joulukuuhun!

Vietimme parin yön viikonloppuloman Tampereella ja eilen illalla kotiinpalatessamme huomasin, että astianpesukone tuoksahti epämiellyttävältä, vaikka se oli juuri pessyt astiat ja näin ollen oli puhdas. Mieleeni muistui taannoin lukemani artikkeli ruokasoodan lukuisista käyttötarkoituksista. Ruokasooda on minulle kyllä ennestäänkin tuttu, sillä käytän sitä usein valkopyykinpesussa vanhan Pyykkipäivä-postaukseni tapaan sekä tahranpoistossa Ruokasoodasta on moneksi -postauksessani kertomaani tapaan.

Tämän hyödyllisen ruokasooda-artikkelin voit käydä lukaisemassa täällä. Artikkelin otsikko kuuluu: 19 kätevää ruokasoodaniksiä, jotka kaikkien tulisi tietää. Tuote, jota voi käyttää näin monipuolisesti, on todellakin vuosien saatossa lunastanut vakiopaikkansa kaapistani! Eilen mieleeni muistui tuon artikkelin numero 18: laita hieman ruokasoodaa tiskikoneen pesuainelokeroon ja käytä konetta tyhjänä. Ja kyllä, se todellakin toimi! Astianpesukone haisee/tuoksuu nyt samalta kuin uudet koneet ensimmäisinä käyttökertoina. Olipa helppoa! Seuraavaksi kiinnostaisi testata ruokasoodasta ja vedestä valmistettavaa tahnaa uunin puhdistukseen – onko teillä kokemusta tämän niksin toimivuudesta?

ruokasooda

Kuten kuvasta näkyy, purkin pohjalla on enää murusia, joten täytyykin ruksata tämän päivän kauppalistalle vielä ruokasooda! Hyödyllisyytensä ja monikäyttöisyytensä lisäksi on myöskin tosi riittoisa ja edullinen tuote. Ruokasooda on tosiaan lempituotteeni kotona, mutta oikeastaan sen rinnalle voisi nimetä vielä Universal Stonen, joka on toinen hirmuisen monikäyttöinen ja myrkytön kodin yleispuhdistusaine. Suosittelen tutustumaan! Näillä nikseillä uuteen viikkoon!

Nyt kun perheessämme on tuo pieni ihminen, on moni asia hyvin erilaista. Tuntuu, että monelle asialle täytyy oikein erikseen järjestää aikaa, jotta ne saa kunnolla tehtyä. Yksi tuollainen juttu on ollut varaston siivoaminen! Olen koko talven ”haaveillut”, että kesällä sen siivoamme, sillä edellisestä siivouksesta on jo kolmisen vuotta aikaa, kääks! Näinä viime vuosina varastoon onkin jemmattu yhtä sun toista (lapsenkin myötä sinne on päätynyt vaikka ja mitä säilytettävää) ja nyt viimeiset kuukaudet siellä ei ole kunnolla mahtunut edes tavaroita penkomaan… Että kun joku joskus pyysi kuvaa varastostamme, pyyhin ensin otsahikeä ja vastasin sitten kommenttiin, että ei ehkä ole tulossa, kiitos vain ideasta :D. 

Varastossa metallihyllyt kiertävät seinää U:n muotoisesti ja nyt lattiapinta-ala on täysin tyhjä, kun se vielä aamulla oli täynnä kaikenlaista laatikkoa, pussia ja purnukkaa… Eniten innoissani olen siitä, että sain omat hyllyt pihalyhdyille ja -ruukuille eikä niitä aina tarvitse etsiä sieltä sun täältä! Muutamasta lyhdystä taidankin luopua, sen verran monta niitä on vuosien mittaan ehtinyt kertymään… Pari aikoinaan Hemtexistä ostamaani lyhtyä pääsee uudelleenmaalaukseen, sillä niiden mustat osat ovat niin haalistuneet. Mattamustaa spraytä löytyy jo valmiina, joten äkkiäkös ne suhauttaa! Nuo lyhdyt taitavatkin olla lemppareitani yhden aikoinaan blogini kautta saamani Leino Designin -lyhdyn lisäksi. Tuo viimeisin on muuten ruostumatonta terästä eli on tänäkin päivänä kuin uusi!

Toinen asia, josta olen tämän varasto-operaation jäljiltä onnessani on se, että nyt kaikki samankaltaiset tavarat löytyvät samasta paikasta eikä samankaltaisia juttuja ole ripoteltuna siellä täällä. Myös pojan kaikki tavarat ovat keskitetysti omilla hyllyillään. Mm. vauvasängyn sekä syöttiksen vauva-ajan osia, vaatteita – etenkin jälkimmäisiä riittää, sillä voitteko kuvitella, en ole myynyt pois vielä mitään! Olen ajatellut, että jos meille joskus toinen lapsi suodaan, on se taatusti poika, joten… :D

koti

Poika on viettänyt tätä tiistaipäivää mummunsa kanssa, jotta olemme miehen kanssa voineet täysipainotteisesti keskittyä raivaushommaan. Nyt autotallissa odotteleekin kiva tavarakuorma kuljetusta – osa päätyy lahjoitettaviksi ja osa hyötykäyttöasemalle. Näiden lisäksi varaston hyllylle jäi kolme laatikollista kirppiskamaa. Nuo mun kirppislaatikot on hieman sellaisia, että niihin jotenkin kummasti aina ilmaantuu uutta täytettä kodin kaapeista, vaikka tasaiseen tahtiin niitä onneksi uusiinkin koteihin päätyy. Kuten jossain aiemmassa postauksessanikin mainitsin, niin onhan se vähän eräänlainen harrastuskin tuo kirppistely! 

Nyt hörpiskelen tässä ansaittua cappuccinoa ennen kuin lähdemme poikaamme noutamaan. Tänään on tapahtunut paljon erilaisia asioita myös MioSa. designin rintamalla! Olen saanut pari uutta jälleenmyyntitiedustelua ja postissa tuli eräs hartaasti odottamani tarvike (tai sen mallikappale) syksyn uutuustuotteeseen. Tämä tuote tulee olemaan osa lastenhuoneen sisustusta enkä malta odottaa, että pääsen esittelemään niitä teillekin! On niin valtavasti erilaisia tuoteideoita, mutta kaikkeen ei millään aika riitä… Nooh pikkuhiljaa, ei kai tässä mikään kiire näiden kanssa olekaan!