Heti alkuun täytyy huomauttaa, ettei tämän postauksen tarkoitus ole olla jouluaiheinen. Tarkoitus on katsella ikkunanäkymiä, mutta ne kuvat, joissa näkyy ulos ikkunasta, olen ottanut viime joulun aikoihin :)
Ja mistä idea tähän postaukseen? Eräältä lukijalta, joka kysyi suhtautumisestani tauluihin:

”… mikä on mielipiteesi tauluista? Näyttää aika tyhjiltä nuo teidän seinät omaan makuuni.” 

Nämä on taas näitä makuasioita ja toki tämä meidän koti ois eri ihmisten asuttamina täysin erilainen :). Ymmärrän, että joku voi olla tuota mieltä ja varsinkin kuvissa mahdollinen seinien tyhjyys korostuu. Väitän kuitenkin ettei asia niin ole täällä meidän kotona ollessa!

Suuresti tähän tauluttomuuteen vaikuttaa isot ikkunat, joita meiltä löytyy olohuoneesta ja ruokailutilasta. Myöskään makuuhuoneiden ikkunat ei oo mitään aivan pieniä. Varsinkin nämä isot ikkunat toimii ikäänkuin erilaisina tauluina; joka vuodenajalle omansa. Pidän näistä ikkunanäkymistä ja etenkin takapihan rauhoittavasta näkymästä, joka on kesällä ihanan vihreä, syksyllä väriloistoinen, talvella upean valkoinen ja keväällä on ihana seurata miten kaikki taas herää eloon pitkän talven jälkeen :)

Tämä ensimmäinen kuva on otettu muuton aikoihin.


Kisu istuu sohvalla ja katselee talvimaisemaa…

Oon melko nirso taulujen suhteen, maku on muuttunu koko ajan nirsompaan ja nirsompaan suuntaan. Aiemmissa kodeissa mulla on kyllä ollu tauluja… En tiedä johtuuko se siitä, että tämä on ensimmäinen oma asunto, ei niin helposti raaski rei’ittää seiniä. Ja kun taulumakuni on niin tarkka, pelkään kyllästyväni eikä innosta paikkailla seinissä olevia reikiä…
Tykkään tosi paljon valkoisista seinistämme, en pidä ajatuksesta että ne pitäisi väkisin tauluilla peittää. Taidetta en osaa tarpeeksi arvostaa, joten ne on meille melko turha ostos. Taululla pitäis olla mulle joku merkitys, en halua sitä seinään vain siksi, että ”kuuluu olla tauluja”. Koen kivaksi sen, että pidän niitä esim. lipaston päällä seinään nojaamassa, jolloin voin parissa sekunnissa seinään jälkiä jättämättä laittaa sen kaappiin kyllästymisen iskiessä :)

Ja vaikka pitäisinkin tosi paljon jostain taulusta, tulee sen mun mielestä sopia meidän kotiin eikä näin ole kaikkien ihastelemieni taulujen kohdalla.

Tämäntyylisistä tauluista pidän tosi paljon ja nämä mielestäni sopisi myös meidän kotiin: (Kuva Kokkolan asuntomessuilta, Anvia-koti)


Mutta rajoittaisiko taulun sinisävyt liikaa muuta sisustusta, hmm… Niin ihana kuin tuo sininen tuossa taulussa onkin, ehkä turvallisin vaihtoehto meidän kotiin ois valko-harmaa-musta -sävyinen taulu. Vai mitä mieltä te ootte?
Jos hankkii tuollaisen sinisävyisen taulun, tuleeko sävy toistua jossain muussa kodin sisustuksessa vai riittääkö pelkkä taulu? Entä sopiiko kausittain vaihtuvat tehostevärit sinisävyiseen tauluun (esim. pinkki, lime…)?

Mä pidän siitä, että ikkunanäkymät tulee osaksi sisustusta. Tällöin kovin kummoisille tauluille ei ole edes tarvetta! Kun seinäpinnat on rauhoitettu, pääsee ikkunanäkymät paremmin oikeuksiinsa.

Lyhyesti ja ytimekkäästi; satun olemaan samaa mieltä kuin eräs lukijani:

”Ja mikä ihana näkymä ikkunoista, sen kauniimpaa taulua ette tule koskaan saamaan!”

>

Huomenta!
Taas ois unta riittäny enemmänkin, mut työt alkaa kutsua…
Onko siellä havaittavissa syysväsymystä?
Luulen, että sitä tämä on ku unta näin riittäis :)

Laitoin ensimmäistä kertaa puuron sekaan mustikoita, ei oo tämä herkku oikein mua varten. 
Oon selvästi mansikkatyttöjä, hih! (Toki mustikoista pidän, mutta en puuron seassa…)

Mitä te mieluiten laitatte puuron sekaan?
Jos sais jotain uusia vinkkejä :)

Mies laitto puuroonsa mustikoita JA voisilmän, tuplayök

Energistä viikkoa kaikille! Myös minulle!
Tää on niitä aamuja ku toivoisin olevani kissa… Yks sellanen muuten löytyy tästä mun ja läppärin välistä <3

>

Trapani on merenrantakaupunki, jossa on monen kilometrin pituinen hiekkaranta. Rannalla tuli pikaisesti piipahdeltua joka päivä, mutta varsinkin viimeisen lomapäivän pyhitimme rantalomailuun.

Luin jostain keskustelupalstalta, että Trapanin rannat ovat roskaisia yms. Olen kyllä eri mieltä. Ainoa mistä tuli miinusta, oli pohja. Mä tykkään et pohja on hiekkainen, tasainen, ei kiviä, ei levää eikä mutaa… (Onko muka liikaa vaadittu :D) Trapanissa tämä toiveeni ei ihan täyttynyt… Oli kohtia, joissa oli ihana hiekkapohja, mutta oli myös melko paljon kohtia, joissa oli erinäköistä merikasvillisuutta…

Tästä kuvasta näkee hyvin tuota pohjan kasvillisuutta:

Tosin ne oli niin matalia kasveja, että pystyi uimaan yli matalissakin kohdissa :)

Trapanissa on sekä maksullisia että maksuttomia rantoja, maksulliset rannat tunnistaa Lido-sanasta:

Vuokrasimme aurinkotuolit varjon kera (14 euroa). Aikamme makoiltuamme ja uituamme alkoi polkuveneily houkutella…

Rantabaarissa hiukan suolapalaa ja polkuveneilemään!

Poljettiin rannikkoa ristiin rastiin, aivan ihana lomafiilis oli valloillaan! <3

Vesi oli aivan uskomattoman kirkasta, pohjan näki selvästi!

Ja mikä parasta, polkuveneestämme pääsi tosi kätevästi uimaan missä ja milloin tahansa:

Mies käytti liukumäkeä :D, minä loikkasin uimaan tylsästi veneen reunalta. 
Polkuveneen vuokrasta maksoimme 8 euroa/tunti. 



Vasta viime perjantaina me oltiin tuolla nautiskelemassa, miten me nyt ollaan jo täällä…