>Näin meillä lenkkeillään!

>

Huomenta! Näin käynnistyi jo maaliskuu, maaliskuu onkin erittäin hyvä kuukausi :))
Ajatelkaa miten äkkiä helmikuu hujahti ohi, kohta se on juhannus!


Viime sunnuntaina oli niin upea ja aurinkoinen kevättalven päivä, et lähdimme heti aamusta kävelylenkille. Mitään kovin pitkää lenkkiä ei tehty, koska kissat oli mukana ja pakkasta -9 astetta.
Mulla oli kamera mukana, kuvasin muutaman videopätkän. Onnistuin saamaan videolle juuri ne tyypillisimmät (lenkki)piirteet näistä molemmista kisuista :)
En tiedä tarkalleen mistä johtuu, mutta jos lenkillä ollaan molempien kisujen kera, vanhempi jotenkin protestoi ja jättäytyy jälkeen… Nuoremmalla taas tapana vanhemman vaaniminen, ei meinaa päästää edelle… Jos taas olen lenkillä kaksistaan vanhemman kisun kanssa, hän on ihan mun lähellä koko lenkin ajan ja tulee luo kun pyydän. Mutta yleisesti ottaen nuorempi on tottelevaisempi lenkillä (kotona sisällä ei siis todellakaan, siellä roolit on toisinpäin!!!), kuten tästä ensimmäisestä videopätkästäkin näette.
Hassuja! Mutta tässäpäs nämä blogikissat :D in action!

Tässä nyt näyte tästä vaanimisprosessista… Ja täähän toistuu lenkillä semmoset seitsemän kertaa, huoh… Ainakin.

Välillä nuorempi neiti unohtuu johonkin haistelemaan tai kisukaveriaan vaanimaan, kunnes huomaa että me ollaan jo hieman kauempana. Silloin iskee paniikki ja nopein askelin juostaan kiinni. Juostaan yleensä myös melkoisen nopeasti ohi ettei jouduta syliin (julkiset tunteidenosoitukset, blääh…) …
Tässä on sitten vuorostaan meidän hidas hämäläinen tyypillisine piirteineen. Hidas kävely ei siis suinkaan johdu yhdeksän vuoden iästä vaan luonteesta ;). Joskus täytyy antaa odotuttaa, se on selvä. Hitain töpsöttelyaskelin perässä tullaan, välillä pysähdellään kuuntelemaan linnunlaulua ja paistattelemaan päivää, kyllä mami minua odottaa… Ja jos mami on vielä liikkumattakin, pusken jalkoihin kiitokseksi.

Kun näin tämän viimeisen videopätkän koneelta, nauroin ääneen :D. Tarkkailkaahan nuorempaa neitiä videon etualalla, hän näyttää miten se kevät saapuu rintaan! Oli perinteiseen tapaansa vaanimassa vanhempaa neitiä, kunnes sirkuttavat linnut vie kaiken huomion. Pyörivässä päässä selvästi kaksi ajatusta: ”lintu, kissa, lintu, kissa, lintu, kissa, lintu…” :D
Vanhempi neiti näkee tilaisuutensa tulleen ja juoksee pikaisesti ohi! Toisella pää edelleen sekaisin linnunsirkutuksesta, jonka vuoksi jää meistä jälkeen, mutta ottaa sitten viimein jalat alleen :)

Näin talviaikaan kissat saa helposti lenkin jälkeen sisälle. Kun kotiin on matkaa alle sata metriä, ottavat loppukirin ja juoksevat portaille odottamaan :D. Nuorempi yrittää joskus myös päästä omin avuin sisälle, suljetun oven läpi…
Kesällä onkin sitten melkoinen taistelu, tietävät että lenkin jälkeen odottaa joko tarha tai sisälle meno eikä kumpikaan houkuttele :/. Kesälenkillä, kun kotiin on matkaa alle sata metriä, molemmat häipyy ku tuhka tuuleen :D. Siinä saakin käyttää kaiken kekseliäisyyden, että saa kissat kiinni. Tosin ne mun keksimät temput on kyllä jo nähty, nää on liian fiksuja menemään toistuvasti samaan lankaan. Joten tämän vuoksi en odota yhtään kesää! Nuorempi suostuu kyllä naruun tai valjaisiin, mutta ei kovin pitkäksi aikaa… Lopulta aina yrittää rimpuilla irti eikä suostu ottamaan askeltakaan. Vanhempaa ei olla vielä edes yritetty, tiedän jo mikä show siitä syntyy, huoh…


Mutta tällaisia lenkkejä meillä, nyt näitte niistä muutaman pätkän :)
Tänäänkin meillä on vuorossa kissalenkki, minä ja kissat kolmistaan! Vanhempi neiti on jo vuosia tunnistanut mun lenkkitakin (joka on kyllä välillä vaihtunut uuteen, mutta ollut aina kahisevaa materiaalia ;)); heti kun otan sen kaapista neiti katsoo suurilla silmillään mua kysyvästi ja kun vahvistan, että mennään ulos, sipsuttaa hän eteiseen odottamaan! Nuorempi neiti puolestaan yrittää aina ulos, sama minkä takin puen päälle, niin siellä ollaan nenu kiinni ulko-oven lasissa :D 

Mukavia hetkiä lemmikkienne parissa <3

Comments

  1. S
    2.3.2012 / 10:23

    >heh, kiitos, kiva kuulla :))

  2. S
    2.3.2012 / 10:25

    >ihana kommentti! kiitos ja tosi kiva että tykkäsitte :)naiset on kato aavistuksen haasteellisempia ;D

  3. Elina K.
    2.3.2012 / 11:14

    >Ihanat videot! Meillä vanhempieni luona on ollut kaksi kissaa eri aikaan, jotka molemmat ovat olleet pääasiallisesti "ulkokissoja" eli vain kylmimmillä pakkasilla ollaan pidetty niitä sisätiloissa. Ladossa ym. maatilan paikoissa on ollut lämmittelypaikkoja. Ensimmäinen kisu oli aivan mahtava, kunnes siitä aika jätti. Se lenkkeili kanssamme aina ja teki just noita samoja temppuja. Lempihommaa oli kytätä pientä koiraamme jossain puskassa tai ojassa ja sieltä hyökätä sen kimppuun niin, että kietoi tassun sen kaulan ympärille kuin kuristaisi. Tämä kissa myös hyppäsi pyydettäessä reiden päältä olkapäälle matkustamaan. Uusi kissa tuli naapurista, jossa se ei viihtynyt. Tämäkin kissa tykkää lenkkeilystä, mutta ei ole ihan niin rohkea kuin kissa 1. Tykkään, että kissoilla on luonnetta ja kaikenlaisia hullutuksia! :D

  4. S
    2.3.2012 / 16:52

    >kissat on niin ihania <3 kuulostaa hauskoilta teidänkin kissat :)moni luulee kaikkien kissojen olevan samanlaisia, miten väärässä he ovatkaan! jokainen kissa on erilainen ja oma persoonansa, nämä meidänkin ku yö ja päivä :)

  5. Marika
    2.3.2012 / 18:37

    >Siis aivan mainioita videoita:) Kisunne livenäkin nähneenä tiesinkin miten valloittavia pörhiläisiä he ovat ja olikin tosi kiva nähdä tuttuja mirrejä taas. Kevättä rinnassa tosiaan:)Meidän kisut ovat ulkona vaan valjaissa täällä kaupungissa ja kun valjaisiin vaan vähän koskeekin alkaa ihan mahdoton mouruaminen. Ja vaikka valjaita ei ole vielä edes esillä niin vanhempi kissa tajuaa heti myös kun laitan ulkoiluvaatteet päälle ja alan tehdä lähtöä että nyt päästään ulos. On ne kyllä viisaita muruja <3

  6. M
    2.3.2012 / 20:20

    >Voi ihania videoita!! :) Meiän vanhusta en uskalla irti päästää edes takapihalle, parvekkeella se joskus käy tallustelemassa kaiteella! Juu, ei sieltä lattiatasolta näe mitään, kaiteella pitää horjua ja tarkkailla lintutilannetta sekä etäisyyttä lähimpään puuhun :P Joku päivä se varmaan kerää rohkeutta ja pomppaa sinne! Kerrostalossa asuessa yritin opettaa kisua valjaisiin, vaan se protestoi valjaita niin, että meni maata, eikä liikkunut mihinkään ja huusi…! Ei sitten käytetä valjaita… selväksi tuli :D

  7. S
    2.3.2012 / 21:05

    >kiitti Marika! :)heh, teidän vanhempi neiti on kyllä sellainen himoulkoilija :D. kissat on kyllä tosi viisaita!

  8. S
    2.3.2012 / 21:07

    >hih, ihana kisulainen teillä :). voi muistan ku mies asui kerrostalossa meidän tavatessa, asuin sitten yhden kesän hänen luonaan vanhemman kissan kans ja yritin opettaa kissaa valjaisiin… rappukäytävässä sain vetää kissaa perässä ku lattialuutua :D. ei siis askeltakaan ja ku menin koskemaan, tuli sähinää ja tassusta :D

  9. Anonymous
    3.3.2012 / 09:24

    >VIDEOT OLI NIIN LUTUSIA :) Täällä kisut kuunteli taustalta kuuluvaa linnun laulua ihmetellen :D Tosi ihanaa et teidän kisut osaa ulkoilla ilman valjaita noin hienosti! Kaikki kisuthan valjaita protestoi aluksi, mutta näkisitte täällä kuinka oven edessä odotetaan että laitetaan valjaat ja pääsee ULOS ;D Kissalle on hyvä laittaa vain sisällä valjaat hetkeksi päälle, että tottuu niihin , ja siten oppii ettei ne nyt niin hirveet olekkaan, testattu on ;D T: Niina ja 4kisua

  10. S
    3.3.2012 / 16:48

    >kiitos Niina! meidän vanhempi neiti ei totu ikinä valjaisiin, vaikka vuosi opeteltaisiin, mä tunnen sen niin hyvin. nuorempi tottuis melko piankin, mut vanhempi menis sisälläkin pitkin seiniä eikä sitä sais kukaan kiinnikään et aivan liian vaarallista testata :D

  11. AnnaS
    10.3.2012 / 11:43

    >Ihastuttavia kisuja :) Meidän kollipoikia ei mitenkään saisi noin nätisti kulkemaan, ne on lähes aina valjaissa (kovalla pakkasella niitä voi ulkoiluttaa ilman valjaita). Meillä vanhempi kissa on vajaa 14-vuotta ja sen ulkoiluun kuuluu paljon istumista ja katselua (tosin sitä se on aina ollut). Meilläkin kissat alkaa kehrätä oven edessä kun "valjastan" ne.

  12. S
    10.3.2012 / 17:41

    >kiitti :)kollit on usein hieman laiskempia ;) ainakin mitä tutuillani olen nähnyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.