Meillä täällä pohjoisella pallonpuoliskolla tämä päivä on ollut vuoden lyhin päivä ja siltä tämä on kyllä tuntunutkin. Lähes koko valoisa aika vierähti kaupoilla: 4 tuntia, huoh. Olin vähällä tuupertua viimeiseen etappiimme Prismaan ja teki mieli käpertyä lepäilemään sinne jonnekin hyllyjen väliin. Maratonshoppailumme katkaisi kaksi kivaa kahvilapaussia, niiden voimalla aina jaksoi! Mutta nyt on helpottunut olo: lahjat on hankittu, samoin jouluruuat. Aatonaaattona ehkä vielä piipahdus lähikauppaan hakemaan tuoretta leipää ja lisää maitoa (jep, maitohimo is back!). Meillä on tällä hetkellä kaapissa 7 litraa rasvatonta maitoa ja meillähän on siis kahden hengen (ja kissakaksikon, mutta he eivät maitoa juo…) talous :D.

Huomenna imurointi, mattojen tamppaus ja lattioiden pesu – sitten se on siinä! Siivousten jälkeen viimeisten lahjojen paketointia ja se onkin mukava tehdä sitten tunnelmoiden, kun kaikki muu on valmista eikä tarvitse kiirehtiä.

Tunnistiko joku paikan, josta olen nämä kuvat ottanut?

Viime sunnuntaina kävimme hakemassa hieman erilaista joulutunnelmaa ja sitähän saimme! Vierailimme Kokkolan Lohtajan Jukkolanmäen Navetanvintin joulumyyjäisissä. Paikka oli laitettu niin kivan näköiseksi, siellä oli kyllä ihanan jouluista.

Myynnissä oli monenlaisia paikallisia herkkuja sekä käsitöitä. Molempia ostimme, mutta edelleenkään ei sitä kaipaamaani olkipukkia löytynyt. Olen aivan yllättynyt, miten kiven alla sellainen vaalea, pöytäkokoinen ja hieman pullea olkipukki on! Ei vihertäviä kaislapukkeja eikä sellaista parrakasta olkipukkia, vaan ihan perusmalli. Tuolla joulumyyjäisissä sellainen täydellinen yksilö oli, mutta se oli kuvausrekvisiittana eikä myynnissä (eikä edes myyjän oma, joten hän ei voinut sitä myydä) – kyllä harmitti. Nooh, onpahan taas ensi jouluksi(kin) jotain metsästettävää :).

Himmeleitäkin ihastelen aina, mutta vielä sellaista pakko saada juuri tuo -yksilöä ei ole vastaan tullut. Niinpä odottelen sen suhteen samoin kuin olkipukin… Turha ostaa mitään välimuodon vaihtoehtoa, ennemmin odottelen niin kauan kunnes se täydellinen yksilö tulee vastaan.

Myyjäisissä saimme nautiskella myöskin ihanasta joulumusiikista, jota esitettiin aina tasatunnein. Juuri meidän siellä ollessamme sattuivat esittämään mm. Pekka Simojoen sanoittaman Tulkoon joulu -joululaulun, se on niin ihana ja vielä erityisen upea kirkossa kuultuna!

Kuvia katsoessa muistan, kuinka kylmä tuona päivänä oli, hrrr! Onneksi kohta pääsee saunaan lämmittelemään :).

P.S. Avasin äsken kaupasta ostamani Dumle Mixin – enhän minä muistanut, että se paras maku sieltä (se oranssi, appelsiini?) oli poistunut jo viime vuonna! Voi mikä pettymys jo toisen kerran, kuka noista päättää, h u o n o  päätös.