Mulla alkoi tänään pieni stressipeikko nostaa päätään enkä ollut havainnosta yhtään iloinen! Jouluun ei kuulu stressi. Pohdiskelin siinä sitten, mistä moinen stressinpoikanen… Ensinnäkin siitä, että mun piti tämä päivä omistaa viimeisille lahjaostoksille, mutta olo on aivan valtavan väsynyt enkä ole päässyt lähtemään kaupungille vieläkään. Eilinen oli aika touhukas päivä (mummulla vierailua ja paljon liikkeelläoloa), joka alkoi tuntua kipuna sekä jalassa että kasvavassa vatsassa. Ajattelin, että korvaan touhut kunnon yöunilla, mutta sehän jäi vain haaveeksi… Olin jotenkin niin väsynyt, että olin hereillä vielä kahden aikaan yöllä ja vauva liikuskeli tarmokkaasti! Katselin Emmerdalen jaksoja maratonilla, sillä on turha mennä nukkumaan, jos tuntuu että uni ei vain tule. Herätys aamulla seitsemältä ei yhtään parantanut tilannetta… Nyt on ihan veto pois, vaikka en ole tänään mitään kummoisempaa tehnytkään. Joku muu selvästi vie mun energiani :). Hassu olo tällainen, muuten melko virkeän ja hyvävointisen kuukauden jälkeen!

002

Lahjojen hankinnat voin siirtää huomiseen ja osan viikonlopun ruokaostosten lomaan, mutta mitenhän on joulusiivousten laita… Ensimmäistä kertaa ikinä kadun syvästi, etten tilannut kotiimme joulusiivouspalvelua, nyt se olisi todellakin tullut tarpeeseen! Meillä ei joulusiivouksiin kuulu mitään kaappien ja laatikoiden puunausta ja kuurausta; pyrin pitämään ne siistinä vuoden ympäri, jolloin moiselle ei tähän aikaan vuodesta ole tarvetta. Tärkeimmät siivouskohteet taitavat olla uuni, jääkaappi ja sauna :). (Mattojen tamppauksen ja lattiapesun lisäksi siis.) Jos haluaisi tuostakin hieman joustaa, voisi noudattaa vain näitä siivousvinkkejä, mutta kyllä sellainen aika perusteellinen siivous on kuitenkin kiva tehdä, jotta voi sitten joulunpyhinä nauttia puhtaasta kodista (ja jotta silloin ei missään nimessä tarvitse ryhtyä siivoamaan!).

035

Ehkä jos jakaisi nuo siivoukset parille päivälle..? Tällöin joka illalle jäisi myös sellaista tunnelmointiaikaa, joka on niin tärkeää tässä joulun alla!: istua kynttilänvalossa, kuunnella joululevyjä, kietoa sormet kuuman glögikupposen ympärille… Mutta katsotaan minkälaiseen ns. siivousratkaisuun päädytään, onhan täällä ihan perussiistiä jo nytkin. Ja jouluhan tulee, oli siivottu tai ei :).

Eniten ärsyttää huono omatunto: kun tietää, että on paljon tekemistä, mutta ei vain löydy energiaa! Olen tässä yrittänyt lepäillä, mutta cashew-pähkinöitä varasteleva ja joulukuusta maiskutteleva kissa pitää liikkeessä… Lisäksi tätä ihanaa ”rauhaani” rikkoo miehen työpuhelin, joka on aamusta asti soinut noin vartin välein – juuri oikea päivä unohtaa puhelin kotiin! En osaa käyttää puhelinta, jotta saisin sen äänettömälle enkä uskalla sitä sulkeakaan enkä voi miehelle soittaakaan näihin neuvoja kysyäkseni, joten kätevänä piilotin sen tietokonehuoneen sohvatyynyjen uumeniin :D.

036

Ajattelin hetki sitten, että paketoin ainakin muutaman lahjan valmiiksi, mutta kappas, kirkas teippi oli loppunut! Joten taidanpas raapustaa joulun ruokakauppalistan valmiiksi, hakea apteekista kissoille sen uuden matolääkkeen ja ehkä samalla piipahtaa ainakin yhdessä liikkeessä lahjaostoksilla..? Sen jälkeen voinkin sitten rojahtaa sohvalle asentoon X :). Millä mallilla jouluvalmistelut ruudun sillä puolen? Mitä teidän jouluvalmisteluihin perinteisesti kuuluu?

Voi kyllä mä odotan joulua ja sen mukanaan tuomia pyhiä! Kun ei ole juurikaan velvollisuuksia, ei aikatauluja ja saa tehdä mitä haluaa. Kunhan muistaa syödä ja levätä ja sanoinko jo syödä niin siinä se :).

 

 

023

Kirjoittelin tuossa syksymmällä, miten olin aikeissa uudistaa ja ns. valkaista sohvatyynyvalikoimani – valita vuodesta toiseen toimivia tyynynpäällisiä, laadukkaita ja kestäviä. Nyt olisi kolmen kopla kasassa. Ensimmäisenä hankin Marimekon Bottna-tyynynpäällisen, joka näkyikin Keskittäminen kannattaa -postauksessani. Toisena kotiutui niinikään Marimekon päällinen: ihana Kuusikossa-kuosi, joka vilahteli jo itsenäisyyspäivän Kuudes joulukuuta -postauksessani. Kolmantena sohvalle saapui Fine Little Day:n upea Gran-tyynynpäällinen, josta taisikin tulla lempparini! Kauan sitä ihastelinkin, ennen kuin sen vihdoin kotiimme hankin.

028

030

Mustavalkoiset kuusikuosiset tyynynpäälliset toimittavat meillä joulutyynyjen virkaa, heh. Tykkään siitä, etteivät kuitenkaan ole liian jouluiset, vaan sopivat kotiin koko talvisesongin ajaksi. Nyt on jo aika mukava kokoelma tyynyjä sohvalla; vieraiden saapuessa meneekin tovi tilaa raivatessa ;). Mutta, pitäähän niitä olla: vanhempi kissakin perinteiseen tapaansa nukkuu ne päivän (parit)kymmenet kauneusunensa kolmen tyynyn päällä – kunnon kasa sen olla pitää!

033

053

Minä alan tästä tekemään lähtöä mummun luo maalle. Olemme soitelleet joka viikko, mutta emme ole nähneet sitten kesän. Viime viikolla sovimme, että tulen keskiviikkona ja toissapäivänä kuulin vanhemmiltani, että hän on tilannut mua (vai hmm ensimmäistä lapsenlapsenlastaan?) varten ihan täytekakun :D. Niinpä täytyy ottaa matkaan hieman lisää täytekakun tuhoajia ja pakkaan autoon myös äitini ja kissat! Kivaa keskiviikkoa teillekin! 

 

 

Moni onkin tässä viime päivinä kysellyt kissakaksikkomme kuulumisia, kiitokset viesteistänne! Tänään meillä oli tuo toinen eläinlääkärikäynti ja otimme vanhemmalta kisulta uudet verinäytteet; nyt asiaankuuluvan 12 tunnin ravinnottomuuden jälkeen. Ensimmäisen kerran vajaa kolme viikkoa sitten eri eläinlääkärillä käydessämme en hoksannut, että kissan täytyy olla syömättä 12 tuntia, jotta verikokeiden tulokset ovat luotettavat. Tätä ei eläinlääkärikään hoksannut minulle mainita… Verikokeet otettiin tuolloin ihan ohimennen, samalla kun kissa tutkittiin muun syyn (vilkkuluomien esilläolon) vuoksi. Nämä tämän tarinan aiemmat osat ovat luettavissa postauksistani Eläinlääkärissä sekä Perjantain kissakuulumiset.

013

Tänään kävimme tosiaan eri eläinlääkärillä ja verikokeet otettiin tuon 12 tunnin paaston jälkeen; verikokeissa tutkittiin 11-vuotiaan kissamme munuaisten mahdollista vajaatoimintaa. Noissa tutkimuksissa tärkeimmät arvot ovat urea sekä kreatiniini. Kirjoitan nämä tänne itsellenikin muistiin siltä varalta, että lippulappuset joutuvat joskus hukkaan.

Urean viitearvot ovat 4.0-15.0, kissan ensimmäinen verikoe antoi tulokseksi 14.5 eli oli vielä viitearvojen sisäpuolella. Tämänpäiväisissä kokeissa arvo oli 12.4 eli vielä parempaan suuntaan. Kreatiniinin viitearvot ovat 100.0-160.0, kissan ensimmäisissä verikokeissa arvo oli 168.0 eli lievästi koholla, josta eläinlääkäri sanoi, että kissalla on jo lievää munuaisten vajaatoimintaa. No tämänpäiväisen paastonjälkeisen verikokeen kreatiniiniarvo oli 104.0! Eli melkoisen huomattava ero tuloksissa ja hyvä krea-arvo. Uskon tämänpäiväistä eläinlääkäriä: kissan ruokavalion muuttaminen munuaisvikaisen kissan ruokavalioksi olisi vielä tässä vaiheessa turhaa, samoin munuaislääkkeen aloittaminen. Ehdimme silloin vajaat kolme viikkoa sitten eläinlääkärin suosituksesta jo hankkia ensimmäisen munuaislääkepaketin ja munuaisruokaakin oli viikonlopun ajan tarjolla :D. Heti tuon viikonlopun jälkeen kuitenkin lopetimme nuo ns. munuaishoidot, koska kuulin tältä suosikkieläinlääkäriltämme, että verikokeiden luotettavuus on vähän niin ja näin, jos taustalla ei ole tuota 12 tunnin paastoa. Niinpä odottelimme tämän pariviikkoisen ja otimme tänään sitten uudet verikokeet. Voidaan siis todeta, että aika turhaan tuli se viikonloppu murehdittua ja itkettyä, kissan arvoissa ei ole vielä mitään hälyttävää – arvot ovat viitearvojen sisäpuolella. Seurailemme tilannetta (mm. mahdollisesti lisääntyvää vedenjuontia) ja toimimme sitten sen mukaisesti. Mietin, että uudet verikokeet voisimme ottaa esim. vuoden päästä, jotta näemme, onko tilanne muuttunut ja onko silloin mahdollisesti tarpeen aloittaa munuaishoito.

022

Vein tänään eläinlääkäriin molemmat kissamme, koska ajattelin, että hän madottaisi molemmat piikillä. Hän ei sitä kuitenkaan tapaa tehdä ja kirjoitti reseptillä vahvaa matolääkettä, joka laitetaan (sivellään) kissan niskaan. Lääke on kuulemma tehokas ja tappaa kaikki mahdolliset madot. Odotan muutaman päivän ennen kuin haen lääkkeen, sillä olen nyt madottanut kissat jo kaksi kertaa (Flubenolilla ja Drontalilla). Kissojen ruokahalu on edelleen valtava, vanhempi kisu aivastelee taas päivittäin ja nuorempi rupsuttelee :D. Ilmavaivat ovat kuitenkin vähenemään päin. Vanhemman kissan vilkkuluomet ovat edelleen esillä, mutta eläinlääkäri ei pitänyt sitä niin vakavana, koska kissa on muuten normaali ja virkeä. Sanoi, että luomet saattavat jonain päivänä ihan ykskaks vetäytyä näkyvistä. Joten odotellaan ja seuraillaan…

021

Nuorempi kissa oli siis eläinlääkärissä hieman turhaan, raasu <3. Hän ei kyllä ollut moksiskaan pienestä seikkailusta, vaan kierteli vastaanottoa uteliaana, joka nurkan nuuskien. Hän otti omatoimisesti jopa palkintonsa: koiranraksuja avonaisesta pussista :D. Ai että mua nauratti! Sukelsi pussiin niin että pussi jäi hetkeksi päähän synnyttäen hauskannäköisen moon walkin. On se sellainen koheltaja <3. Eläinlääkäri nauroi että sinähän harvinaisen perso kissa olet kun koiranraksutkin kelpaavat! Antoi sitten pari luunmuotoista raksua ihan luvankin kanssa :D. Kissahan tykästyi eleeseen niin, että sain väkisin työntää hänet kuljetuskoppaansa kun teimme lähtöä. Normaalisti eläinlääkärin vastaanotolla kun sukeltaa oikeinkin vikkelään koppansa turviin… Sellainen se on, pieni koomikkokissani mun!

072

Tämä nuorempi kattimus on aika omaperäinen persoona muutenkin… Suuren suuri sydän puhdasta kultaa, mutta niin monenlaista konnankoukkua mielessä, toki vain hyvää tarkoittaen ;). Viimeksi tänään ruoka-aikaan: kannoin ruokani olohuoneen sohvapöydälle ja kun lähdin hakemaan maitolasiani, oltiin sen juomakelpoisuutta jo testaamassa… En voinut kuin nauraa: heti kun selkäni käännän… Mietin siinä, että miten mä pärjään täällä tämän kolmikkoni kanssa kun vauva syntyy – niin kädet täynnä työtä joskus tuossa yhdessäkin kissassa :D.