Miten teidän loppiainen on sujunut? Täällä tuntuu aika hieman matelevan. En oikein saa mitään aikaiseksi, kaikki energia menee kissan miettimiseen ja tarkkailemiseen – halailuun, pusutteluun ja sylittelyynkin toki. Monia teistä kiinnostaa kissan vointi, joten ajattelin tulla kertomaan tämän päivän kuulumiset.
Samoja oireita edelleen, ei muutosta siltä osin. Eilen illalla kävimme lenkillä; jätimme nuoremman kisun kotiin (jäi syömään, joten ei huomannut kun livahdimme ulos, heh), sillä vanhempi kissa nauttii jostain syystä lenkeistä enemmän kun kissakaveri ei ole mukana. Ihan entiseen tapaansa nautti lenkillä olosta; juoksi kerran innoissaan jopa puuhun, kuten aina ennenkin. Ruoka maistuu ja sylissä viihtyy, ei vaikuta olevan kipeä mistään. Hengitys on silti normaalia tiheämpää, mutta mitään poikkeavaa ääntä sen lomasta ei kuulu. Kahtena yönä on nyt ollut läähätystä, viime yönäkin kaksi-kolme kertaa. Päiväsaikaan läähätystä ei ilmaannu.
Viime yön kissa pysyi koko ajan vieressä, ei hakeutunut yksikseen mihinkään nukkumaan. Oma nukkumiseni kissan vieressä on torkkumista, havahdun hereille joka äännähdyksestä, joka kissalta pääsee. Nukuin yöllä vasemmalla kyljelläni siten, että selkäni takana oli patjaa jäljellä noin pari senttiä. Kissalla (ja miehellä) oli tilaa hieman enemmän… Sitten yhdessä vaiheessa heräsin ja näin kissan nukkuvan selällään tyynyjemme välissä, jalat kohti kattoa. Tosin toinen takajalka oli poskeni ja tyynyni välissä :D. Erottamaton kaksikko ollaan mun murmelin kanssa <3.
Sain äsken torstaisen eläinlääkärimme kiinni. Hän oli konsultoinut kollegaansa kissan röntgenkuvien suhteen, vatsassa/suolistossa ei kuvissa näkynyt mitään poikkeavaa. Keuhkoissa sen sijaan näkyi tiivistymiä, jotka kuulemma näyttäisivät olevan peräisin vanhasta tulehduksesta. Kasvaimia yms. ei röntgenkuvissa näy, joten eipä sitä vielä voi oikein mitään päätellä. Hän sanoi soittavansa apteekkiin reseptin lääkkeisiin, jotka auttavat kilpirauhasen liikatoimintaan. Nimittäin, vaikka kissan kilpirauhasarvo (tyroksiiniarvo) oli normaali eli viitearvoissa, ei se välttämättä tarkoita sitä, etteikö kissa sitä sairastaisi. Tästä tiedosta kiitän erästä ihanaa lukijaani, joka asiasta minua eilen tiedotti. Tästä linkistä saa asiasta lisätietoa. Sivuilla sanotaan, että jopa 10 % tapauksista voi olla sellaisia, että T4-arvo on kissalla normaali, mutta silti kissa sairastaa tautia. Jäin vain miettimään, uskallanko syöttää kissalle kyseisiä lääkkeitä ilman todettua ja varmaa diagnoosia? Vai onko kyse kuitenkin jostain pitkittyneestä hengitystieinfektiosta, koska keuhkoissa oli niitä tiivistymiä vielä näkyvissä..? Nimittäin kun oikein loka-marraskuuta muistelen, oli aivastelu ensimmäinen oire, minkä laitoin merkille. Se oli aluksi satunnaista, mutta lisääntyi lisääntymistään mitä lähemmäksi joulua mentiin. Hengitystieinfektio aiheuttaisi varmasti myös tuota tiheentynyttä hengitystäkin – itsekin rankan ja pitkittyneen keuhkokuumeen sairastaneena muistan tunteen! Ja mahdollisesti infektion kanssa samaan aikaan jyllää sisäloisia, jotka ovat jotain sitkeämpää sorttia..? Vai onko vain toiveajatteluani…
Aion viedä kissan vielä kolmannelle paikalliselle eläinlääkärille, vasta sen jälkeen Oulun eläinlääkärille. Avun hakeminen noinkin kaukaa tuntuu kovin hankalalta, jos siellä joutuu sitten käymään usempanakin päivänä… Mutta eipä näitä vaihtoehtojakaan ole monia. Aion sanoa heti alkuun, että täällä olisi aika mutkikas ja aikaa sekä huolellisia tutkimuksia vaativa tapaus; minkään puolen tunnin ajan takia en vaivaudu edes lähtemään.
Viime torstaina, kun viimeksi kävimme eläinlääkärillä, verikokeet otettiin 18 tunnin paaston jälkeen normaalin 12 tunnin paaston sijaan. Olikohan pitkittyneellä ajalla vaikutusta arvoihin? En saanut aikaa heti aamuksi ja kun iltapäivällä saavuimme vastaanotolle, oli siellä eräällä koiralla hätätapaus. Sätki kyljellään vastaanottoaulassa suu vaahdossa ja päätyi valitettavasti viimeiselle matkalleen. Aivan hävetti istua siellä aulassa kissan kanssa, sillä itkeä pillitin sen koiraperheen vuoksi. Huh huh, miten rankkoja reissuja.
Niin raastavaa ja kuluttavaa tämä epätietoisuus! Diagnoosin saaminen helpottaisi jo huomattavasti. Mietin jo (vainoharhaisuuksissani?) sitäkin, että kissa vaistoaa perheemme tulevan elämänmuutoksen ja stressaa sitä jotenkin jo näin etukäteen. On niin suunnattoman viisas kisulainen, etten yhtään ihmettelisi <3. Haluan vaan viettää kaiken aikani kissani kanssa, sillä pelkään valtavasti että yhteinen aikamme käy vähiin :'(.
Positivista on, etta kisu kayttaytyy normaalisti, tuota laahattamista lukuunottamatta. Minulle tuli myos mieleen, etta nainkohan kisu aavistaa muuttuvan elamantilanteen… Ihana sun murmeli, kun nukkuu ihan lahella. <3
Äsken laitoin ruokaa niille, vanhempi pärskii ihmeellisellä tavalla syödessään. Voikohan se johtua hengitystieinfektiosta? Voi kun tuo rakas tietäisi, että tulee olemaan mulle näin valtavan tärkeä niin kauan kuin elän, mikään asia ei sitä muuta <3.
Voi surkeus, kun kissan kansssa murheet vaan jatkuvat!
Kummallista, ettei diagnoosia saada, vaikka oireita selvästikin on. Toisaalta, jos labrakokeissa pysytään raja-arvojen sisällä – vaikeaaahan se on.
Hyvä, että tuo röntgenkuva on otettu, se kertoo jo paljon.
Toivottavasti asiat pian selviäisivät! Kyllä näiden pikkuisten kanssa saa aina murheissaan olla.
Omamme viemme huomenna virtsarakon ultraääneen. Pissanäytteessä on verta, mutta se ei ole tulehdus, koska se oli ensimmäinen arvelu ja otettiin antibioottikuuri.
Toivottavasti ei löydy mitään vakavaa.
Toivotaan näin! Paniikki nostaa varsinkin öisin päätään, kun toinen läähättää aivan rassukan näköisenä ja katsoo silmiin aivan kuin apua anoen <3.
Tsemppiä ja voimia sinnekin!
En kyllä uskaltaisi sokkona alkaa syöttämään tuota kilpirauhasta lamaavaa lääkettä! Luitko nuo sen lääkkeen sivuvaikutukset? Ehkä uskaltanet seurailla jonkin aikaa, ja jos paino on pudonnut tai turkki kiilloton niin sitten kontrolloida kilpirauhasarvot?
Älä nyt liikaa stressaa kissasta, sehän vaikuttaa oikein terveeltä, kun leikkii syö ja juo sekä maha toimii! Vieläpä esittelee puussakiipeilytaitojaan :)
Päätin itsekin, etten syötä sitä ennen kuin diagnoosi on varma. Kissan turkki on hyväkuntoinen enkä huomaa kissassa tuohon sairauteen kuuluvaa yliaktiivisuutta. Vain jos joku lähestyy keittiötä, on haukkana perässä :D.
Kyllähän se mustavalkoisesti ajateltuna terveeltä vaikuttaakin, mutta ei se terve kuitenkaan ole. Vilkkuluomet ovat esillä ja hengitys tuollaista, ilmavaivoja ja tänään aivastellut taas aiempaa enemmän. Öitä pelkään, kun vointi on silloin aina ihan erilainen kuin päivisin.
Voimia sinne! Täällä 15 vuotiaalla oli kevään kilpirauhasen liikatoimintaa jota lääkittiin ja lopulta leikattiin. Siinä saa olla sydän syrjällään ja tarkkailla toista… meillä kanssa läähätystä ilmeni ja silmät pullistui… nyt voinut paremmin. Mitä nyt turkkia jouduttu ajelemaan takkuuntumisen takia. Kaikki järjestyy =)
Kiitos Piia! Missä teidän kissa leikattiin, mikä kaupunki? Tänään eläinlääkäri sanoi, ettei noita leikkauksia tekeviä klinikoita ole monia :O. Meidän kissan turkki on ainakin vielä ihan hyvässä kunnossa, tuleekohan se oire sitten vasta myöhemmin?
Kylla han tietaa, etta on rakas ja tarkea sinulle. <3
Olisin kuvitellut, etta hengitystieinfektio olisi mennyt antibiooteilla ohi?? Voisiko nenassa olla joku vieras 'esine'? Paranemisia pikkuiselle! <3
<3 <3 <3
Niin voisi kuvitella, mutta tuota infektiota aiheuttavia bakteereita on erilaisia ja niihin on erilaiset antibiootit. Osa on myöskin viruksen aiheuttamia ja niihin ei antibiootti tepsi. Täytyisi siis varmaan ensin tutkia, mikä pöpö sen aiheuttaa ja valita antibiootti/hoito sen mukaan. Lisäksi mietin, että onko sellainen 10 päivää vaikuttava antibioottipiikki yhtä tehokas kuin pillerit?
En usko tuohon vieraaseen esineeseen tai mistä sitäkään tietää...
Turkulainen Sari Granholm oli eläinlääkäri ja olikohan Mika Granholm leikkaava lääkäri. Raision Vettori hoitava eläinlääkäriasema. Palvelu oli erinomaista. Eläinlääkäri puhuin kissalle melkein lempeämmin kuin omistaja. Vajaatoiminta löytyi sattumalta kun vuositarkastuksessa maksa-arvot olivat koholla, ja aloin sitten itse selvittää että mikä sen voisi aiheuttaa. Ja lopulta kävi että ne piirteet mitä oli pitänyt kissan persoonallisuuden kehittymisenä (nurkkiin pissailu, hepulikohtaukset, juoksu niin että läähättää, mouruaminen pitkin öitä) olivat sairaudesta johtuvia ja nyt on helpottanut. Toki kissa nukkuu enemmän, mutta niin vanhan kissan kuuluukin. Sairauden parantuessa, turkki meni uusiksi… ja pitkäkarvaisella kissalla voimakas turkin uusiutuminen johti takkuihin. Nyt tuo nukkuu ajoittain sylissä kehräten tassut kohti taivasta ja odottaa että taas pääsee yhdestä karvapaakusta eroon….
OK. Liian kaukana meille :). Varmasti tarvittaessa esim. Oulusta löytyy yhtä pätevää hoitoa. Mitään tuollaisia oireita meillä ei kyllä ole…
Samaa mieltä, että tosi positiivista että kisuli käyttäytyy noinkin normaalisti ja syö. En jaksa uskoa, että olisi mitään vakavampaa sairautta taustalla. Kun kerran kuviakin on otettu ja verikokeitakin. Toki pitäähän tuo selvittää ehdottomasti, niin rakkaita nuo lemmikit meille on <3
Täällä on myös viime päivien energia mennyt koirarakkaan murehtimiseen, ja seuraamiseen, milloin lähtö alkaa olemaan lähellä :/ Todella tuskallista, mutta yritetään sinnillä jaksaa <3
Ehdottomasti pitää selvittää, koska kissa on selvästi sairas. Joku tulehdus on taustalla, jo vilkkuluomet kertoo sen. Ovat kuitenkin esillä jo toista kuukautta :(.
Voi uskon kuinka rankkaa aikaa elätte, oot ollu mun mielessä tänäänkin! <3
Kiitos <3 Kyllä tuo teidän tilanne kuule vielä selviää, ihan varmasti. Voi tietenkin vain vaatia lääkärikäyntejä ja tutkimuksia. Mutta kaikkeen olet varmasti valmis pikkuisen parantamiseksi. Tsemppiä!!
Kiitos <3. Toivotaan näin. Nämä kaksi eläinlääkäriä, joilla olen käynyt, tuntuvat vain ajattelevan, että turhaa testailla kissaa noin paljon :/.
Mulle tuli heti mieleen myöskin se, ettei kissa oireilisi stressin vuoksi. Eläimet aistii ja huomaa, jos jotain mullistavaa tapahtuu. Koiramme jopa itse laittoi pään mamman vatsan päälle ja kuunteli vauvan sydänääniä. Ja kun vauva syntyi, stressi sen kuin paheni. Oireet eivät olleet ihan samaa luokkaa, mutta huomionhakuisuutta kyllä erilaisin tavoin. Koiramme oli 6v kun perheeseen tuli vauva ja oli varsinainen mammanpoika jo ennen sitä. Tsemppiä kisulle ja sinulle itsellesi <3 :)
Se on ihan totta, mutta jotenkin tuntuu niin pitkältä tuo ns. stressi enkä usko, että keuhkoihin tulisi sen vuoksi jotain poikkeavaa.
Kiitos kovasti jenppu!
Voi kun pian selviäisi mikä pikkuisella on! Se on niin hermojaraastavaa kun tietää että omalla lemmikillä ei ole kaikki hyvin ;( Todella hyvä kuitenkin että kisu käyttäytyy muuten suht normaalisti ja on oma itsensä. Toivottavasti se kolmas lääkäri selvittää mistä on kyse. Näin maallikkona se hengitystieinfektio kuulostaisi oireisiin sopivalta. Pääsettekö pian lääkärille tiedätkö vielä?
Tsemppiä ja voimia teille nyt kovasti, annahan kisulle rapsutus puolestani <3
Sitä se todellakin on! Huomenna varmasti saadaan aika, soitan lääkärille heti aamulla. Kiitos sulle ja kiitos että soitit <3.
Tuosta pärskimisestä tuli vielä mieleen, et mitenhän kissojen nenäpunkki oireilee? Koirilla ainakin pärskityttää.. Vai olisko ne loislääkkeet jo parantaneet sen.
Niin en tiedä, täytyy kysyä tuostakin huomenna.
Tiedän, miltä tuntuu kun oma rakas lemmikki sairastuu. Oma rakas koirani menehtyi viime keväänä. Minulle tuli mieleen, että onkohan kissasi mahdollisesti syönyt jotain myrkyllistä. (Esim. jotkut joulukukat, kuten esim. amaryllis, ovat myrkyllisiä kissoille.)
Voi miten surullista. En usko, että on syönyt mitään myrkyllistä. Tämä kun on näin pitkäkestoinen vaiva, viittaa enemmänkin kroonisuuteen. Amarylliksestäkin myrkyllinen osa taitaa olla se sipuliosa, samoin kuin tulppaaneista..?
Viime keväänä koiraltamme poistettiin kaksi kasvainta. Pelkäsin, itkin ja surin niin kovasti sen kaksi viikkoa, kun piti odottaa tuloksia. Sitten eläinlääkärillä kuullessani, että ne ovatkin hyvänlaatuisia, niin purskahdin itkuun.. Tuo on niin rankkaa ja hirveetä tuo epätietoisuus ja odottaminen.. Tsemppiä teille, olette ajatuksissani :)
Epätietoisuus juurikin niin pahasta! Kun saisi diagnoosin, oli se sitten mikä hyvänsä, voisi asiaa alkaa käsittelemään ja työstämään. Kiitos sulle! <3
Hei,
onko kissaltanne otettu mycoplasma-vasta-aineet?
Kuulostaa vähän samanlaiselta kuin ihmisellä pitkittynyt mycoplasma. Siihenhän löytyy oma antibiootti hoidoksi..
Toivottavasti syy löytyy nopeasti ja saatte avun ihanalle kissallenne.
Se, että yleisvointi on kuitenkin hyvä, on hyvä merkki!
Ei ole otettu, miten ne otetaan? Verinäytteestäkö?
Jotenkin nämä kaksi eläinlääkäriä, joilla olen käynyt, tuntuvat ajattelevan että turhaan testailla noin monia asioita :/. En vain ymmärrä, miten asia muutenkaan selviäisi kuin eri juttuja poissulkemalla.
Unohdin edellisen postauksen kommenttiini lisätä, että saisitkohan ne otetut röntgenit mukaan muille lääkäreille näytettäväksi? Tiedä vaikka joku toinen näkisi niissä jotain erilaista.. Kaukaa haettua ehkä, mutta parempi kai pelata varman päälle.
Ne oli eläinlääkärillä sähköisessä muodossa, mutta tänään juttelin toisen eläinlääkärin kanssa (toinen niistä, jolla olemme jo käyneet) ja hän sanoi soittavansa tälle rtg-kuvat ottaneelle, jos voisi myöskin nähdä kuvat. Odottelen nyt sitten hänen soittoaan, että mitä kuvista tuumaa…
Hei Satu!
Olen seuraillut kisusi tilannetta täällä ruudun toisella puolella ja pystyn hyvin samaistumaan huoleesi, sillä olin muutama vuosi sitten vastaavassa tilanteessa oman rakkaani kanssa.
Tuli mieleen kysyä, että otettiinko rtg-kuvat myös ylemmistä hengitysteistä? Meillä tuo pärskintä alkoi uusia hyvin tiheään, ja eläinlääkäri halusi ottaa kuvat, sillä sanoi että pärskintää (ja tiheää hengitystä/läähätystä kun hengitysilman kanavat ovat ahtaammat??) voi aiheuttaa myös polyypit (nenäkuorikosta taisi paikkana puhua jos en väärin muista). Vaikka tilanteenne kokonaisuutena vahvasti sisätautiselta kuulostaakin, niin tuokin olisi ehkä hyvä tarkastaa siltä varalta jos onkin kyse useammasta vaivasta päällekkäin.
Meillä kyse ei ollut polyypeista vaan pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta (joka oli jo ennestään tiedossa) + toistuvat ylähengitystieinfektiot. Mutta toi kyllä kovasti mielenrauhaa se tieto, ettei hengitysteissä kasva mitään joka pahimmassa tapauksessa olisi lopulta voinut tukehduttaa pikku murusen.
Jaksamista sinulle ahdistavassa tilanteessa. Pidän peukut pystyssä, että saatte viimein pienen vaivoille selityksen.
Kiitos Hansu, että jätit viestiä! En nyt tiedä, otettiinko rtg-kuvat noista, tiedän vain että keuhkoista ja pyysin sitten vielä erikseen että otetaan nyt vatsasta/suolistostakin, kun ollaan hommaan ryhdytty, ei olisi muuten ottanut… Uskon vahvasti siihen, että tässä on nyt päällä ainakin kaksi eri vaivaa; kaikki kun noista oireista ei millään sovi yhteen taudinkuvaan.
Ihmettelen kovasti, miten läähätystä on vain öisin ja hengitys nopeutuu huomattavasti illalla klo 21-22 aikoihin. Aamulla kuuden aikoihin jo tilanne ohi :O. Tämä toistunut nyt jo kolmesti, kolmen vuorokauden ajan. Kyllähän se maalaisjärjellä ajateltuna olisi ympärivuorokautinen vaiva :O.
Aivan totta, enpä tajunnutkaan tuota vuorokaudenaika-liitännäisyyttä! Se tosiaan veikin pohjan siltä, että ongelma olisi rakenteellinen.
Joo omituista on tuo yöaikaan tilanteen paheneminen. Nyt tosin takana jo kaksi yötä, kun en ole huomannut kissan läähättävän! Hengitys on silti kovin tiheää varsinkin klo 22 eteenpäin :O.
Toivon kaikkea parasta teidän kisullenne ja sinulle voimia, ettet stressaa itseäsi liikaa. Tähän ketjuun ajattelin jakaa kokemukseni, josta voi olla jollekin ehkä hyötyä. Vuosia sitten meidän tiibetinspanielimme alkoi voida huonosti ja lopetti syömisen, eikä ulostanut. Kerran huomasimme, että koiramme kävi hakemassa maton alta jotain ja alkoi syödä sitä. Se oli peikonlehden ”lonkeroa”, jota koira oli kai nappaillut jo jonkin aikaa ja jemmannut piiloon. Löysimme sitä pitkin asuntoa. Kun kukka vietiin pois ja juotimme koiralle kermaa ensihätään, alkoi vähitellen olo kohoamaan. Mutta kaikkea ne keksiikin! Emme silloin 90-luvulla tienneet kasvin myrkyllisyydestä – emmekä koiran kasvinhimosta…
Iso kiitos Elina! <3
Voi mikä hassu koiruus :). Onneksi tilanne selvisi ja apu löytyi!
Paaaljon positiivisia aaltoja täältä, että pikkuinen paranee <3 Hyvä ruokahalu on aina positiivinn merkki, jos olisi oikein todella sairas, lopettaisi syömisen kokonaan.
Vaikuttaa kyllä joltain todella sitkeältä hengitystieinfektiolta. Teillä taitaa olla koneellinen ilmastointi? Jos se yhdessä flunssan kanssa ärsyttää normaalia enemmän. Tai toinen voi olla tämä kuukausia jatkunut kostea ilma. Ilmassa on kostean ja lämpimän sään takia kaikenmoisia ititöitä ja pöpöjä normaalia enmmän.
Kiitos Ellyn <3. Tuo hyvä ruokahalu on niiiiin hyvä, että saattaa johtua jostain sairaudesta :). Kisu ei yleensä ole tuollainen syöppö. Ilmastointia meillä ei ole, vain ilmanvaihto. Itse olen ajatellut myös tuota, että ehkä tämä erikoinen talvi vaikuttaa: kun ei ole pakkasta ym. ja on pöpöjä normaalia enemmän.
Yksi hypoteesi vielä pakko esittää, nimittäin kissan astma. Saattaa olla kaukaa haettua, mutta jos oletetaan että ilmavaivat on kokonaan erillinen asia. Eläinlääkäri olisi saattanut kuulla stetoskoopilla vinkunoita keuhkoista, mutta ei välttämättä. Tuskin kissalla mitään vakavaa on, ja saattaa mennä ohi itsestään.
Astmaa mietin tänään itsekin, kun miljoonannen kerran asioita googlettelin! Muistin nimittäin yhtäkkiä, että kissa on saanut viime vuosina omituisia yskäkohtauksia, aika satunnaisesti kylläkin mutta kuitenkin. Nyt viime kuukausina niitä ei ole ollut. Yskäkohtaus on ollut sellainen, jossa kissa kyyristyy kyljet ihan kovina ja tuntuu, ettei saa henkeä kunnolla vaan vinkuu omituisesti. Olen usein luullut, että oksentaa, mutta onkin ollut vain tuota vinkumista hetken ja sitten vihdoin nielaissut voimakkaasti, jolloin kohtaus on mennyt ohi. Aloin miettimään, että liittyyköhän nuo tähän…
Luulen myös, että päällä on ainakin kaksi eri tautia, koska kaikki nuo oireet eivät sovi vain yhteen taudinkuvaan. Jokin tulehdus tms. taustalla varmastikin on, sillä vilkkuluomet ovat olleet esillä jo noin pitkään.