Odottavat päivät

 

Äitiysloma-aamuni menevät aika samalla kaavalla. Herään ja kuulostelen vauvan liikkeitä, niitä ei tunnu. Käyn vessassa ja palaan makoilemaan ja nautin siitä tunteesta, että vielä ei tarvitse nousta, jos ei halua. Yleensä tässä vaiheessa vauva heräilee: tunnen potkun tai pari möyrimisliikettä. Joskus hän on aamu-unisempi ja aamujumppa alkaa vasta aamiaista syödessäni tai sen syötyäni. Kertaakaan en ole öisin herännyt hänen liikkeisiinsä. Joko hänkin nukkuu tai sitten minä nukun melko sikeästi, jälkimmäinen taitaa olla todennäköisin. Yritän parhaani mukaan nauttia näistä jäljelläolevista odotusajan päivistä ja vauvan liikkeistä sisälläni, sillä kukaan tässä maailmassa ei tiedä, milloin tämä odotusaika päättyy ja saanko kokea tämän vielä joskus toiste.

Vauvanhuoneeseen paistaa kauniisti aamuaurinko, huone aivan tulvi valoa tänäkin aamuna! Siellä monenlaiset puput ja nallet odottavat pientä. Tämä kuvan pupunen on erityinen, se on minun ja mieheni hankinta vauvallemme heti rakenneultran jälkeen. Se taitaa hypätä mukaan myös sairaalakassiin vauvaa vastaanottamaan.

003

Rakenneultraan asti olin ajatellut vauvaa tyttönä (vaikka toki tiedostin, että siellä voi olla poikakin). Oli vain niin vahva tyttöolo, en tiedä mistä se juonsi juurensa. Olo oli hämmentynyt, kun siellä liikuskelikin villisti pieni poika käsi jalkovälissä. Olin vielä silloinkin hieman epäuskoinen sukupuolesta, mutta ultraava kätilö oli erittäin varma asiasta :).
Rakenneultran jälkeen kävimme myöskin ensimmäisillä vaateostoksilla ja sekin oli eräänlainen käännekohta: aloin katsella poikavauvojen vaatteita sillä silmällä. Alkuun olin pettynyt suppeaan tarjontaan, kunnes löysin ne itselleni mieluisimmat liikkeet. Tämän hetken tilanne: lipaston vaatelaatikot ovat täynnä :D.

Rakenneultra oli 5.12. ja jouluaattona joulukirkossa huomasin täysin sisäistäneeni ajatuksen poikavauvasta. Vain kaikki pieniin poikiin liittyvä vilisti mielessä. Joulukirkossa laulettiin lapsuudestakin tuttu Jaakko Löytyn Ilouutinen, jota kuunnellessani katselin vaivihkaa kirkon kattoa ja räpyttelin vimmatusti ripsiäni, jotta kyyneleet eivät valuisi poskille. Mitä haittaa siitä olisi ollut, ei mitään, mutta noin hassusti sitä usein käyttäytyy. Mietin siinä samalla, että vain nelisen kuukautta ja saan minulle sen maailman rakkaimman lapsen syliini. Ja tietysti hän on poika, näinhän sen piti mennäkin, miten en sitä heti hoksannut.

Nyt taivaat avautuu, laulaa kuoro enkelten.
Maan ääriin kantautuu, suuri ilouutinen.
Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan,
tulkaa laulamaan, aa-aa-aa.

Nyt huolet unohtuu, ja kukat peittää maan.
Kun kansa kokoontuu, herraa vastaanottamaan.
Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan,
tulkaa laulamaan, aa-aa-aa.

Maailma kirkastuu, tuikkii tähdet Herralle. 
Myös aurinko ja kuu, kumartavat lapselle. 
Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan,
tulkaa laulamaan, aa-aa-aa. 

En voi itkemättä edes sanoja lukea! Tästä taisi muodostua mulle aivan erityinen joululaulu :). Laulusta on monia erilaisia versioita, yksi aika kiva on Jonna Kososen, tässä linkki (siltä varalta, että jotain muutakin huvittaa kuunnella joululauluja huhtikuussa :D). Oikeasti versio ei ole kovinkaan jouluinen.

008

Nyt tuo päivä, jonka jouluna mietin koittavan nelisen kuukauden päästä, on jo todella lähellä. Vauva on jo niin läsnä ja useita kertoja päivän aikana mielessä, välillä lähes koko ajan. Miehen kanssa käytämme hänestä jo hänen nimeäänkin, vaikkakin on olemassa se varanimikin, ihan vain varmuuden vuoksi.

Olo on välillä aika tukala, kuten eilen täyttä ostoskassillista ruokakaupasta autoon kantaessani tai toissailtana pihaa haravoidessani. Ihan suu auki saa välillä huohottaa hengitellä :). Silti pitäisin vauvan vielä jonkin aikaa masun turvassa, sillä Keskussairaalan lastenosasto on valitettavan täynnä pieniä potilaita, joita rankka RS-virus vaivaa. Turhan rankkaa vastasyntyneelle. Tästä tulikin mieleeni, että onkohan lahjoittamamme jättinalle siellä edelleen… Täytyypä joskus käydä kurkkaamassa!

Mutta nyt aamiaista, sillä pian täytyykin suunnistaa Keskussairaalaan, nimittäin äitipolille. V i h d o i n  se synnytystapa-arvio! Kamala jännitys, tänään selviää monta muutakin asiaa. Upean aurinkoista päivää!

 

Comments

  1. Äippä
    16.4.2014 / 09:51

    Niisk… ihana tarina <3. Täällä juuri räpyttelen silmiä ja yritän estää kyynelten valumisen poskille (olen nimittäin töissä). Mä niin kovasti odotan, että milloin hän sieltä putkahtaa. Kaikkea hyvää synnytykseen, jos en ehdi tässä enää toivottelemaan! Olet mielessäni tosi usein :)

  2. Sara
    16.4.2014 / 09:59

    Voi jukra, sullapa meni myöhään synnytystapa-arvio! Itselläni oli se viime viikolla ja sekin tuntui alkuun jotenkin myöhäiseltä ajankohdalta…
    Mulle ei koskaan sanottu mitään yhteenvetoa tuosta arviosta mutta kaipa sen perusteella olisi ihan ”normaali” alatiesynnytys odotettavissa.
    Eilen vasta huomasin vatsan tosiaan tipahtaneen alas ja oireet on sen mukaiset -vessakäyntiä toisen perään, yöllä 3-6 kertaa… huhhuh. Istuessakin välillä pikkuinen painaa jonnekin rakon läheisyyteen.
    Hengittäminen on itsellä helpottunut mutta kunto ei mitenkään hyvä ole, käyn itse pyörällä kaupassa kun en jaksa kantaa kasseja :). Saa nähdä pystynkö loppuun saakka ajelemaan.
    Meillä on lähipiirissä sairastettu tuota inhottavaa rs-virusta ja itsekin sain komean flunssan viikonloppuna, tiedä sitten onko samaa. Minä ja pikkuveljeni olemme molemmat joutuneet tuon viruksen takia sairaalahoitoon vauvana, lähinnä nesteytykseen. Toivotaan tosiaan että virus ehtisi hellittää ennen h-hetkeä! Jännä miten sama virus jyllää ilmeisesti tosi suuressa osassa Suomea samaan aikaan.

    Jaksamista viimeisiin päiviin ja tsemppiä itse koitokseen kun sen aika tulee!

    • 16.4.2014 / 18:28

      Älä muuta sano! Mietinkin aamulla, että saakohan lääkäri samalla kertaa vastaanottaa myös vauvan, mutta ei vielä :). Mun maha ei ole vielä laskeutunut edes, mutta vauva oli onneksi edelleen pää alaspäin. Ei kiinnittynyt kuitenkaan.
      Liikkeellelähtö on yhtä tuskaa, jos on vähänkään kauemmin ollut paikoillaan. Mutta kohta ei näitä vaivoja enää ole!
      Kiitos Sara, hyviä vointeja sinnekin! :)

  3. 16.4.2014 / 10:02

    Täällä jännäillään ja ootellaan vauvauutisia!:)
    Kisuille rapsutuksia <3

  4. Henna
    16.4.2014 / 10:03

    Hei.
    Tsemppiä polille! Mä täälä neuvolas odotellessa lueskelen nettiä.
    Henna

  5. Kitti
    16.4.2014 / 10:09

    Olen seurannut blogiasi jo pitkään ja tykkään selkeästä sisustustyylistäsi. Vauva-asioitakin olen lueskellut mielenkiinnolla, sillä olen 3-viikkoisen suloisen poikavauvan ikionnellinen mummi. Toivottelen sinulle oikein ihanaa ja levollista odotuksen loppuaikaa :) Iloista pääsiäistä !

    • 16.4.2014 / 18:34

      Voi kiitos tästä piristävästä viestistäsi Kitti! Ihana kuulla :). Ja sydämellinen onnentoivotus tuoreelle mummille!

      • Nimetön
        16.4.2014 / 19:05

        Kiitos paljon

  6. Hanna
    16.4.2014 / 10:18

    Juuri äsken ajattelin, että jokohan täältä kohta saisi lukea vauvauutisia :)
    Ihania viimeisiä odotuksen päiviä teille!

    • 16.4.2014 / 18:39

      Varmaan kohta, mutta ei ihan vielä :). Varasin juuri huomiselle mammashiatsuajan: siellä keskitytään nyt tällä kertaa akupisteisiin ja toivotaan niiden edistävän asiaa!
      Kiitos Hanna!

  7. Ping
    16.4.2014 / 10:21

    Hih! Minulla juuri sama homma, rakenneultraan saakka olin aivan varma, että meille tulee tyttö :) Mutta niin vain kävi, että poikapalleroinen siellä remuaa. Meillä rakenneultra oli 5.2. täällä tullaan jonkin verran jäljessä. Tykkään blogistasi aivan valtavasti ja taustalla olen sitä seuraillut jo kauan. Kivoja vinkkejä saa itselle näistä postauksista ja nyt täytyykin kysyä, mistä ovat nuo iki-ihanat tossut? :D Onnea tähän päivään ja hyvää loppuodotusta <3

    • 16.4.2014 / 18:42

      Voi miten ilahduttavaa kuulla, kiitos kovasti! Nuo tossut olen ostanut kirppikseltä, siellä oli muutamat tuollaiset uudet myynnissä.
      Kiitos vielä ja ihanaa kesävauvan odotusta sinne! :)

  8. Kirsi
    16.4.2014 / 10:26

    Uutisia odotellessa!Saako niitä kuulla jo tänään?

  9. 16.4.2014 / 11:22

    Voiii <3 Aluksi, kun vauvauutinen tänne putkahti, ajattelin, että voi ei, blogi tulee pursuamaan vauvaonnea. Tylsää. Nyt oikein odotan näitä vauvajuttuja ja oma vauvakuume sen kuin kasvaa vaan! Ystävälläni on laskettu aika vappuna ja odotan jo nyt, että pääsen sitten vauvaa katsomaan. :)

    • 17.4.2014 / 07:21

      Voi miten mukava kuulla Kiki! Ihana juttu, että olet kuitenkin löytänyt täältä luettavaa ja että se on ollut jopa mieluisaa luettavaa :).

  10. 16.4.2014 / 12:29

    Itsellä liikutusta aiheuttava kappale on Yön Ihmisen poika (itsellä 2 poikaa ja 2 tyttöä) :)

  11. Maria
    16.4.2014 / 12:34

    Itku meinasi tulla kun luin blogikirjoituksesi, laitoin vielä taustalle Jonnan Ilouutinen-version :)

    Tämä on munkin yks lemppari, jota silloin kuuntelin Tilkkutäkki-levyltä kun ensimmäistä poikaa odotimme. Ystäväni lauloin poikamme ristiäisissä Nousta Sain Aamuun. <3 Ihana sekin ! Oi, tässähän oli ihana alkaa herkistelemään muistoja.

    Aurinkoista odotuspäivää sinne !

    -M

    • 17.4.2014 / 07:24

      Ihana kommentti! Täytyi googlettaa tuon Nousta sain aamuun -sanat, olikin mulle ihan uusi tuttavuus. Varmasti tosi liikuttava hetki, kun vielä ystävä lauloi sen.
      Kiitos Maria! :)

  12. Mg
    16.4.2014 / 13:04

    Vähiin käy.. <3 <3 <3 <3 <3 = koko perheelle syrämmet! :)

  13. 16.4.2014 / 15:27

    Oikein ihania ja nautinnollisia päiviä loppuodotukseen! Ja kaunista pääsiäistä! :)

  14. Jenni
    16.4.2014 / 16:44

    Kuuntelepas kappale Pieni mies.. :) se soi 7kk sitten radiossa sairaalassa, kun meidän pieni mies oli syntynyt <3

    • 17.4.2014 / 20:41

      Moi M! Olipa sulla hyvä muisti, kiitos vinkistä! :)
      Kiitos paljon, loppurutistus tässä tosiaan käsillä onkin :P

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.