Aamupäiväterkkuja täältä mustaherukkateen ääreltä! Edelleen kuin hotellissa eli olo on varmaan vähän turhankin hyvä, ottaen huomioon miksi täällä olen ja mihin tällä tähdätään… Vauvasta otettiin juuri aamukäyrää ja seuraavaksi taidan suunnistaa pienelle aamulenkille tuonne käytäville ja upean aurinkoiseen kevätsäähän!
Tämä kone ja sen mukanaan tuomat ajanviettomahdollisuudet on kyllä kultaakin kalliimmat täällä näinä joutilashetkinä. Eli aina silloin kun ei oteta käyrää tai tutkita, ”lenkkeillä” tai syödä – täällähän syödään muuten koko ajan! Maha täynnä aamiaista ja reilun tunnin päästä jo lounas :P.
Yön nukuin kyllä huonommin kuin koko raskausaikana! Kolme tuntia unta ja loput torkkumista, voi hieman haukotuttaa tänään… Nyt olisi kyllä vielä niin tärkeää saada nukutuksi ja levätyksi. Vieras ympäristö, erilainen (huonompi) sänky kuin kotona ja jännitys varmasti vaikuttavat sen verran vahvasti. Toivottavasti saisin pidettyä tämän huoneen yksinäni mahdollisimman pitkään!
Kokkokuva toissavuodelta, kun se kokolla vierailu jäi tosiaan eilen…
Voi enhän mä muistanut miten pieniä nuo uunituoreet vauvat on, voi mahdoton! Nuken kokoisia! Näyttävät kuvissa aina isommilta, mutta ihan minikokoisia näin luonnossa. Täällä on osasto täynnä peikkotukkaisia kääröjä, ei voi hymyilemättä tuijottaa. Äsken aamiaisella oli muutama vauva äitinsä kera; kun yksi alkoi itkeä niin kohta kolme itki. Mietin, että pitäisköhän mun tarjoutua hoitajaksi, jotta äipät saisivat syödä rauhassa :).
Katsoin erästä äitiä, joka syödessään liikutteli samalla vauvansänkyä ja hyssytteli pientään. Kävi mielessä, kuinka onnellisessa asemassa tuo tuore äiti onkaan: synnytys ohi ja lapsi vieressä. Toivottavasti minullakin pian!
Onpa ihanaa lukea tunnelmia sieltä kolmososastolta. Kuvailit tuota aamupalahetkeäkin niin kivasti. Kyllä sinullakin on kohta oma pieni käärö vieressä tuhisemassa. Olet turvallisissa käsissä siellä. Tsemppiä! Odottavan aika on pitkä…
:) Aika samanlainen aamiaishetki takana tältäkin aamulta, heh. Odottavan aika on kyllä tosiaan pitkä…
Kiitos Suvi! <3
Ihanaa, että olet jo lähella tositoimia. Paljon voimia odotukseen ja loppuponnistuksiin! Sairaalassa on turvallista odottaa ja odotus palkitaan varmasti. Itselläni on synnytyksistä jo tooooosi paljon aikaa, ja ne alkoivat aina lapsiveden menolla. Sitten kaikki kävi nopeasti, vaikka vauvat olivat suuria ja minä itse hyvin pienikokoinen. Oma kivunsietofilosfiani oli, että supistuksen tullessa vauva siirtyy synnytyskanavassa alaspäin ja yritin olla panematta vastaan. Tuntui, että sattui vähemmän.
Voisin ehkä olla lähempänäkin, mutta eipä sitä ikinä tiedä, mitä mikäkin päivä mukanaan tuo… Mysteerejä ovat nämä synnytykset :).
Kiitos paljon ja munkin on hyvä pitää mielessä tuo samainen filosofia!
Tsemppiä sinne! <3
Kiitos Irina! <3
Voimia ja tsemppiä sinne, toivottavasti kaikki menee hyvin! Ja hyvää pääsiäistä :)
Lämmin kiitos Sofia!
Siellä ollaan :) Kirjoitan vähän ennakkoon Jukka Kuoppamäen Pieni mies muutaman säkeistön :) Pieni mies, sinä naurat aina niin. Pieni mies, unohdu et kyyneliin. Pieni mies, sua kauan odotin. Pieni mies, sinut viimein omistin. Pieni mies, pieni mies, pieni mies. Pieni mies, sinun katson kasvavan. Pieni mies, näen päivän koittavan. Pieni mies, jolloin seuraani sut saan. Pieni mies, rinnalleni kulkemaan. Pieni mies, pieni mies, pieni mies. Pieni mies, sitä vielä tiedä et. Pieni mies, miten paljon merkitset. Pieni mies, olet tärkein päällä maan. Pieni mies, maailmain saat kukkimaan. Pieni mies, pieni mies, pieni mies. :)
Täällä ollaan! Day 3 alkamaisillaan…
Luin tuon viestisi eilen kun olin ulkona kävelemässä enkä hetken päästä nähnyt kyyneleiltäni mitään :).
Minä oon täällä jännittänyt, että onko sulla jo synnytys ohi ja jotain vauvannyrkki- tms kuvaa blogiin laitettuna. :) Kyllä se vielä syntyy, kätilökin mulle sillon sanoi ettei kukaan oo koskaan mahaan jäänyt. ;)
Voih, niitä nyrkkejä ja niiden pusuttelua odotellessa <3. Nyt vielä nyrkittää vatsassa.
Hoitajakin sanoi eilen, että kyllä hän sieltä ulos tulee, että tuskin jaksan häntä kouluikäiseksi asti sisälläni kantaa (vauva varmaan kyllä sitä toivoisi...) :D
Jeee! Hyvä Satu, tsemppiä tuhat kiloa!!! Onko synnytys siis käynnistynyt vai joku muu syy miks oot sairaalassa? Iik, innoissani sun puolesta! Kirjoita nyt niin tarkkaan ylös kaikki, kohta sitä ei muista ees omaa nimeään
Kiitos Ellu! :)
Paikkoja kypsytellään ja yritetään sitten sitä kautta pikkuhiljaa käynnistellä…
Miehellä on ollut tabletin muistio ahkerassa käytössä :).
Voi hurjasti tsemppiä sinne, pian saat sinäkin vauvasi syliin! <3 <3 <3
Tiedän kyllä miltä tuntuu odotella osastolla, itseltäni meni esikoisesta vedet luonnollisesti mutta synnytys käynnistyi vasta n. 48 tuntia vesienmenon jälkeen. Jollei olisi käynnistynyt itsekseen, olisi minullakin käynnistetty synnytys.
Mutta siis tsemppejä, muistan vieläkin elävästi miten pitkältä se odotteluaika tuntui… <3
Minulla tuhisee tässä vieressä reilun viikon ikäinen pikkuneiti, hän saapui maailmaan isosiskonsa tavoin pari viikkoa ennen laskettua aikaa. <3
Iso kiitos! <3
En pitäisi tätä niin turhauttavana, jos ei olisi tätä pelkoa koko ajan takaraivossa... Vieläkin osittain tahtoisin juosta kotiin karkuun ja pitää vauvan mahassani hamaan tulevaisuuteen asti :D. Kunpa tietäisi jonkin takarajan, jolloin viimeistään tulee tapahtumaan.
Sydämelliset onnittelut teidän perheelle! <3
Onnea ja voimia vielä tätkin kautta. Täällä ollaan hengessä mukana, uutisia odottaen.
Kiitos Johanna, ihana kuulla! :)
Voi kun täälläkin alkoi jännittämään! Tsemppiä sinne, toivottavasti pian kuoriutuu <3
Kiitos, toivotaan :).
Voi,miten ihania tunnelmia. Täällä myös jännitetään puolestasi. Kaikkea hyvää sinulle!
Vakituinen lukija Shanghaista
Voi kiitos, kaikki myötäelämiset tulevat tarpeeseen! :)
Jännää :)!
Niin on… :)
Nyt ilmeisesti tapahtuu, kun et ole enää vastannut viesteihin. Tsempitykset vielä täältä!! :)
Voi ei, ei vieläkään… On vaan ollut niin paljon lenkkejä sun muuta touhua tänään etten ole oikein koneelle ehtinyt :). Kiitti joka tapauksessa!
Tsemppiä!! <3
Kiitos Niina!
Tsemppiä ja voimia, Satu! Kuulumisia odotellen :)
Kiitos Emma, niitä tarvitaan! :)
Voih, viimeiset tunnit ovat varmasti kaikista kamalampia! Toivottavasti synnytys menee hyvin ja vauva on kohta täällä! :-)
http://mkasvukipuja.blogspot.fi
Alkaa kyllä hieman turhauttaa, kun ei edistystä vieläkään…
Parhaita ajatuksia sinulle,tsemppiä!
Lämmin kiitos Kirsi!
Tsemppiä sulle!!pian saat nyytin syliin.ihanan reippaalta vaikutat,itse olin aika puhki jo tuossa vaiheessa odotusta. :D ensimmäinen typy meni 2vkoa yli lasketunajan ja toinen viisi päivää…ja kumpikin syntyi kiireellisellä sektiolla.ensin ei tapatunut mitään ja hetkessä sitten vaavi sylissä!!! :) pian sullakin!hengessä mukana,tiitu :)
Voi kiitos tiitu! <3 Onpa jännä nähdä, miten tämä tilanne tästä kehittyy :).
Tsemppiä! Jänniä ja ärsyttäviä nämä viimeiset hetket. Meillä mennään jo pari päivää yli LA:n, eikä vielä olla päästy sairaalaan asti, vaikka merkkejä synnytyksestä kyllä on ollut. Toivotaan, että sä et joudu kovin pitkää aikaa sairaalassa vauvatta odottelemaan, vaan saat pikkuisen herran kaveriksesi :)
Kiitos Nanna! Valtavasti tsemppiä sinnekin! Saapa nähdä kumpi ensin :D.
Hirmupaljon tsemppiä sinne <3
Lämmin kiitos <3.
Oi, miten jänniä kuulumisia täällä onkaan! Hurjasti tsemppiä koitokseen! Pian pieni mies on masun tällä puolen ja vanhempien maailma vähintäänkin mullistunut <3 Onni ja autuus eivät riitä kuvaamaan sitä tunnetta, kun saa vauvan syliin ja alkaa viimein tutustumaan pieneen ihmeeseen..
Kiitti Janet! Kaikki tsempit tulee tarpeeseen ja ahkeraan käyttöön :). Voi voi, noita hetkiä kuumeisesti odotellessa…