Täältäpäs tiistaikuulumisia! Taas on käyty lääkärin luona tämän rakkaan vappupalloni kanssa, hän voi oikein mainiosti ja oli jopa kylkeään kääntänyt – kuinka pitkään meinaakaan sitten näin päin lekotella? Ei tunnu olevan kiire ulos, kun vain asentoaan parantelee, voi a-p-u-v-a. Olin tosiaan viime lääkärikäynnin jäljiltä siinä uskossa, että jos ei tämänpäiväisetkään tutkimukset osoita luonnostaan käynnistyvän synnytyksen merkkejä, saan ajan sektioon. Noh, sen sijaan sain uuden lääkäriajan ja ainakin nyt siihen asti vauvalle annetaan vielä mahdollisuus syntyä luonnollisella tavalla. Että tällaista hetki kerrallaan elämistä täällä, yhtään ei voi tietää, milloin tilanteeseen mahdollisesti tulee muutos.
Tuntui kieltämättä hieman hermoja raastavalta, kun pääsiäisviikolla oli niin kova kiire käynnistellä synnytystä (vauva näytti kasvavan turhan isoksi) ja nyt kiireestä ei ole enää tietoakaan (vauva ei ole kahdessa viikossa kasvanut juuri yhtään). Etenkin henkisesti melko raastavaa aikaa, mutta tilanne on nyt tämä ja koska lääkäreiden mukaan vauva voi hyvin, ei auta kuin odotella, että luonto hoitaisi asian. Oma fyysinen vointini on suhteellisen hyvä, joten onhan se kiva antaa vauvalle vielä hieman aikaa ja mahdollisuuksia saapua luoksemme omia aikojaan. Ja vaikka tämä prosessi lopulta sektioon päättyisikin, auttavat seuraavien päivien aikana mahdollisesti kokemani supistukset vauvaa valmistautumaan syntymään. Supistusten ansiosta sektiosta aiheutunut stressi ei olisi kuulemma niin kova. Sain lääkäriltä ja kätilöltä ohjeeksi rentoutua, levätä, syödä hyvää ruokaa ja tehdä vain sellaisia asioita, joista tulee hyvä mieli. Kaikki rehkiminen on kielletty enkä lääkärin mukaan voi millään keinoilla vaikuttaa kohtuni toimintaan.
Niinpä päätin jo autossa kotimatkalla alkaa tekemään jonkinmoisia vappusuunnitelmia! Meidät kutsuttiin vappuaaton päivälliselle mökille, joten siitä on hyvä aloittaa. Aamulla lääkäriin lähtiessäni tuskastelin vaatehuoneessa: suppea äitiysvaatevarastoni alkaa nyt pikkuhiljaa tuskastuttaa. Jotain kivan keväistä sieltä täytyisi kuitenkin vappuasuksi loihtia…
Ihanan hortensian kävin ostamassa kotimatkalla, täytyykin seuraavaksi ottaa siitä muutama kuvamuisto! Illalla pääterassia pestessämme mietiskelin jo hieman kesäkukkiakin, minkähänlaista tänä vuonna… Joko teillä on kesäkukkasuunnitelmat selvillä?
Tuntuu niin ihanalta, että kesä on aivan nurkan takana! Kohta saa alkaa kattamaan ateriat ulos; kesällä syömme lähes aina terassilla ja ruokailutilan pöytä toimii ikään kuin välietappina/noutopisteenä. Terassipöydän äärestä on niin mukava siirtyä pienelle ruokalevolle joko sohvaryhmän uumeniin tai riippukeinuun, nauttia samalla tuosta iloisesta linnunlaulusta, joka nytkin sisälle kantautuu. Kahtena viime yönä tuo lintujen lirkutus ei ole kuitenkaan tuntunut erityisen mukavalta: olen herännyt ääneen neljän maissa ja vain torkkunut aamuun… Päikkärit on siis kohta paikallaan!
Onkos teillä minkämoisia vappusuunnitelmia, piknikkiä sun muuta..?
(Kuvat lainattu Ikea Livet Hemma. Photographer Nina Broberg.)
Odottelinkin jo päivitystäsi, että kuuluuko mitään vai ei. Sellaisen vähän pidemmän hiljaisen tauon olisi jo tulkinnut, noh tiedät kyllä miksi. :D
Antaahan pojan siellä rauhassa köllötellä. Jos kerran kaikki on hyvin, äiti ja pienokainen voivat hyvin, mikäs kiire tässä on. Toisaalta, jos alkaa pallero jo lähenemään kouluikää, synnytys saattaa olla hieman tuskallinen. ;)
Vapun traditioihin meillä kuuluu itsepaistetut munkit ja moottoripyöräajelut. Muut kun ryyppäävät, me käymme katsomassa hulinaa – tarpeeksi kauaa.
Ei nuo ”pakkojuhlintapäivät” oikein innosta.
Lepää ja voi hyvin!
Pidempi postaustauko voi tulla myös siksi, että turhaudun tähän tilanteeseen totaalisesti :D.
Joo kyllä tässä viimeisiä päiviä viedään, siitä ei onneksi ole epäselvyyttä, mutta välillä vain yksikin lisäpäivä tuntuu liian pitkältä ajalta…
Voi, meillä jää prätkäilyt nyt kyllä välistä, mutta munkkeja saamme, kiitos äitini :). Ja vappupäivänä on ehdottomasti nautittava kesän ensimmäiset jätskitötteröt!
Kiitos Tipi!
En siis millään tavalla moittinut pitempää postausväliä!
Koskaan ole mitenkään noteerannut kuinka usein postauksia tulee. Silleen toiveikkaasti odottelin ja en odotellut.
You know. :)
Juu ymmärsin toki, ei mitään hätää :).
Huomenna menee aatto äitiä muuttaessa ja torstaina kutsuin appivanhemmat syömään meille.
Tuli tuosta syömisestä mieleen, että meillä on ollut ihan ykkösjuttu tuo tripp trapp ja siihen new born kaukalo! Tyttö on viihtynyt kaukalossa hyvin kun olen syönyt aamupalaa/lounasta, samalla voi höpötellä lapsen kans joka on siinä vieressä ja samalla tasolla. Samoin ruuanlaitto ja pyykkihommat on onnistunut kun on kantanut tuolin viereen ja jutellut samalla neidille. Tuo kun ei oikein tahdo leikkimatolla tms. lattialla viihtyä yksikseen.
Toivottavasti vappupallonne ei kestä kovin pitkälle vapun ylitse, vaan luonto hoitaisi asian pikimmiten! :)
Kiva kuulla tuosta syöttiskokemuksesta! Meille on tulossa hieman vastaava; sellainen, johon saa kaukalon kiinni, joten vauva voi olla aterioilla mukana jo ihan pienestä saakka (ennen kuin itse syö kiinteitä) :).
Toivotaan kovasti vappupalloa! <3
Voi jukra, vielä vaan odotellaan!
No mutta kiva että sait kuitenkin hyviä uutisia, jos kasvu on hallinnassa ja kiirettä synnytykselle ei sen puoleen ole. Miten muuten ne sitä kokoa arvioivat, ultrallako? Lohdutan sua että silläkään menetelmällä ei tunnu kovin varmoja arvioita tulevan, meidän tuttavalla kävi niin päin ettei käynnistetty synnytystä kun vauva oli liian pieni ja sepä painoi lopulta syntyessään arvioitua enemmän, peräti yli puolen kilon heitto!
Mä oon kuvitellu että tässä loppuvaiheessa vauvat kasvaa 200g/ vko mutta saattaa kasvaa kuulemma vain 100g luokkaa joten ehkä ne ei ihan jättivauvoiksi sentään kasva…
Vappuna meillä tuijotellaan mahaa ja ihmetellään koska sieltä ollaan tulossa! Mulla on kovasti kipuja ja tavallaan toivon että ne enteilisi synnytyksen lähestyvän. Tai ainakin että kivut sitten vähenisi niin jaksaisi jotain tehdäkin.
Simaa ja munkkeja ihan kotosalla ja viime hetken valmistelujakin varmasti, siinä niitä vappusuunnitelmia :).
Oikein mukavaa vappua teille ja koita noudattaa sitä rentoutumisneuvoa! Se on oikeasti paras ohje minkä voi synnytyksen lähestyessä antaa…
Ihanaa, että oot samassa tilanteessa mun kans edelleen! :D
Ultralla on tehty aina painoarvio. Ne on tosiaan arvioita, sanoivat että saattaa heittää +/-400g. Tässä meidän poitsun tapauksessa ei heitä ainakaan alaspäin… Minäkin luulin, että keräävät hirmuisella vauhdilla massaa nämä viimeiset viikot, mutta kätilö sanoi tänään että keskimäärin 70g/vko tulee lisää painoa näillä viikoilla. HUH. Ja se paino tulee keskivartaloon, pää ei enää kasva ja päähän sieltä (toivon mukaan) ensimmäisenä ulos tulee.
Kiva kotivappu teillä! Mä ajattelin kokeilla poksahdusta simalla ja munkeilla, jos ei mitään muuta ala tapahtumaan :D. Mukavaa vappua teillekin!
Täällä jännätään tulenko mahatautiin vapuksi… mies on potilaana kotona… Vappu suunnitelmissa olisi mennä minun vanhempieni luo aattona,nauttimaan maailman parhaita äitini tekemiä munkkeja ja simaa ;) hyvää vappua teille ja tsemppiä kovasti!!
Voi ei, toivottavasti et saa siitä kaveria! On ne äitit jänniä: kaikki maailman parhaat jutut valmistuu heidän keittiössään!
Kiitos, hyvää (ja toivottavasti tervettä) vappua teillekin! :)
Heippa.
Nyt oli ihan pakko komentoida, kun tilanteesi kuulostaa niin tutulta. Vierailen blogissasi aina joskus ja komentoin nyt ihan ensimmäistä kertaa.
Olin itse tasan neljä vuotta sitten samassa tilassa kuin sinä nyt. Vauvaa ei kuulunut ja viikkoja oli sillon 41+6. Lopulta saimme perheeseemme ihanan vappuaatto poikavauvan, joka juhlii huomenna jo 4-vuotis syntympäiviään:) Vappu vierähtääkin perinteisesti pojun juhlien parissa. Kaikkea hyvää synnytykseen! Kyllä se odotus kohta palkitaan:)
H
Kiva että jätit kommenttia H! Kiitos tsempeistä!
Olisi mukava suunnistaa vaikka vappupäivänä jätskikiskalta suoraan synnärille :D.
Onnea sinne 4-vuotiaalle!
Oi ei..toi odottaminen on ihan kauheeta!! :P Tsemppiä kovasti! <3
Niin on. Tähän tiistaihin asti meni suht iisisti, kun ajattelin, että nyt vihdoin alkaa tapahtua niin ei… Ärsyttävintä odottamisessa on se, kun ei tiedä, milloin se päättyy! Kiitos paljon! <3
Vappuna on mukavaa olla synnärillä. Me menimme 19 vuotta sitten vapun aattona (isännän synttäreinä) synnärille. Pikkuinen prinsimme syntyi vapun päivänä 0.02.
Joo kyllä mut sinne toivotettiin tervetulleeksi vappua viettämään, heh :). Onpa hauskan lähekkäin isällä ja pojalla synttärit!
Moikka! Täälläkin vielä yhtenä kappaleena. Huomenna aamulla aika kontrolliin ja vähän hoitaja puhelimessa vihajaili, että alettais ehkä käynnistellä synnytystä. Mitään vappusuunnitelmia ei siis ole voinut tehdä, kun ei tiedä mitä tapahtuu. Kotivappu ison pallon kanssa tai sairaalavappu poksahtaneen pallon kanssa… :D
Toi vaateongelma on muuten niin tuttua! Mikään ei enää meinaa mahtua päälle ja joka tilanteeseen ei ole viitsinyt hankkia äitiysvaatteita, kun jäisivät kovin vähälle käytölle kuitenkin. Onneksi kohta pääsee jo pukemaan muutakin päälle, kuin mammafarkut :D
Kiva kiva Nanna! Kyllä menee jännäksi kuka ehtii ensin :).
Itsekin olen tarkoituksella pitänyt äitiysvaatevaraston ihan minimissä ja hyvin sujui yhdeksän kuukautta. Nyt nämä viimeiset päivät vähän tuskastuttaa, mutta kyllä sieltä illaksi jotain taas löytyi :).
Piti tulla vielä tänne vanhaan kommenttiin huutelemaan. Meidän vappupallo alkoi natista liitoksistaan noin neljä tuntia tuon kommenttini kirjoittamisen jälkeen eli meidän vappu meni sairaalassa. Eilen kotiuduttiin pikkuisen tyttösen kanssa :)
Näin kolme päivää esikoiseni synnytyksen jälkeen en voi kuin suositella kokemusta. Se henkinen kasvu ja äitiyden tuomat tunteet… ihan kohta tiedät, mitä tarkoitan ;) Kipukaan ei kestä kuin hetken elämästä. Rohkeesti sitä kokemusta päin vaan!
Oi oi oi, ihana vappupallo <3. Sydämelliset onnitteluni teille! <3
Voi, toivottavasti pian on mun vuoro. Niin ihania aikoja teillä! :)
Tsemppiä viimeisille masumetreille, odottavan aika on pitkä:) Minulla vielä pari kk LA ja nyt jo odotan että tämä pallo olisi pois tieltä. Liekö vauva kasvaa nyt kohinalla ,sillä oikein missään asennossa ei saa nukuttua ja vatsaa kiristää koko ajan:) Täällä toivutaan vatsataudista ja toivotaan että päästään ( saan lähettää mieheni) huomenna vapun ruokaostoksille. Olisi haaveissa leipoa munkkeja pikkumiehen kanssa kun simakin jäi tänä vuonna tekemättä. Vappugrillailut ystävien luona jää tänä vuonna väliin sillä emme halua tartuttaa ketään,harmillista mutta täytyy loihtia kotiin pientä juhlan tuntua:) Rentouttavaa ja kuplivaa Vappua sinne entiseen kotikaupunkiin:)
Kiitos Nanna! Voi, pikaista paranemista sinne! Kotivaputkin on mukavia :).
Hyvää vappua sinnekin ja onnellista sekä hyvävointista loppuodotusta!
Moikka Satu! Itselläni on kolme lasta ja kaikkia on saanut odottaa reilusti lasketunajan ylitse (10pv,15pv ja 10pv). Keskimmäistä käynnistettiin lopulta 2vrk jälkeen saimme hänet luopumaan kohdusta. Vieläkin hän sanoo että oli aika itsepäinen tulemaan pois, piti kuulema napanuorasta kiinni. Kolmannen kohdalla varauduin asiaan ja aloitin hiukan ennen laskettuaaikaa vyöhyketerapian, aluksi rentoutuksen vuoksi ja lasketunajan ohitettua käsiteltiin ennemmän kohdunpisteitä. Edellisenä iltana ennen 10 päivän kontrollia kävin vyöhyketerapiassa. Sieltä lähtiessäni hoitaja sanoi että me ei sit enää nähdä näissä merkeissä, itse olin sitä mieltä että ehdin käymään vielä hänen luonaan. Lähtiessäni totesin että minulla on vahva tunne että tyttöseni saavat pikkuveljen. Illalla rupesin nukkumaan yhdeltätoista ja kahdeltatoista heräsin kun lapsivedet alkoi tulemaan. Sairaalassa toimenpidettä joudutettiin tipalla,klo 05.20 meille syntyi poika, tytöt sai pikkuveljen. Vauvojen pitkä raskausaika on itselle pitkästyttävää, mutta meidän lapsilla ei ole ollut riesaa vatsavaivoista..liekö vain sattumaa mutta hieno homma lasten kannalta. Voisikohan sinullekin olla apua vyöhyketerapiasta? Hyvää jatkoa masuasukin kanssa!
On noissa ylityksissä kyllä kärsivällisyys koetuksella, helpottaisi kun tietäisi sen päivän, milloin se odotus päättyy :). Voi, vauvojen vatsavaivat on kyllä kamalia! Toivottavasti meidänkin vauva säästyisi niiltä. Mammashiatsussa on samalla tavoin käsitelty akupisteitä kuin vyöhyketerapiassa, josta mulla on kokemusta muutaman vuoden takaa. Mutta hyvä idea, voisinkin sitä kokeilla jos ei mitään ala tapahtumaan!
Kiitos Marja!
Hei!
Ajattelin kertoa vähän minun nuoremman tytön ”syntymästä”.Minullakin yritettiin käynnistää mut ei suostunut tulemaan! ;) minulle tehtiin kans paino arvio.Lääkäri sanoi et n.3.6-3.9kg tulee olemaan ja hyvin sopii tulemaan!Kuinkas ollakkaan!?kolmen päivän päästä tyttö syntyi niin se painoi 4.6kg ja rapiat!
Hyvää Vappua teille sinne odotuksen viime metreille! :)
Voi apua, tuo ois niin paha kun arvioidaan noin pieleen ja vielä noinpäin :/. Mutta synnytit kuitenkin alakautta? Meidän vauva on arvioitu 4,1-kiloiseksi, saapa nähdä miten käy ja millainen pötkylä sieltä putkahtaa! Kiitos, hyvää vappua sinullekin! :)
Hei!
Alakautta tyttö syntyi mutta se revittiin ulos imukupilla!olkapää vaurioitui!lääkäri sanoi että tytöstä ei tule telinevoimistelijaa!Oli kyllä minullekin aikamoinen järkytys et noin pahasti voi mennä arvio pieleen!
Imukuppisynnytyksiä löytyy tuttavapiiristänikin aika liuta.
Voi että, tuo on kyllä todella kurjaa kun tulee vaurioita :(.
Hei,
Tiedän että ei yhtään lohduta sanoa että kyllä se sieltä tulee ulos, tavalla tai toisella:) Olo on tuskanen ja odotuksia täynnä.
Nyt en tiedä monta päivää sinulla on mennyt yli?
Lähestulkoon kaikilla ensisynnyttäjillä jotka ovat kaveripiirissäni olleet ovat menneet tasan 10 päivää yli (hauska yhteensattuma) silloin kätilöt sanoivat että hyvin normaalia.
Hyvin se menee ja kohta sinulla on ihana tuhiseva pieni nyytti <3
No tuo ylityskin on hieman epävarma, koska mulla on eri käsitys lasketusta ajasta kuin mitä papereissa lukee. Itse pidän laskettua aikaa neljä päivää aikaisempana kuin tuota papereissa olevaa, jota lääkärit uskovat. Mutta vielä ei ole ihan 10 päivää mennyt yli :).
Vauvalla taitaa olla niin mukavat olot siella masussa, ettei viela halua tulla pois sielta. Koitahan nyt lepailla ja tehda mukavia asioita. :-)
Kaikki menee hyvin, usko pois!
Siltä vaikuttaa! Kiitos, yritän hokea tuota itselleni :).
Niin, ehtiihän se kohtuunkin kuolla kun tarpeeksi odotuttaa. Mulle kävi niin.
Syvä osanottoni!