Viikon ikäinen

 

Hei te blogimaailman ystäväni! Tänään klo 14:08 pieni poikamme täytti viikon, olen ollut äiti kokonaisen viikon. Niin lyhyt aika, mutta silti niin pitkä. Hänhän on ollut luonamme aina ja sitten taas välillä tuntuu, kuin hän olisi syntynyt eilen. Olen kysynyt mieheltä kymmeniä kertoja samat kysymykset koskien niitä neljää tuntia vauvan syntymän jälkeen, kun itse olin vielä nukutettuna ja heräämössä. Paljonko kello oli, kun hän pääsi tapaamaan lastamme ensimmäistä kertaa, moneltako hän näki minut vietävän heräämöön, entä mihin aikaan hän pääsi vauvan kanssa perhehuoneeseemme yms. Heräämöstä herättyäni mulla oli ympärilläni häärääville hoitajille ainakin sata kysymystä, voi heitä parkoja… Yksi heistä jäi lääkitsemään minua hieman pidemmäksi aikaa ja kysyin häneltä monia kysymyksiä synnytykseen liittyen. Vastaus oli aina sama: En tiedä, minä en ollut leikkaussalissa. Hieman tokkuraista kommunikaatiota :). Mutta näihin synnytysmuistoihin ajattelin palata vielä erikseen joskus myöhemmin. Sitten kun tuntuu siltä ja on aikaa kirjoitella.

Mies kirjoitteli sairaalapäivinä tabletin muistioon yksityiskohtia vauvan syntymäpäivästä. Olen lukenut muistiota aina silloin tällöin, ihana kirjoitus. Liikutuin jo siitäkin, minkä muodon hän oli tekstiin valinnut. Hän päätti kirjoittaa sinulle. Muistio päättyy lauseeseen Äitikin pääsi heräämöstä huoneeseemme klo 17:45 ja näki sinut ensimmäisen kerran!!!  

Isin tehtävänä oli lisätä taivaansininen nuppineula osaston ”vauvatauluun”, itse kun olin vielä vuodepotilaana. Eilen kotiinlähtöpäivänä otimme kuvan poikamme syntymää symboloivasta nuppineulasta: se on tuo, jota sormeni koskettaa, tuossa vasemmalla ylhäällä.

168

Oli liikuttava hetki (tai oikeastaan, mikä näinä päivinä ei mun mielestä olisi liikuttavaa…) tänään klo 14:08. Olimme kotona koko perhe: minä ja mieheni, poikamme ja kissamme. Lisäksi äitini oli seuranamme tuolloin. Otin vauvasta viikon synttäreiden kunniaksi valokuvia ja sitten juhlistimme tapahtumaa asiaankuuluvasti lämpimällä rintamaidolla :D.

Vauva on hyvä syömään, muulloinkin kuin näin juhlapäivinä. Tänään onkin tankattu lähes koko päivä… Ihana terveydenhoitajamme kävi kotikäynnillä puntarin kera; hienosti oli paino noussut. Vauvahan painoi syntyessään tasan 4100 g (painoarvio osui muuten melkoisen nappiin!) ja pituutta hänellä oli 53,5 cm. Paino oli sairaalassa alhaisimmillaan 3700 g ja risat, mutta oli tänään jo tasan 4000 g.

239

Sängyssä on monenmoista ystävää, öisin ei koskaan tarvitse nukkua yksin:

220

Ensimmäinen yö kotona sujui aika mukavasti. Kävimme kaikki nukkumaan noin klo 23 ja porskutimme aina klo 6 saakka. Itse heräsin neljältä ihmettelemään, miten kukaan ei ole hereillä… Kuudelta sitten pieni vartin tankkaus ja sen jälkeen vielä unta äitin ja isin tyynyn välissä omalla pehmoisella tyynyllä aina aamukymmeneen saakka. En pahastuisi, vaikka tällaisista öistä tulisi ihan tapa :).

 

Comments

  1. 15.5.2014 / 21:49

    Ihanalta kuulostaa teidän ensimmäiset päivät kotona, voin vain kuvitella noita onnellisia tuntemuksia. :)

  2. Pirjo Kuopiosta
    15.5.2014 / 21:56

    Noin se pieni ihminen ihmeellisesti muuttaa kaiken entistäkin ihanammaksi. Ihan vain olemalla, ajatella miten pienestä olemme iki onnellisia.

    • 16.5.2014 / 12:44

      Ajatella tosiaankin! Nytkin hän nukkuu tuossa kainalossani poski rutussa suu auki, aivan kuin äitinsä vastasyntyneenä :D.

  3. Jenni
    15.5.2014 / 22:02

    Ai että miten ihania nämä teidän vauvaelämän ensimmäiset postaukset on lukea <3 Varmaan siksi että tuo maaginen tunnemylläkkä ja uuden ihanan elämänvaiheen alku on itsellä vielä niin hyvässä muistissa; synnytin esikoispoikani tammikuussa ja olen saanut nauttia tästä mullistavasta sydänkäpysestä nyt neljän ja puolen kuukauden ajan. Voin niin hyvin samaistua noihin fiiliksiin! <3 Nauttikaa toisistanne koko perhe <3 Todella toivon että vauvanne on helppo tapaus ja hyvä nukkuja jatkossakin, meillähän ei ole vielä kertaakaan nukuttu noin pitkää pätkää vaan 4,5h on edelleen ennätys yhteen putkeen.. Mutta vielä sekin päivä koittaa, aivan varmasti. :)

    • 16.5.2014 / 14:41

      Mukava kuulla, että tykkäät Jenni! Tämä poitsu veti jo osastolla viiden tunnin unia. Kätilöt miettivät, että täytyisi ehkä neljän tunnin välein herätellä syömään, mutta olemme miehen kanssa hieman tuota vastaan. Vauvan paino kun on noussut koko ajan tasaisesti niin miksi turhaan herätellä. Eri asia, jos lastenlääkäri tulisi tuohon tulokseen, mutta nyt menemme näin. Viime yönä hän nukkui toiset seitsemän tunnin yöunet putkeen :P. Täytyy nyt nauttia tästä niin kauan kuin tätä kestää!

  4. 15.5.2014 / 22:03

    Onnea vielä kerran! :)
    Minä olen ollut myös molempien tyttöjen jälkeen heräämössä nelisen tuntia ja mieheltä olen molemmilla kerroilla kysellyt tarkkaan mitä sillä aikaa tapahtui. :D Neidit ehdin nähdä ihan vilaukselta heti heidän synnyttyä. Kyllähän se tietenkin vähän välillä harmittaa, etten ole nähnyt lasteni ensimmäisiä tunteja, mutta onneksi sentään isä oli paikalla. :)

    Kaikkea hyvää teidän perheelle! :)

    • 16.5.2014 / 14:51

      Kiitos minttu! Mä en tosiaan nähnyt edes sitä vilausta vauvasta, kun olin nukutettuna, mutta onneksi mies oli paikalla :).

  5. Jenni
    15.5.2014 / 22:03

    Siis täh, nukkuu paremmin viikon ikäsenä kuin meidän kaksivuotias :D Toivottavasti hyvät unet on tulleet jäädäkseen :)

    • 16.5.2014 / 15:14

      :D Hämmästytkö vielä lisää, kun kerron että seitsemän tunnin yöunet toistui myös viime yönä? Täytyy nauttia tästä niin kauan kuin tätä kestää, muutos voi tapahtua hetkessä.
      Tämä sun kommentti oli menny roskapostilaatikkoon, jouduin noukkimaan sen sieltä, joten siitä tämä viive.

  6. Äippä
    15.5.2014 / 22:05

    Voi kun ihania kuulumisia! Mä niin ootan näitä :)

  7. Maisa
    15.5.2014 / 22:49

    Ai kuinka ihania kuulumisia!

    Olette kotona ja pääsette rauhassa tutustumaan toisiinne :) Ja kissatkin
    ovat saaneet emännän kotiin. Eli perhe koossa ja kaikki on hyvin <3

    Nyt rauhassa parantelet itseäsi ja nautit pienestä pojastasi. Muista olla rauhassa, kotihommia riittää kyllä loppuelämäksi ;) Ja niiden vauvanpöksyjen ei tarvitse olla silitettyjä!

    • 16.5.2014 / 14:53

      Kyllä, perhe on koossa ja nyt totuttelemme uuteen elämänvaiheeseen… Totuttelua ja opettelua tämä vaatiikin, etenkin tietyt osa-alueet.
      Silittäminen ei ole käynyt mielessäkään :D.

  8. Maria
    15.5.2014 / 22:55

    Niin ihanaa ! Mulla tuhisee sylissäni viikon ja 2 päivän ikäinen poikakäärö.

  9. Hattara
    15.5.2014 / 23:05

    Oi ihanaa, onnea vielä! Suloinen tuo neulataulu! Pakko kysyä kun väsyneet aivot eivät ymmärrä; onko neulojen väreillä merkitystä? Loogisesti vaaleansininen voisi olla poitsu ja punainen tyttö, mutta mites tuo tumman sininen?

    • 16.5.2014 / 14:55

      Voi kun mua harmittaa tuo, etten muistanut kysyä tummansinisistä neuloista! En siis tiedä, mitä merkitsevät. Mietin, että voisikohan olla jotain tekemistä kaksosvauvojen kanssa, mutta miksi punaisia on vain yhtä sävyä… Nimittäin meidän pojan syntymäpäivänä syntyi kaksoset, tyttö ja poika ja tuossa päivämäärässä on juurikin tuollainen tummansininenkin nuppineula. Osaisipa joku vastata tähän!

  10. PäiviR
    15.5.2014 / 23:26

    Kuulostaa suloiselta, nauttikaahan tästä ihmeellisestä ajasta :)
    Terkkuja ja paljon onnitteluja täältä naapurista :)

  11. Rags
    15.5.2014 / 23:29

    Ihana lukea naita. :-)

    Olisi kiva kuulla, miten kisut otti sinut vastaan ja tietenkin vauvan? Mahtavaa, etta olette kaikki kotona. Kaikkea hyvaa!

    • 16.5.2014 / 14:58

      Iso kiitos! Onkin tarkoitus kirjoitella kissoista lähiaikoina, ajattelin odottaa hetken, jotta näen selvemmin, miten elämä lähtee rullaamaan :).
      Vielä ei ole oikein muuta raportoitavaa kuin hämmästyneitä katseita :D.

  12. linda
    15.5.2014 / 23:41

    Ihanaa, onnea pienestä pojusta!! :) Meidän poika syntyi 8.5.2013 klo 11.07, oli 4150 g ja 53,5 cm pitkä :)) meillä tais painoarvio heittää max 100 g jos sitäkään. Kiurussa syntyi siis myös :)

  13. 16.5.2014 / 05:34

    Ihana tunnelma välittyy tänne ruudun toisellekin puolelle<3

  14. -päivi-
    16.5.2014 / 06:32

    Oikein paljon onnea

  15. Marru
    16.5.2014 / 08:24

    Ihana teksti <3 Miten kisut on ottaneet vastaan uuden perheenjäsenen?
    Meillä kuopus syntyi Ruotsissa ja siellä oli myös tuollainen nuppineulasysteemi. Harmittaa kun ei hoksannut siitä ottaa kuvaa.

    • 16.5.2014 / 15:00

      Kissat on olleet lähinnä hämmästyneitä ja varuillaan, mutta muuten suht normaaleja. Kirjoittelen heidän kuulumisiaan lähiaikoina!

  16. Heidi
    16.5.2014 / 09:05

    Onnea vielä kerran! Ihanalta kuulostaa. Rapsuta kisuja minun terveisikseni.
    Takaisin arkirealismiin; tuosta ajasta tuli mieleen yksi tuttu, joka vastasi kuulumiskysymykseen, että: ”mitäs tässä, tissit on ruvella ja peräpukamat paukkuu” :D Sulla jää tuosta jo onneksi puolet pois:D

    Tissitelkää rauhassa, siihen muuten alussa uppoaa paljon aikaa ennen kuin rytmit vakiintuvat.

    • 16.5.2014 / 15:03

      Rapsut menee perille! Voi muuten ihanaa, kiva että muistutit, että tässähän voisi olla vielä tuo peräpukamaihanuus lisänä! :D
      Imetykseen menee valtavasti aikaa, välillä tuskastuttaa ihan täysillä että tuleeko siitä koskaan rutiinia… Vauvalla kun ei ole ihan hirmuisesti malttia mitä tulee ruokailuun :P.

  17. memuli
    16.5.2014 / 11:29

    Kovasti onnea! itse vkolla 23 olen innokkaana lukenut matkastanne.<3
    Minua myös kiinnostaa nuo nuppineulojen värikoodit….

    • 16.5.2014 / 15:04

      Kiitos! Ihanaa odotusaikaa sinulle :). Tummansiniset nuppineulat on mulle mysteeri ja harmittaa, etten muistanut niistä kysyä. Tuolla ylempänä vastailin tähän vähän pitemmästi.

  18. Aikku
    16.5.2014 / 18:38

    Paljon onnea ihanan poitsun johdosta! Oon ollut matkoilla Espanjassa, niin nyt piti urakalla lukea näitä vauvajuttuja :)Mäkin oottelen kuulumisia kissojen reaktioista vauvaa kohtaan…

  19. Christina
    16.5.2014 / 19:01

    Kiva kuulla, että pieni prinssi antaa vanhempiensakin levähtää nukkumalla pidempiä pätkiä. Kauhutarinat vuositolkulla huonosti nukkuvista lapsista (joita ainakin itse tuoreena äitinä kuulin), kannattaa jättää omaan arvoonsa. Vanhemmat voivat pitkälti vaikuttaa (terveen) lapsen yöuniin ja mahdollisiin uniongelmiin löytyy ratkaisuja. Suosittelen lämpimästi tutustumaan kirjaan nimeltä Unihiekkaa etsimässä. On nimittäin varsinainen lapsiperheen raamattu;)

    • 17.5.2014 / 14:33

      Kolme yötä kotona menneet nyt samalla kaavalla: 7 tunnin yöunet, sitten vartin tankkaus ja kolme tuntia lisää unta palloon, meille kaikille :D.
      Kiitos kirjavinkistä, laitan ehdottomasti ylös!

  20. Nimetön
    17.5.2014 / 11:54

    Kivaa kun välillä ehdit kirjoittelemaan ja vauva arki on lähtenyt luistamaan sujuvasti. Kovasti poika voittoista täällä Keski-Pohjanmaalla, on meidän pojilla tyttöystävät aikanaan hakusessa ;)

    • 17.5.2014 / 14:35

      Onhan tämä tällaista hetki ja päivä kerrallaan elämistä, täynnä uuden opettelua, mutta pikkuhiljaa. Eipä sitä kukaan ole seppä syntyessään! Ihana viettää aikaa yhdessä koko perheenä ja tutustua rauhassa toisiimme :).
      Hyvä vain ettei ole tyttöjä, etteivät vie tätä poikaani :D.

  21. Jenna
    17.5.2014 / 23:58

    Mahtavat unenlahjat teidän pojalla! Meillä neiti ei nuku kolmea tuntia kauempaa, sitten on jo kauhea nälkä, viihtyy myös hyvin ahkerasti ja usein tissillä :D meidän tyttö oli syntyessään 3,3 kiloa ja 48,5 cm ja nyt kuukauden ikäisenä painoa tullut jo kilo lisää ja pituuttakin 54,5. Kiva muuten kun olet jaksanut päivitellä, on niin mukava lukea muiden uudesta perhearjesta ja samalla kirjoitat jotenkin niin kauniisti perheestäsi, välillä tulee hormonihuuruissa niitä luettua ihan tippa linssissä :)

    • 19.5.2014 / 14:20

      Poitsu nukkui jo sairaalassa välillä 5 tunnin unia, hoitajat meinasivat että pitäisi neljän tunnin välein herätellä syömään, mutta olimme miehen kanssa hieman sitä vastaan. Kotona emme ole herätelleet, kyllä näyttää itse heräävän kun nälkä iskee :). Kaikki kotiyöt menneet nyt 6-7 tunnin yöunilla, sitten pieni vartin tankkaus ja pari tuntia lisää unta :P.
      Meidän poika oli tänään neuvolassa juurikin tuon 54,5 cm pitkä, oli sentti tullut pituutta 1,5 viikossa :).

  22. Hanna
    18.5.2014 / 20:44

    Hänhän oli oikein sopivan kokoinen poika :) Ja kuulostaa tosi hyviltä tuollaset oikein kunnolliset yöunet toivotaan, että jatkaa samaa rataa :)
    Olikos teillä jonimi valmiin vai vieläkö mietitte?

    • 19.5.2014 / 14:23

      Kaikki kotiyöt porskutettu 6-7 tunnin yöunilla, sitten vartin tankkaus ja 2-3 tuntia lisää unta :P.
      Yksi nimi on koko raskausajan ollut vahvoilla, mutta ihan 100 % emme ole sitä missään vaiheessa lukkoon lyöneet. Vielä hieman makustelemme nyt kun vauva on täällä. Täytyisi löytää jostain kivoja nimivaihtoehtoja, joita pyöritellä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.