Miau! Oonhan mä aika aamuntorkku, oon ollu aina, mutta viime aikoina oon heti muistanu, ettei tosiaan kannata nukkua aamuruuan ohi! Se on ollu mielessä siitä lähtien, kun tämä herkkupaketti saapui:
Mami on nimittäin mukana kivassa yhteistyössä: Indiedaysin ja PrimaCatin kampanjassa ja sen ansiosta saimme tuon herkkupaketin maisteltavaksemme. Jotain tällaista olen odottanut kuin kuuta nousevaa! En pelkästään itseni, vaan tuon kaverini vuoksi. Itsehän onnistun säilyttämään muhkeat muotoni ympäri vuoden, mutta tuo kamu; oi voi mikä ripakinttu laiheliini se on erityisesti kesäisin! Se kyllä syö kuin hevonen, mami sanoo, mutta ei liho yhtään. Liikkuu kuulemma niin paljon, voi mä en millään jaksa. Joten koska se on tuollainen ruikku, en kimpaannu, vaikka se joskus syö munkin murkinat. Se tulee vähin äänin tuon laatikon yli mun kupille ja mä sit vaan peruutan. Mutta jos esim. mami näkee sen, se komentaa kaveria heti. Kaveri sitten loikkaa ruokalaatikosta pois, jolloin se menee kiinni enkä mä silloinkaan pääse kupilleni, huoh. Mami kyllä avaa sen sitten mutisten jotain mistä en saa selvää…
Mutta tiedättekö, tuon uuden murkinan saavuttua kaveri ei enää syö mun ruokiani! Herkkuruokaahan tuo on, se on selvä (näen siitä usein uniakin, mikäs sen mukavampaa), mutta se on niin lihaisaa (huom. aitoa lihaa, mums!) ja laadukasta, että maha täyttyy vähemmästäkin! Mehän tykätään noista kaikista kympillä, aina yhdistelmistä kana-tonnikala-maksa yhdistelmään kana-jänis! Vaikeaa siis nimetä yhtä suosikkia ja vaihteluhan tunnetusti virkistää… Märkäruoka, tuo DeLuxe PrimaCat -niminen näissä, meillä on päämurkinana ja kuivamuonaa puputamme aina silloin tällöin. Sekin on niin herkkua ja PrimaCatilla vehnätöntäkin, että söisin useamminkin, slurps. Kuulin joskus mamin puhuneen, että sen täytyy hieman katsoa mun linjojen perään, kun en itse sitä tee. Ei mitään hajua mitä ne linjat on, mutta ei sen väliä. Ajattelin et ihan sama, kyllä mun puolesta voi hyvin tehdä juttuja, mä mieluiten laiskottelen. Ja syön ja nukun.
Oletteko nähneet mun terassin?
Mä nautiskelen täällä kesäkauden, oon kuullu niiden puhuneen musta mm. terassikissana. Täällä mä hengailen ruoka-aikojen välissä. Aamiainen meidän murkinalaatikkoon kilahtaa klo 9, lounas klo 15 ja illallinen klo 21. Noissa väleissä on pieniä välipaloja, mm. sitä herkkua kuivamuonaa, se rouskuu ihanasti suussa. Nuo pääruoka-ajat on kyllä kieltämättä kätevät, usein astelen keittiöön minuutintarkasti silloin. Mun maha on kuin kello! Joskus nuo ei tajua, et jos mä joudun odottelemaan mun ruokaa, mä myöhästyn mun seuraavilta päikkäreiltäni! Oon sit keksiny, että voin nuokkua jo siinä odotellessa, niin kätevää!
Enhän mä muuten juuri tätä terassia ilman hyvää syytä valinnut (olisin voinut valita saunaterassinkin)… Tältä terassilta näkee vain niin hyvin, kun joku astelee keittiöön!
Mä muuten tunnistan jo sen äänen, joka syntyy kun tuollainen herkkupurkki avataan. Eipä tule sitten ainakaan turhia askeleita otettua!
Turhista askeleista puheenollen… Mähän menen aina vastaan, kun meille tulee joku. Siis jo autolle menen vastaan. Nauravat aina, että olen kuin koira, just joo. Mähän menen vastaan tuliaisten toivossa! Erittäin, erittäin harvoin niitä on… Sen vuoksi askeleet tuntuu hieman turhilta. Mutta mä oon niin toiveikas ja ennen kaikkea optimistinen luonne, että toistan tuon kuitenkin aina ja joka kerta! Hyvä muistisääntö noille vieraille vois olla se mitä mamikin hokee: PrimaCattia priimakateille! Tooodella helppo muistaa vai mitä.
Ruokalevotkin otan mielelläni tässä terassisohvalla. Kun maha on täynnä, on kiva oikaista tällä tavoin hieman hitaasti kyljelleen:
Joskus tuolloin mä saatan hiljaa mielessäni toivoa, ettei vaan kukaan nyt tulisi kylään tuliaisten kanssa. Nuo toiveet on kyllä harvassa.
En vieläkään tiedä miten mä sen tein, mutta niin vain kävi. Nimittäin sadepäivinä mulle kannetaan kaikki pehmusteet terassikatoksen alle, jotta voin jatkaa terassihengailuani kuivana! Siis mitä palvelua! En kyllä vaihtais tätä henkilökuntaani.
Niin joo! Meillehän muutti alkukesästä yks pikkutyyppi, oletteko tavanneet? Ihan jees pötkäle, ei pahemmin äänekäskään. Ainoa, mistä oon huolissani, on mun murkinat. Oon muilta kamuilta kuullu, että ne saattaa alkaa käymään samalla ruokakupilla! Siis voiko olla totta? En mielelläni ruokaani jaa (muille kuin tuolle ripakintulle), joten tätä mä mietin joskus, kun muistan tai jaksan. Niin ja vielä se, kun tuo pikkutyyppi ei ole edes mikään ripakinttu, näkisittepä!
Syömisen ja nukkumisen lisäksi tykkään rapsutuksista, muutamista tuokioista/päivä. Hengailen mielelläni myös olkapäällä.
Olettekos huomanneet PrimaCatin kampanjasivut? Siellä on käynnissä aika muikea kilpailu, jonka palkintona on yö designhotelli Klaus K:ssa lukijan valitsemassa erikoishuoneessa ja tastingmenu sekä suositusviinit ravintola Farangissa kahdelle. Kilpailuun voi osallistua koko elokuun ajan. Että jotain mukavaa meidän palvelusväellemmekin!
Kampanjasivuilla voi myöskin ilmoittautua testiryhmään (50 nopeinta matikaista pääsee mukaan, joten kannattaa toimia ripeästi!), lukea eläinlääkärin vinkeistä, napata kutkuttavia reseptejä myös palvelusväelle ja saada vähän luksusta arkeensa Spotify-soittolistan avulla.
Usein meitä hemmotellaan eri tavoin. Meidät viedään mm. aina silloin tällöin kesäaikaan ulos syömään, luxusta!
Oi vitsit, oon tainnu olla hereillä liian pitkään *haukotus*.
Teiltä löytyy varmasti myös monenmoisia kissanpäivät-fiiliskuvia? Näkisin niitä mielelläni Instagramissa, joten ei muuta kuin sinne kuvia hashtageilla #deluxeprimacat #kissanpäivät. Siellä on jo kivasti kuvasatoa! Facebooklaisia kiinnostaa varmasti myöskin tieto, että PrimaCat löytyy sieltäkin, tässä suora linkki!
Tässäpäs sitten muutama meidän otos Instagramista, onkin ollut melkoisen mahtava kesä aina riippukeinuiluista leikkimattomakoiluihin! Meille on muuten ilmaantunu monia mielenkiintoisia leluja ja härpäkkeitä viime kuukausien aikana, vihdoin mami hokas mistä mä tykkään, mutta oon huomannu, että pikkuhiljaa se pikkutyyppi omii ne!
Mietihän tilanne, kun meet kissaperheeseen vierailulle. Astut autosta ulos, kissa astelee ystävällisesti vastaan eikä sulla ole sille mitään! Tuntuu hieman kurjalta vai mitä? No mä tarjoan nyt mahdollisuuden paikata tilanne; oli teillä sitten oma kissa tai vaikka ihan se kyläpaikan kissa! Täältä lähtee arvottavaksi yksi ihana PrimaCat-tuotepaketti! Vastaa osallistumiskommentissasi kysymykseen miten teillä vietetään kissanpäiviä?, niin olet mukana kisassa! Kilpailu päättyy 15.8.2014 klo 18 ja mami reippaana arpoo voittajan heti tuon jälkeen. Olkaahan kuulolla! Myöskin sähköpostiosoitteen jättäjille iso peukku, osoite tulee näkymään vain meille täällä tällä puolen. KILPAILU ON PÄÄTTYNYT.
Huh miten pitkä tauko edellisestä välipalasta, mutta siis se kampanjasivu hemmottelukilpailuineenhan löytyy TÄÄLTÄ! Nyt päikkärit nro 7, miuh!
Ihana postaus :) Meillä vietetään kissanpäiviä parvekkeella rötköttäen. Välillä vaihdetaan sänkyyn tai emännän syliin rapsutuksia hakemaan. Välillä komennetaan ihmisiä ruokaa antamaan. Silloin tällöin joku heltyy ja antaa kuivatun kalan vanhemmalle kissalle joka on saanut luvan siirtyä takaisin normaaliin ruokavalioon erikoisruokavaliosta. Nuorempi kissa jaksaa seikkailla ja kiipeillä, kuumimmilla ilmoilla halaillaan kylmäkallea ja torkutaan sen vieressä. Melkein aina jaksetaan tulla tervehtimään ovelle työpäivän jälkeen, riippuen siitä tuleeko isäntä vai emäntä kotiin ensin. Yleensä emäntä saa tervehdykset ovelle aina vaikka tulisikin myöhemmin töistä, siitäkös se isäntä on hieman kateellinen ;)
Uih, meille kyllä maittais tuollainen paketti! Olemme sellainen kissakaksikko, että osaamme ottaa suurimman osan ajasta todella lunkisti, hädin tuskin jaksaa välillä kylkeä kääntää. Mutta osaamme kyllä leikkiä tarpeentullen hippasta keskenämme ja jos mami marinamme tajuaa, niin silloin myös mamin kanssa pallopelejä. Mutta parasta kaikesta on, että saa nauttia tätä ihanaa kissanelämää turhia itseä rasittamatta!
Kissanpäiviä vietetään äitini kotona ulkoilmasta nauttien, takapihalla narun päässä. :) Toisinaan sisälle syömään ja nukkumaan sekä helliteltäväksi, ja taas ulos!
Ihana, erilainen postaus ja ihana kilpailu. Meillä kissanpäiviä vietetään siten, että palvelusväestä toinen lähtee herra Kissan kanssa aamupalan jälkeen ulkoilemaan. Hieman laiskaa jaloittelua, kunnes herra Kissa menee vakiopaikalleen. Nukkumaan. Siinä sitten palvelusväki seisoo fleksin toisessa päässä ja yrittää saada tunnin kulumaan. Tämän jälkeen kissataksi (palvelusväki) nostaa kissan maasta ja kantaa kotiin. Voi tulla kiukuttelua, jolloin lenkkeily jatkukoon. Jos ei, niin kissataksi menee kotiin, jossa voi taas vähän murkinoida ennen pitkiä päikkäreitä. Päikkäreiden jälkeen on taas vuorossa vähintään tunnin ulkoilu. Nyt on hieman enemmän liikettä, mutta mielellään ollaan vain samoissa asemissa. Ulkoilun jälkeen kotiin. Hieman murkinointia ja terassilla oloa, jonka jälkeen odotetaan malttamattomasti illan viimeistä ulkoilua, joka on paras ja jännittävin. Sen jälkeen voikin taas syödä ja nukkua aamuun saakka.
Ihana postaus, suloisia veijareita nuo teidän kissat :)
Paras kissanpäivä on sellainen, joka aloitetaan herättämällä henkilökunta, iso kissa lyö nenänsä poskelle ja pikku kissa leikkii herätyskelloa sängyn vieressä huutamalla raivokkaasti. Sitten onkin sopiva aika aamupalalle. Kesäaikaan päivä jatkuu kissanpesulla ja päikkäreillä parvekkeella omissa koreissa. Tai no, mieluiten kaverin korissa ;) Pienten päikkäreitten jälkeen on hyvä aktivoida henkilökuntaa leikittämällä. Höyhenlelu ja pallot on ihan parasta ajanvietettä :)
Päivällä pitää toisinaan nukkua vuoroissa, toinen vahtii henkilökunnan tekemisiä, ettei vaan tule mitään turmeluksia ;) Iltapäivän ruokailun jälkeen on aika vetäytyä kunnon väliunille lataamaan akkuja. Illalla kun on aika hirmuisen iltavillin ja hötkyilyn :) Kun suurimmat energiat on purettu, voikin tankata vähän lisää ja vetäytyä parvekkeelle ihmettelemään hiljalleen tummuvaa metsää ja näkemään unia hurjista metsästysseikkailuista.
Henkilökunta sanoo, että jokainen päivä kissojen kanssa on hyvä päivä.
Hehee:) Meitä on täällä kolme ja toi saksalainen. Meikä on rotukissa ja noi kaks on maatiaisia. Aamut alkaa aina samoin. Minä herätän emännän, noi kaks kyttää onnistuinko. Ruokaa on saatava heti, ilmoitan sen kovalla äänellä. Minä olen hoikin, noi tytöt on lihavampia, varsinkin toi toinen, se on niin ahne. Meistä tykätään kauheesti ja lellitellään. Meillä on pehmosia petejä, me otetaan arskaa verannalla. Olen hieno poika tykkään kampaamisesta, jopa imuroinnista. Saksalaista kun imuroidaan, niin minua kans pitää imuroida. Saksalaisesta lähtee aina kamalasti karvaa, niin emäntä on totuttanut sen, et välillä suulakkeella imuroidaan. Toi vanhin kissa ulkoilee ton saksalaisen kanssa, muuten vähän pelottaa, jos saksalainen ei o turvana. Meillä on lokoisat oltavat, hyvää ruokaa ja me kaikki ollaan kavereita ja meitä rakastetaan :)
:DD Repesin täysin tuolle kun pikkutyyppi alkaa kohta käymään samalla ruokakupilla :D Varo vaan kisu, siihen ei mene kauaa kun pikkutyyppi oppii konttaamaan ;)
Terveisin äippä jonka lapset on saattanut muutaman kerran maistaa raksuja..
Kilpailuun voisin vielä osallistua :) Meidän vanha kissaherra viettää päivänsä ulkona hiiriä jahdaten ja syöden. Vaikka liikkeet on välillä jo hitaita niin aina yhden hiiren ojasta nappaa! Välillä käydään pihalla tervehtimässä ja sitten taas mennään. Tärkeintä on kuitenkin että tullaan aina esittelemään saalis meidän nokan eteen :D
Illat menee saunan lauteilla nukkuessa herkkuaterian jälkeen ja aamuvarhain jo huudetaan `päästä ulos`! :)
Täällä ne kissanpäivät menee ihanasti sängyssä loikoillen, tietenkin aina vaihtaen parempaan tietyin väliajoin. Ja tietenkin se kun nenään kantautuu kesken unien se ihana herkkuruoka. Niin hyvää ja pehmeää lohi-tonnikala namia. Silloin juoksen äkkiä miukuen ruoan kimppuun ettei toinen rontti vain pääsisi ensin!
Kissanpäiviä vietetään emännän vatsan päällä loikoillen, kunhan se on ensin tassuilla tallattu pehmeäksi hyvin keskittynyt ilme silmissään. Ottaa muuten tosi kipeää kun pienet tassut painuu kylkiluiden väliin.
Toinen kisuista taasen hyppää ilman valmisteluita makaamaan päälle kovan kehräyksen saattelemana.
Vahingossakaan ei tulla yhtäaikaa, vaan myrtyneenä käydään katsomassa että nyt se ehti ennen minua:)
Ruokapaketti kyllä kelpaisi…
Miauu, meillähän vietetään kissojen päivää joka päivä:-)
Nyt helteitten aikana täällä 11v ja 12 v vuotiaat poikakissat enimmäkseen lötköilee.
Käydään välillä mökillä jossa saavat pihalla meidän valvonnassa olla vapaana. Möksällä löytyy hyviä varjopaikkoja kuten puuvajan alla.
-Nyt on jännät ajat koska meille tulee tyttökissan pentu ensi viikolla. Tänään pojat ihmeissään haistelivat uutta kantokoppaa ja valjaita.
Jännittää…
Meillä kissanpäiviä viettää 10-vuotiaat kissaveljekset. Paras päivä taitaa olla sellainen, jossa perheen ihmislapset ovat poissa kotoa, jolloin saa loikoilla mamman kainalossa ilman häiriötekijöitä ;o)
Mukana arvonnassa!
Aivan ihana kirjoitus♥♥♥♥ Mies sanoo ett meillä on aina mahdottomat kissanpäivät kun mamma hemmottelee kisuja niin kovasti ;) Kateellisen puhetta sanon minä ;) Mies välillä leikillään huhuilee sohvalta että hänellekkin hemmottelua/silittelyä pliis ;D ;D
Meillä kissanpäiviä viettää kaksi coonineitoa, iältään 6 v ja 5 v. Kissanpäiviä vietetään sängyssä tai muuten mukavassa paikassa loikoillen ja herkkuja syöden. Valitettavasti nuoremmalla on laihis vielä päällä, joten herkkujen määrää on hieman rajoitettu (ilkeät palvelijat) :) Ulkoilu on turvallista lasitetulla parvekkeella, ja raapimapuut antavat lisää katselutilaa asunnossa.
Meidän kissa-kaksikon kissanpäivien vietto vaihtelee vuodenajan mukaan. Kesäisin lämipillä säillä ollaan ulkona lähes 24/7, sisällä käydään pikaisesti syömässä tai ottamassa tehotorkut. Talvi-pakkasilla taasen sisällä viihdytään hyvinkin rennoissa oloissa. Vallattuna vuorotellen sohva ja sänky, toisinaan myös ruokapöytä!
Täällä kaksi innokasta priimakattia mukana. Toisen kissanpäivä koostuu mökillä ulkoilusta, hiirien metsästyksestä, järvisushin syömisestä. Toisen taas kotona sisällä hengailusta, nukkumisesta ja teollisuusruuan syömisestä. Niin erilaisia, vaikka toinen on toisen äiti:)
Kiva kilpailu!
Meillä on kaksi kissaa, jotka ovat veljeksiä keskenään.
Kissanpäiviä vietetään syömällä herkkuja, loikoilemalla useimmiten ”palvelijoiden” sylissä tai vähintäänkin kyljessä kiinni.
Pojat ovat varsin aktiivisia eli kissanpäiviä voi viettää myös urheilemalla esim. rallia juosten, leikkien ja touhuamalla muun perheen mukana. Urheilun jälkeen maistuukin ruoka ja uni.
Meillä asustaa kolme kissaa ja kissanpäiviä he viettävät mieluiten sängyssä maaten.
On niin ihanaa kaivautua tyynyjen väliin peiton alle….
Mau mau!
Minun päiväni alkaa sillä kun menen herättämään mamin hyppäämällä päälle ja silittämällä poskesta. Tuijotan sentin päästä mamin silmiä niin kauan, että hän herää.
Heti on saatava aamupalaa ja mieluiten hotkisin lounaankin siinä samalla. Olenhan kasvava mirri ja tarvitsen paljon ruokaa.
Aamiaisen jälkeen leikin palloilla. Yleensä mamin kanssa, mutta myös meillä asuvat pikkutyypit on kovia leikkimään.
Päivällä usein tuijotan keittiön ikkunalaudalta lintulaudalla vierailevia lintuja. Siinä kyllä vierähtää hetki ja toinenkin.
Otan nokoset ja syön taas ja leikin taas sen jälkeen. Noin kuluu koko päivä. Syöden nukkuen ja leikkien.
Illalla mami aina nauraa minulle kun olen kuulemma aivan mahdoton mirri.
Mami ei vain ymmärrä, että pikkukisulla on hurjasti energiaa.
Iltapalan jälkeen menen äkkiä mamin tyynylle nukkumaan, ettei mami vaan ehdi ensin.
Näin meillä vietetään kissanpäiviä. Kyllä jokainen päivä on kissanpäivä.
Minulle kyllä kelpaisi tuommoinen herkkupaketti.
Ihan vielä en voisi noita herkkuja syödä kun olen kuulemma liian pieni, mutta mami kyllä varmasti vahtisi niitä, kunnes vähän kasvan.
Iltavillit jäi pahasti kesken, joten nyt jatkamaan juoksua.
Heido!
Mukana!
Kissanpäiviä vietetään makoilemalla auringossa, kerjäämällä huomiota rapsutusten muodossa ja jopa saunomalla!
Meidän vanha Rouva tykkää kovasti lämmöstä ja etsii paikkansa yleensä ikkunalaudalta patterin yläpuolella.
Ruoka-aikaan hän on aina ajoissa paikalla ja muistuttaa tarvittaessa emäntäänsä tarjoiluista.
Meillä on aina joku kissa, jolla on todelliset kissanpäivät sillä toimimme Kisu ry:n ensikotina ja huokehdimme kodittomista kissoista kunnes niille löytyy uusi koti. Navettakissat ja heittopussit siis nautiskelevat ihan tavallisista asioista, joita ovat päivittäiset rapsutukset ja säännöllisesti saatu hyvä ruoka :)
Omille kissoille koittaa kissanpäivät etenkin silloin kun pääsevät valjasulkoilulle tai saavat herkkukarkkejaan :)
Hei!
Meillä Toivo-herra 6v viettää näin kesäaikaan kaiken mahdollisen ajan aidatulla takapihalla. Kun henkilökunta on päivisin töissä, niin herra makoilee meidän sängyllä tai kiipeilypuussaan, mutta heti kun henkilökunta kotiutuu, niin pitää päästä ulos haistelemaan ja tutkimaan mm. lintuja.
Ruoka maistuu hyvin, oikeastaan liiankin hyvin, joten henkilökunta joutuu hieman rajoittamaan ruuan tarjoilua.
Mukana arvonnassa
Kissanpäiviä vietetään lekotellen ja lötkötellen, jaloissa kiehnäten ja hellyyttä kerjäten.
Miau! Me löhöillään lasitetulla parvekkeella, käydään välillä syömässä ja leikitään vinkuvalla myyrälelulla.
T: kotikissat Essi, Sissipoika, Wekku ja Wille
Itse en kissaa omista, mutta mieluusti ilahduttaisin siskon lemmikkiä.
Kissanpäiviin tuntuu riittävän se, että on aina ruokaa tarjolla ja rapsuttavia käsiä hellyyttä antamassa.
Omat kissat nauttivat eritoten lämmöstä, joko auringossa maaten tai talvella jopa saunan lauteilla oleskellen jälkilämmöissä. Ihan kuumimpiin löylyihin eivät sentään rohkene.
Siihen lisäksi herkullista ruokaa ja hellyyttä, mitä sitä kissa enempää elämäänsä kaipaakaan! :)
Omat kissani ovat vähään tyytyväisiä, kissanpäiviin riittää kolme tärkeintä eli ruoka, rauha ja rakkaus :)
Meillä asustelee yksi kovia kokenut poika-kisu, joka nauttii elämästä lämpöisessä kodinhoitohuoneessa patterin päällä makoillen ja samalla ikkunasta näkyviä tipuja suussaan makustellen :D