Uusi viikko käyntiin! Erilainen viikko; mies palasi kuukauden kesälomaltaan töihin. Sen myötä itsestänikin tuntuu, että loma on nyt ohi ja paluu arkeen koittaa tässä pikkuhiljaa… Saapa nähdä mitä poitsu tuumaa, kun seurana onkin päivisin vain äiti!
Rytmi on tässä viimeisen kuukauden aikana jonkin verran muuttunut. En tiedä, muuttiko vauva sen itse vai me miehen kanssa huomaamattamme, ehkä molempia. Toivon, että se hieman tästä muokkautuisi entisenkaltaiseksi… Nimittäin pieni herrani on edelleen yöunilla ja kello on kaksitoista :D. Kyllä hän tuossa kahdeksan aikoihin pienet juttutuokiot piti ja vaippa vaihdettiin, sen jälkeen hieman syötiin ja taas nukuttiin. Kävin äsken katsomassa: nukkui poski niin rutussa patjaa vasten ettei ehkä ihan näillä minuuteilla herää :).
Lukija toivoi postausta meidän päivästä ja ajattelin sen tässä jossain vaiheessa toteuttaa, nyt kun arki alkaa ja helteet ovat (toivottavasti) ohi. Yksi toinen toivepostaus on työn alla; teen sen ensin valmiiksi ja sitten syvennyn meidän päiväämme!
Tämä syksyn alku on vähän niin kuin vuoden alku, varmaankin peräisin koulumaailman lukuvuosisykleistä. Jotain uuden alun fiilistä ilmassa, onko teilläkin? Tartumme vauvan kanssa taas kaksin (kisujen kera toki, mutta taitavat matikaiset lähinnä lomailla…) arkiaskareisiin ja alamme pikkuhiljaa muodostaa uutta rytmiä tuon lomarytmin tilalle… Rytmi on kyllä suuresti elämää helpottava tekijä! Ennen vauvan syntymää kuulin joka puolelta, ettei rytmiä välttämättä muodostu ensimmäiseen kolmeen kuukauteen eikä välttämättä puoleen vuoteenkaan! Meillä on kuitenkin ollut alusta asti jonkinmoinen rytmi ja vauva on esim. syntymästään saakka käynyt yöunille iltakymmenen jälkeen. Joskus venyy yhteentoista riippuen pienten iltatorkkujen ajankohdasta, mutta periaate on koko ajan ollut sama. Aamut ja aamupäivätkin menevät aina samalla kaavalla. Jonkin aikaa meni kuitenkin oivaltaessa, kuinka kauan hän jaksaa päivisin valvoa yhtä soittoa… Aika on maksimissaan kaksi tuntia, silloin olisi pienten torkkujen aika. Hän jaksaisi toki valvoa pitempäänkin, mutta silloin yliväsymys saa vallan ja senhän tietää mitä siitä seuraa. Tunti ja 45 minuuttia on sellainen ihanne, se on aika jonka jälkeen unimaailmaan vaivutaan huomaamatta ilman itkuja. Vielä kun ne päiväunet kestäisivät varttia pitempään :).
Syksy saa aikaan myös uudenlaisen sisustusinnon kesäkuukausien tauon jälkeen. Olen miettinyt erityisesti olohuonetta, sinne on luvassa pieniä muutoksia ja onpa jotain pientä jo tapahtunutkin. Liekö tuo ylemmässä kuvassa näkyvä vihreä kesämaisema saanut tämän aikaan, mutta haaveilen jostain kookkaasta viherkasvista. Tuntuu, että sellainen tuolta valkoisuuden keskeltä puuttuu! Kultapalmua olen miettinyt – olisikos teillä muita ehdotuksia? Helppohoitoista, kiitos!
Eipä aikaakaan, kun saamme nautiskella tuollaisesta valkoisesta ikkunanäkymästä! Toivottavasti lunta tulisi tänä vuonna huomattavasti viime vuotta aiemmin, se pimeys ja synkkyys on tympeää. Mutta nyt on vielä kesä; ihanat elokuun pimenevät illat on täällä! Kivaa arkeenpaluuta meille, joille se tänään koitti ja mahtavaa lomailua muille!
Meillä oli joskus kentiapalmu, joka toi kyllä kivaa vihreyttä sisustukseen : ). Palmu oli oikein helppohoitoinen, kunnes kastelu ”hieman” unohtui ja se kupsahti sen seurauksena. Tuo todisti jälleen, että ei kiitos hoitoa vaativia kasveja meille, ne kuolee käsittelyssäni ennemmin tai myöhemmin, yleensä ennemmin : ). Mukavaa alkanutta viikkoa!
Oikein kivalta näytti tuokin, sekin voisi olla yksi vaihtoehto! Mulla on altakasteluruukkuja, luotan niiden voimaan ;D. Kiitos Tiia!
Meillä oli mies kans viis viikkoa lomalla nyt kesällä. Ehdin jo vähän puolitosissani hätäilläkin että miten ihmeessä jaksan herätä aamuisin, kun lomallaan mies on hoitanut tytön aamutoimet ja puurot ja muut. Onneksi käytiin viimeisellä lomaviikolla kevyttä unikoulua neitsykän kanssa, nyt tyttö nukkuu no klo 21-05 ja syö ja jatkaa vielä unia pari tuntia. Ero entiseen tunnin välein hereille ja tissille on huima..
Meillä on tapana aamuisin suukotella ja toivotella hyvät työpäivät ja hyvät äitipäivät.
Hieno homma, että unikoulusta oli apua! Täällä hieman silmät ristissä; viime yönä heräilty parin tunnin välein… Nyt poika nukkuu vielä tyytyväisenä. Saisipa nämä aamu-unitunnit siirrettyä yöhön :D.
Miehen viimeisellä lomaviikolla meilläkin tehtiin niin, että sain jäädä nukkumaan jos väsytti, koska mies oli jo noussut. Hän sitten piti seuraa vauvalle. Oi ihanuutta, muistelen noita aamuja lämmöllä :).
Peikonlehti, helppo viherkasvi!
Kiva vinkki, tuotakin olen miettinyt. On kivan näköinen! :)
Hei taas! Tuli mieleen toinenkin helppo viherkasvi aralia! Ainakin meidän satavuotiaassa talossa viihtyvät sekä peikonlehti että tuo aralia.
Tuo olikin uusi tuttavuus, täytyypäs perehtyä! :)
Peikonlehti on nätti ja helppohoitoinen, mutta myrkyllinen. Ovatko kissat teillä aktiivisia hortonomeja, kannattaa se kasvin myrkyllisyys ottaa silloin huomioon ja tietenkin tuo teidän nuorimies saattaa kiinnostua kasveista kun oma reviiri alkaa laajeta. ;) Minun kissani hoitavat meillä kasveja todella tehokkaasti ja leikkokukkakimputkin järjestellään paremmin omaan makuun sopivaksi. Palmuvehka eli zamioculcas on todella helppo, kasvaa vaikka pimeässä vaatekaapissa! Se on ihanan rehevän vihreä, tuttu, ehkä joidenkin makuun liiankin tuttu blogeista ja lehtien sivuilta, itse silti tykkään, sitä lämpimästi suosittelen, etenkin kun minun vihreä peukaloni on todella kadoksissa. Kivoja loppukesän päiviä ja silityksiä kissoille.
T: Marja Mikkelistä
Niin joo, tuo myrkyllisyys olikin se, miksi sitä jahkailin… Harmi, se on niin ilo silmälle!
Palmuvehka meillä on kohta vuoden ollutkin, just vaihdoin sen paikkaa olohuoneeseen (hieman valoisampaan paikkaan). On kiva kasvi ja todella helppohoitoinen, tykkään kovasti! On kasvanut sen verran, että täytyy varmaan jonkin ajan päästä vaihtaa isompaan ruukkuun.
Kiitos, kivaa loppukesää sinnekin suuntaan! :)