Eilen vietettiin kotilauantaita. Vain kauppareissu tehtiin, muuten päivä hurahti kotosalla; sisällä ja ulkona puuhastellen. Niin peruspäivä, että ihan tavallinen ja yksinkertainen ruokakin tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Mieli teki jauhelihakeittoa! Keiton kanssa maistuu aina omatekoiset sämpylät, joten niitä leivoin eilenkin:
Nyt riittää omenoita, niitä saa herkutella aamusta iltaan! Kävin vauvan kanssa perjantaina mummuni luona ja sieltä lähti mukaan pussillinen kauniin punertavia ja ihanan tuoksuisia omenoita.
Vauva otetaan ruoka-ajoiksi pöydän päähän, jotta hänkin näkee mikä on homman nimi. Vielä mennään pelkällä rintamaidolla, mutta parin kuukauden päästä tilanne on jo eri ja hänkin pääsee pikkuhiljaa tutustumaan makujen maailmaan. On kyllä niin hauska tuo pikkumies! Hän opettelee ja oppii koko ajan uusia ääniä; tällä hetkellä on sellainen tekoyskä-vaihe. Ihan totisena yskii kuivaa yskäänsä aina silloin tällöin, useita kertoja päivässä. Silmätkin menevät hassusti kurttuun, kun suu pyöreänä kieli keskellä suuta yskähtelee :).
Tämä vaihe on muuten aika mielenkiintoinen, kun missään ei enää huvittaisi nojailla… Sylissä sitä ei olla tehty enää aikoihin, mutta nyt tästä syöttötuolisitteristäkin pyritään vain kunnon istuma-asentoon – nojaaminen on vauvoille!:
Iltapuoli puuhasteltiin ulkona syyskukkia istutellen. Tälle illalle jäi vielä tekemistä – aurinkovarjo ja riippukeinu taitavat jo päästä varaston uumeniin ;). Sohvaryhmä saa vielä jäädä terassille, pehmusteet vain korjattiin pois. Nimittäin vauva ei juurikaan vaunuissaan viihdy (etenkään vaunukopassa), joten haukkaamme aina silloin tällöin raitista ilmaa terassilla istuskellen… Viime aikoina hän on suostunut turvakaukalo-vaunurunko -yhdistelmään ja siellä on sitten jokusen kerran unikin yllättänyt. Nukkuu maksimissaan puoli tuntia, joten en koe tätä turvakaukalojärjestelyä pahana. Ratasosaan siirtymistä odotellessa! Uskon, että siinä tulee kyllä viihtymään, koska niin kovasti tykkää ympärilleen katsella.
Molemmat kissat nukkuvat tässä sohvalla, vauva omassa sängyssään. Mies lähti harrastuksensa pariin ja itse taidan ottaa pientä välipalaa teekupposen kera. Olen aivan onnessani: vauva herätti viime yönä vain kerran puoli kahdelta! Nukuin kahdesta viiteen: kolme kokonaista tuntia heräämättä kertaakaan – en muista milloin viimeksi tuollainen pätkä! (Viideltä heräsin kissojen vuoksi.) Olipa levännyt olo tänä aamuna! Vauvaa ovat selvästi vaivanneet hampaat viime päivinä, taas, sillä sormet on suussa jatkuvasti ja yöt on levottomia ja itkuisia. Ihanaa, että hänkin sai viime yönä kunnon levolliset yöunet. Toivotaan parasta myös ensi yön osalta! :)
Voi pientä söpöläistä :) Mikähän se tekoyskä-juttu on :D
Jaa-a! Öhö, öhö, köh! :D
Heipähei!
Olen jo jonkin aikaa blogiasi lueskellut, ja eläinrakkautesi tulee hyvin esille aina kertoessasi tarinoita kissojesi kommelluksista. Tuli mieleen sellainen henkilökohtainen kysymys, että oletko ikinä harkinnut alkavasi kasvissyöjäksi? Itse lopetin lihansyönnin parisen vuotta sitten eettisistä syistä. Vielä aikuisiälläkin ehtii tekemään kaikenlaisia muutoksia elämässään. :)
Heippa Maiju! Olen kyllä joskus asiaa pohdiskellut, aina aika ajoin. Kuitenkaan se ei ole vielä ajatuksen tasolta tekoihin siirtynyt… Olisiko sulla laittaa jakoon muutamia hyviä kasvisruokareseptejä? Ilomielin tekisin!
Täällä habitare messuiltiin eilen 4h. Aika pettymys oli messut. Ei tullut mitään wow elämystä. Varsinkin kun juuri näin töissä Pariisin messujen kuvia ;) Suomalaisilla olisi vielä vähän opittavaa messujen tekemisestä… Aivan ihana syys ilma hellinyt koko viikonlopun ja ulkoiluhullukin ♥ on sen huomannut. Valvotti mamia viime yön…vaikka onkin potilas. Jalassa steriili tulehdus :( ja joudutaan käymään kortisoni piikeillä :( Voi mamman kisua♥
Nyt ollaan kyllä saatu nauttia ihanista syysilmoista! Aurinkoa joka päivä, mikäs sen mukavampaa.
Voi kisunen <3. Pikaista paranemista toivotan!
Voi, kuulostaapa kovin tutulta pikkuisen elämä! Meillä oli keväällä ihan samoin käyttäytyvä pieni poika. Toivottavasti yöt pian helpottaa! Lyhyiksi jäävät unipätkät alkavat painaa pidemmän päälle. Ja jos ei helpota, kannattaa ehkä hakeutua tutkimuksiin… Meillä on pääsääntöisesti heräilty öisin 3 kk iästä alkaen 1-2 h välein aina tänne asti (poika pian 10 kk), välillä toki muutama parempi yö. Nyt viikon verran lääkityskokeilua takana refluksi-epäilyn takia, ja vaikuttaa toistaiseksi lupaavalta. Vielä tosin on liian aikaista sanoa mitään varmaa.
Kovasti tsemppiä vauva-arjen tuomiin haasteisiin! Onneksi siihen sisältyy myös paljon iloa, ihmetystä ja rakkautta!
Voi voi, kuulostaapas rankalta! Toivottavasti tilanteeseenne tulee pian helpotus ja saatte parempia öitä! Täällä meni yöt hyvin juurikin ensimmäiset kolme kuukautta, sitten uskon että hampaat alkoivat vaivaamaan… Välillä on parempia kausia, välillä sitten niitä päiviä kun käsi/sormet on koko ajan suussa ja kuolaa riittää. Tuollaisina öinä saattaa herätä parin tunnin välein. Ennätys taitaa olla kolme herätystä 1,5 tunnin aikana :). Eikä rauhoitu kuin rinnalle, kun alkaa itkemään. Olenkin miettinyt, että miten rauhoitan isomman lapsen sitten joskus, kun imetys on päättynyt :D.
Viime yö meni taas hyvin: ensimmäinen herätys 3.30 ja toinen 6.30. Saisipa tuollaisista pian tavan :).
Kiitos sinulle, tsemppiä teillekin! Ihan totta: positiiviset asiat peittoavat kyllä ne negatiiviset mennen tullen!
Nam omppuja!
Meidänkin poika oli sellainen istuja vauvana :D Hän en juurikaan viihtynyt lattialla (varsinkaan vauvakavereiden kanssa), vaan menoa piti seurata äidin sylistä. Unienkin kanssa oli sama homma, puolen tunnin torkkuja. Kyllä oli rasittavaa kun tuntui, että toinen oli koko ajan väsynyt ja nukuttaa sai monta kertaa päivässä! Vaunuissa nukkui jos hänet sai laitettua sinne nukkuvana, mikä harvoin talvivauvan kanssa onistui :/ Näistä asioista johtuen otimme rattaat käyttöön pojan hipoessa 5kk rajapyykkiä. Ensin mentiin siinä puoli-istuvassa asennossa, mutta kylläpä sekin helpotti! Päästiin pois kotoa!!! Autoilu ei kelvannut ennenkuin vuoden iässä kun ostettiin uusi turvaistuin, josta näki ulos. Meillä sattui kevät sopivasti lämpiämään kun siirryttiin rattaisiin. Suosittelenkin sellaista lämpöpussia, niin rattaissakin pysyy hyvin vauva lämpimänä!
Kisuille rapsutukset ja puskut! Meillä ollaan nykyään kisun (11v) kanssa ihan bestistä ja puskevat pojan kanssa innolla kun tullaan kotiin :D On ollut ihana nähdä, kuinka hellästi poika on kissaa oppinut käsittelemään. Ja nykyään kissa myös lohduttaa, jos jostain tulee paha mieli :)
Vauva viihtyy kyllä lattialla, mutta on koko ajan kääntymässä mahalleen ja sitten hetken päästä ähkii ja puhkii ja usein saattaa puklatakin siinä eli silloin täytyy koko ajan vahtia :).
Hän kun nukkuu noita pikkutirsoja 2-3 kertaa päivässä, niin on ihan pirteänä ne väliajat :D. Ei siis kitise, vaikka nukkuukin niin vähän. Mutta nyt tuo helpottaa hieman kun huolii tuon turvakaukalo-vaunurunko -yhdistelmän, siinä tulee jo hyvin uni ja helposti menee se puoli tuntia – 45 minuuttia! Autossa myös, tykkää kyllä automatkustaa :).
Tuollainen lämpöpussi on tosiaan ostettava! Ja ihana lukea poikasi ja kissasi yhteiselosta, ihanat ystävykset <3.