Kohta taas yksi viikko lopuillaan ja uusi alkamaisillaan. Viikot kuluvat kyllä hurjaa vauhtia! Äitiyslomaani on jäljellä enää noin viikko, sen jälkeen siirrytään hoitovapaalle (vai mikä lie sen virallinen termi olikaan). Siirsin muutaman viimeaikaisen arkipäivän hetken Instagramistani tänne. Viime päiviin on mahtunut pinsettiotteen treenaamista, matkaaamista isomummolaan täysissä talvivarusteissa ja sitten taas leikkimistä sisätiloissa täysissä kesävarusteissa. Harvinaista näin tammikuisilla -20 pakkaskeleillä, mutta koska takkamestari joskus hieman innostuu niin…
Ja kissoista niitä perinteisimpiä: lekottelutuokioita, mitäs muutakaan!
Viikkoihin mahtuu monia arkipäivän ilonaiheita ja -hetkiä; pienistä asioista se ilo lopulta löytyy! Kuten herkullisesta mannapuurosta ja mustikkasopasta vauvauinnin jälkeen, taukokahvista, välipaloista ja tunnelmoinnista.
Kissat tarjoilevat monia päivän piristyksiä! Tässä allaolevassa kollaasissa esimerkiksi usein toistuva aamuinen jono hoitopisteelle. Sinne tullaan norkoilemaan, kun vauvan kanssa heräämme uuteen päivään. Korissa istutaan kysymysmerkkinä minkäs raitapuvun mulle tänään puet… Vauvan lelut kelpaavat matikaisillekin, esim. pehmokuutioihin tarttuu hyvin kynnet!
Mukavia hetkiä on myöskin pienet sisusteluhetket kotona, kuten viime viikolla makuuhuoneen stailaukset. Tai jonkin keväisen esille ottaminen, kuten kuluneella viikolla portaille ilmestyneiden Iittalan Origo-pellavakeittiöpyyhkeiden. Puhumattakaan herkuttelutuokioista jälkkäreiden tai tunnelmallisen kynttiläillallisen muodossa. Kurvasimme eilen miehen kanssa Kalajoen Pihvitupaan illalliselle, olipas mukava viikonlopun kohokohta! Tuollaiset piristävät niin kovasti; jo etukäteen niitä odottaa ja fiilistelee viikon mittaan. Mutta olipa ihana tulla sieltä kotiin vauvan luokse, ikävä ehti siinä neljän tunnin aikana kyllä jo iskeä! Vauvan kuulumisia luvassa enemmän huomenna alkavalla viikolla, nyt täytyy mennä nostamaan kohoamassa ollut leipä uuniin paistumaan. Kotoisaa sunnuntai-iltaa!
Perus arki on kyllä aina lopulta parasta. Varsinkin, kun tietää, että tämä aika jonka saa pojan kanssa olla kotona, on rajallinen. Äitiysloma menee lopulta niin nopeasti.
Tänään havahduin myös arvostamaan perusarkea, kun jouduttiin haaverin takia tehdä pikkumiehen kanssa visiitti päivystykseen. Tarkkailun jälkeen onneksi todettiin, että pikkumies selvisi säikähdyksellä. :) Äiti taisi olla järkyttyneempi. Välillä on vain vaikea hyväksyä, että vaikka sitä kuinka haluaisi kaikilta vaaranpaikoilta lapsensa suojella niin, kyllähän sitä vahinkoja tapahtuu. Varsinkin, kun liikkumien ja vauhti vain kokoajan lisääntyy ja kurotellaan pystyyn.
Jos unohdetaan kaikki tämän tyyppiset tylsät arkipäivien sekoittajat, niin välillä on kiva, kun on jotain vaihtelua päivissä. Teidän ravintolahetki esim. kuulostaa virkistävältä. Äidin pieni hetki sisutusjuttujen parissa ei tee koskaan pahaa, joten blogissani onkin sinulle haaste, jossa pääsee haaveilemaan: http://www.kuistinkautta.blogspot.fi/2015/01/haaste-sydamentykytyksia.html
Mukavia viimeisiä äitiyslomapäiviä, ja sitten hoitovapaata! … ja terkuja meidän pikkumieheltä toiselle söpöliinille!
Ihana juttu, että selvisitte säikähdyksellä! Voin kuvitella, miten säikähdit. Niin totta tuo, että haluaisi kaikilta kolhuilta suojella, mutta ei se vain valitettavasti ole mahdollista. Itse mietin jo niitä tulevia sydänsurujakin, voi kamala. Ulkoiset kolhut on helpompia, voi laittaa laastaria tai kipsiä, mutta mitäs teet sydämelle :'(.
Kiitos Heidi kivasta haasteesta ja ihanan lämminhenkisestä kommentistasi <3. Terkkuja sinnekin! :)
Heippa, pakko oli tulla Ilmoittelemalla uudesta blogisi lukijasta eli minusta :). Googlettelin viikonloppuna vauvan sänkyä ja jotenkin ajauduin tänne blogiin ja jäinkin innoissani lueskelemaan aiempia postauksia. Pian halusinkin jo tietää lisää ja aloitin vauvan syntymän aikoihin kirjoitetuista jutuista. Nyt menen vasta elokuussa, mutta tarkoitus olisi lukea kaikki postaukset kunhan ehdin ;). Viehätyin jotenkin ihanasta tyylistäsi kirjottaa, kauniista kuvista ja sisustuksesta, lämminhenkisyydestäsi ja siitä, että vastaat kommentoijille, pienestä hurmuristanne ja jotenkin blogi tuntui niin erilaiselta kuin aiemmin seuraamani blogit jatkuvine asupostauksineen yms.
Kiitos, että jaksat kirjoittaa tätä elämänmakuista blogia. Tulin itsekin niin hyvälle tuulelle juttujasi lukiessani :). Ja ajankohtaista tietoa jäi muistiin paljonkin kaikista vauvahankinnoista yms ja ne tulivatkin tarpeeseen, sillä heinäkuussa pieni esikoisemme tulee sulostuttamaan arkeamme <3. Jään innolla seuraamaan teidän pienokaisenne kehitystä :).
Heippa Hanna! Tervetuloa blogini pariin ja kiitos, että näit vaivaa ja jätit viestiä. Et varmasti usko, kuinka ilahduin näistä sanoistasi :). Näistä saa niin paljon virtaa ja inspistä että!
Elätte niin ihanaa aikaa, nauttikaahan ja onnellisia odotuksen viimeisiä kuukausia sinne :).