Näinä päivinä bongaan jatkuvasti kuvista viherkasveja! Etsiskelen ja ihastelen niitä blogeista, lehdistä ja näiden lisäksi googlettelen niitä iltaisin :D. Haaveilen erilaisista, tutkin ja pohdiskelen. Meidän kodissa on käynyt monenmoista viherkasvia vuosien mittaan pyörähtämässä. Osa on elänyt puoli vuotta, osa vuoden tai pari. En ole siis mikään hirmuisen taitava niiden kanssa, mutta olen päättänyt, etten anna sen lannistaa. Elävät käsissäni sen verran minkä elävät, eipä tuo nyt niin vakavaa ole. Aina saa uusia, ei niiden takia yöuniaan kannata menettää! Toki onhan se palkitsevaa huomata, että on saanut pidettyä jonkin viherkasvin hyvinvoivana jo vuosikausia. Harjoitus tekee mestarin ja aina oppii uutta!
Pisimpään hoidossani on viihtynyt palmuvehka; ylläripylläri joku tuollainen erittäin anteeksiantavainen lajike… Sopii siis erittäin hyvin tällaiselle, joka ei todellakaan muista kukkia joka viikko kastella :P. Leikkokukat on helpompi muistaa, kun eivät yleensä viikkoa kauemmin edes elä, mutta nuo kuukaudesta toiseen täällä porskuttavat helposti unohtuvat. Jotenkin naamioituvat tuonne olohuoneeseen niin taidokkaasti, että pääsevät unohtumaan… Olen siis oivaltanut, että minulle sopivat parhaiten sellaiset viherkasvit, joiden pitää antaa kunnolla kuivahtaa kastelukertojen välillä – ei mitään ongelmaa tuon suhteen!
Olen muuten tykästynyt aivan hirmuisesti erityisesti näihin kahteen tauluun, jotka sain blogin kautta Deseniolta; sopivat mielestäni juuri tuohon olohuoneen kulmaukseen:
Palmuvehkan kaveriksi ostin viime viikolla Kodin Terrasta pullojukan. Ne on tosi kivan näköisiä, tullut ihasteltua säännöllisesti viime vuosina. Nyt vihdoinkin repäisin ja tein tämän kahdeksan euron hankinnan, heh! Ostin samalla reissulla mattamustan ruukun, sillä sellainen kaapistani puuttui ja jotenkin nyt silmää miellyttää tuollainen vihreä kasvi mustassa ruukussa. Täytyy kuitenkin vielä makustella, sopiiko juuri tämä pullojukka tähän ruukkuun vai pitäisikö siihen hankkia joku toinen (sen vuoksi se on vielä tuossa ruskeassa muoviruukussaan). Vai onkohan tuo musta ruukku liian jyrkkä kotiimme..? Mitä mieltä te olette?
Yksi ihastuttava viherkasvi on peikonlehti. Se hurmaa valloittavan huolettomalla olemuksellaan ja siihen törmääkin kodissa jos toisessakin – ei ihme! Olen vain miettinyt sen myrkyllisyyttä kissojen kannalta, mutta todennäköisesti jättäisivät sen palmuvehkan tavoin täysin rauhaan.
Huvittaisi laittaa kylpyhuoneeseenkin ripaus vihreää, mutta mikähän viihtyisi kosteassa, vain pienesti luonnonvalossa kylpevässä huoneessa? Moni viherkasvihan pitää kosteasta tilasta, mutta olisiko esim. rönsylilja sellainen, joka ei laittaisi pahakseen tuota luonnonvalon puutetta? Olen löytänyt tuosta monenlaista mielipidettä, joten en tiedä mikä on totuus… Kylpyhuoneessamme on nimittäin vain yksi pienehkö ikkuna ilta-auringon puolella. Olen kovin ihastunut Rönsylilja Bonnieen, kuva löytyy mm. Kotilieden sivuilta täältä. Aivan ihana! Miellyttää kovasti silmää ja sopisi varmaan kivasti kylpyhuoneeseemme.
Onko teillä viherkasveja kylpyhuoneessa tai kotona ylipäätään? Mikä on lempparisi?
Meillä on viherkasveja. On kiitollisia palmuvehkoja, muutama rahapuu, peikonlehti, anopinkieliasetelmia isoissa ruukuissa ja taatelipalmu. Kesäisin kasvit pääsevät terassia komistamaan.
Olen tehnyt kukista isoja istutuksia, joten ovat sisustuksellisia.
Peikonlehteen kissamme eivät ole koskeneet eivätkä muihinkaan kasveihin.
Kasvit tuovat kotiin raikkautta ja kodikkuutta.
Mullakin oli kerran rahapuu, mutta kastelin välillä liikaa ja se oli sen loppu :/. Olen täysin samaa mieltä viimeisestä lauseestasi! :)
Palmuvehka on tosiaan kiitollinen kasvi. Meillä se on jo pitkään ollut ainoa kasvi leikkokukkien ohella.Parhaillaan olen unohtanut sen kuukaudeksi kastelematta ja hyvin pärjää. ;)
Jep, hyvin pärjää ;D.
Mielestäni koti ilman kukkia ja kasveja ei ole oikea koti. Meiltä löytyy 55 neliön kaksiosta 12 kukkaa/viherkasvia ja parvekkeelta valtavat kirsikkatomaattipuskat. Ja lisää tulee varmasti vielä :) Mikäli orkideat kiinnostavat, suosittelen Biolanin hanallisia Ilo orkidearuukkuja, jotka mahdollistavat helpon uppokastelun. Niiden avulla pärjää varmasti kokemattomampikin viherpeukalo!
Rönsylilja, tai ainakin kaikki omani, on todella sitkeä kasvi ja pärjää hyvin myös varsin epäsäännöllisellä kastelulla. Valon puutteessa lehtien vihreä väri on jäänyt selvästi vaaleammaksi, mutta muuten kyllä on kasvanut hyvin. Pitempiaikaisesta luonnonvalon puutteesta en kuitenkaan osaa sanoa. Kokeilemallahan se selviää :)
Aika jyrkkä mielipide :). Ihastelen viherkasveja monissa kodeissa, mutta omaan kotiini haluan niitä kohtuullisesti. Sillä jos niitä alkaa olla lähes kymmenen, alkaa koti näyttää makuuni liian sekavalta. Mulla oli yhdessä vaiheessa orkidea-innostus, ovathan ne kauniita, mutta olen tainnut ainakin hetkellisesti kyllästyä niihin.
Pullojukan lehdistä tulee ajan mittaan vähän terävät, oma edesmennyt kymmenen vuoden ikäinen tapaus oli kunnon viiltelijä. :D
Mulla on ollu aina kasveja ja kukkia kotona, eli ne kuuluu pakettiin. Ehkä siinä samalla jotenkin piti itsestäänselvänä että kaikilla on kotona kasveja, mutta hämmästykseksi viherkasveja tuntuu olevan ihmisten kotona tosi vähän tai sitten se on sisustustrendi mikä menee ja tulee.
Viherkasviton koti on yhtä hassu kuin koti asunto missä ei ole mattoja! :D
Hyvä tietää tuo pullojukasta! Viherkasvien lisääntyminen sisustuksissa noin vuosi sitten taisi tosiaan liittyä johonkin sisustustrendiin. Mutta toki on paljon koteja, joissa niitä on aina. Itselleni kukat on ehkä vielä tärkeämpiä kuin viherkasvit :).
Mulla on pysynyt Anopinkieli hengissä jo kuusi vuotta! Ja todellakin anteeksi antavainen kastelun suhteen. On kestänyt jo kaksi muuttoakin ;) Lisäksi rahapuu on pysynyt pitkään hengissä. Tekisi mieli kokeilla jotain kaktusta, ajattelin kokeilla istuttaa Kubus-kulhooni. Niin ja tästä tulikin mieleeni, että kolmas viherkasvi meillä on rönsylilja, joka asustaa kubus-kulhossani tällä hetkellä. Kivan näköinen, vaikka itse sanonkin ;)
Mistä tuo ihana marmori-alusta? Itse löysin muutama viikko sitten kivannäköisen pitkulaisen, mutta neliö vielä hakusessa ;)
Terveisiä pikkumiehelle ;0)
Anopinkieli on tosiaan yksi helppohoitoinen kasvi myös!
Tuo on marmorilaatta, Bauhausista. Mistä löysit sen pitkulaisen?
Kiitokset terkuista, terkkuja teidänkin pojille! :)
Pitkulainen käveli yllättäen vastaan Sokoksella. Kokoa sillä on 30×15, eikä ollut hinnalla pilattu. Mä olen käynyt kaikki laattaliikkeet täällä läpi, enkä ole löytänyt kivaa laattaa. Onkohan tuo uutta mallistoa, kun meidän Baukkarissa oli tosi niukasti marmorilaattoja :(
Ai jaa! Harmi ettei täällä ole Sokosta lähettyvillä. En osaa yhtään sanoa, onko tuo uutta mallistoa. Ostin sen alkukesästä.
Annetaanko postipojalle taas töitä ;)
:D On vaan sellainen ongelma, että lähin Bauhaus sijaitsee 200km päässä enkä tiedä, milloin on seuraavan kerran menoa Ouluun…
Tarkoitin siis täältä sinnepäin ;)
:) Mitä se muuten maksoi? Mietin tätä viikonlopun yli ja laittelen sulle sitten postia.
13,90€, voin laittaa kuvan sulle jos haluat ;) niin ei tule ostettua sikaa säkissä…
Laita vain, kiitos!
Myös minulla ainut kasvi, joka on säilynyt pidempään hengissä, on juuri tuo palmuvehka! Meilläkin kissojen olemassaolo rajoittaa kasvillisuutta, en ole hankkinut sen takia noita muita jonkin verran myrkyllisiä, palmuvehkan kisut ovat onneksi jättäneet täysin rauhaan.
Itse uskon, että uskaltaisin sen peikonlehden hankkia; seuraisin vain alussa tarkemmin kisujen käyttäytymistä kasvin ympärillä.