Ihana viikonloppu takana! Monipuolinen ja erilainen. Koin monia oivalluksia, ahaa-elämyksiä sekä muistutuksia tärkeistä asioista.
Eilen vietimme päivän rannalla; mukavaa vaihtelua ja harvinaista tänä kesänä! Jäin vain ihmettelemään, että miten sitä hiekkaa voi olla vieläkin siellä sun täällä! Kotona, autossa, illalla oli sängyissäkin… Vaikka muka niin huolellisesti putsasin kaikki ennen autoon istahtamista! Nyt kun vielä on yksi ihminen enemmän sitä hiekkaa kotiin kantamassa, niin kyllä tuli imurille käyttöä! Haaveilin ihan pikkuisen taas robotti-imurista, mutta sanokaahan sellaisen omistajat; onko ne ihan oikeasti tehokkaita, putsaavatko hyvin joka paikasta? Jos omistaa robotti-imurin, kuinka usein ns. normi-imuria tarvitsee käyttää? Tarvitseekohan lainkaan, mietin toiveikkaana…
Yksi asia liittyi kesähäihin: miten ihanaa (kesä)häissä onkaan! Ja miten kauniiksi juhlapaikka oli erilaisin yksityiskohdin koristeltu. Kaunista ja luonnonläheistä! Onnea vielä tuoreelle hääparille! Kuvassa muuten erittäin herkullinen makea roseekuohuviini:
Viikonloppuna jäin ihmettelemään yhtä erittäin suurta ärsytyksen aihetta liikenteessä; tämän ärsytyksen jaamme miehen kanssa. Autojono liikennevaloissa: miksi siellä aina joku jättää vähintään yhden auton mittaisen välin edellä olevaan? Sitten siinä valojen vaihtumista odotellessa kuroo sitä väliä umpeen noin puolen metrin pätkä kerrallaan. Oi miksi? Miksi ei sitten heti ajeta seuraavan auton perään odottelemaan, jotta jono pysyisi tiiviinä? Takana on ehkä risteysalue, josta kulku estyy juurikin noiden turhien välien takia. ARGGHHH! Ja koska tuollaisia kuskeja näyttää olevan niin paljon niin varmasti täältäkin sellainen löytyy, joten osaisitko vastata tähän ihmettelyni aiheeseen: miksi? :D
Yksi viikonlopun oivallus tai oikeastaan ahaa-elämys koski ruokaa. Söimme eilen perunamuusia jauhelihakastikkeella. Ruoka oli miehen toivomus, kun itse taas ajattelin mielessäni, että ruoka on aika tylsä. Odotukset olivat siis ruuan suhteen matalalla, mutta voi miten ne ylittyivät! Tuollainen peruskotiruoka, jota emme olleet juuri tuona versiona aikoihin syöneet, voi sitten olla valtavan herkullista, oi oi! Perunamuusin ja jauhelihakastikkeen kylkeen maustekurkkuja ja raikas vihersalaatti fetajuustolla, juomaksi iso lasillinen kylmää, rasvatonta maitoa. Todella herkullista ja miten edullista! Miksi sitä niin usein haluaakin tehdä muka jotain monimutkaisempaa/erilaista ruokaa, kun monipuolisesti käytettävän perunan kanssa vaikka mistä saa niin hyvää ja maittavaa vatsantäytettä! Toki liika on liikaa ja vaihtelu virkistää. Yritän muutenkin tehdä nyt aika perusruokia, mutta vaihtelevasti, jotta pojallekin maistuisi. Hänen ruoka-asioistaan voisinkin kirjoitella jonain päivänä ihan oman postauksensa… Mikä on teidän arkiruokaherkkunne? Mitä teillä tänään syödään?
Viikonlopun viimeinen oivallus koski omaa kotia. Kokkolassa paloi viikonloppuna eräs ravintolarakennus, jonka toisessa kerroksessa oli asuinhuoneistoja. Muutama ihminen menetti kotinsa. Tuntuu valtavan surulliselta, ei sellaista osaa kuvitellakaan, kun ei sitä itse ole kokenut. Useimmat varmasti jollain tapaa samaistuvat ajatukseen ja tunteeseen, että koti on maailman paras paikka. Sillä tavoin kotia kyllä arvostaa, mutta arjessa omaa kotia tulee pidettyä jollain tapaa ehkä itsestäänselvyytenä. Kotona herätään aamuisin, kotoa lähdetään töihin ja kouluun, kotiin palataan työ- ja koulupäivän jälkeen ja kotona käydään illalla nukkumaan. Mitä jos tuo koti jonain päivänä puuttuukin? Toki ne ihmiset ympärillä ovat kaikkein arvokkaimpia, eihän näitä voi edes verrata keskenään, mutta kyllä kotikin on hyvin tärkeä. Siispä entistä kiitollisempana omasta kodista tämän viikon pariin!
Liikennevaloihmetykseesi: siinä on sellainen ajatus, että kun sulla on edessä tilaa, niin pystyt tekemään jotain, jos takaatuleva uhkaa ajaa päälle. Jossain autokouluissa on ollut tuo opetusmetodi käytössä, en tiedä onko nykyisin enää.
Ahaa! :D Musta tuntuu, että ne meidän edessä ajaneet tai himmailleet tekevät sitä ihan vain huvin vuoksi, että valoissa olisi jotain tekemistä… Toisaalta jos ajatellaan, että kaikki harjoittaisivat tuota ikään kuin autokoulun neuvon mukaan, niin liikenne ei kyllä soljuisi sitten yhtään. Tientukkona olemista ennemminkin.
Jouduin kauan sitten ketjukolariin, olin jonon viimeinen, jonka perään ajettiin. Poliisit halusivat tarkimmin tietää oman etäisyyteni minun edessä olleeseen autoon.Jos olisin ollut liian lähellä, olisin saanut sanktioita siitä itsekin. Toiseksi, senvälimatkan avulla laskettiin myös perääni ajaneen tilannenopeutta jne. Matkaa oli riittävästi, ei nyt ihan koko auton verran, mutta kuitenkin niin, että näin asfalttia autojen välissä.
Törmäyksen voimasta oma autoni nousi edellä olleen takaluukun päälle, onneksi. Jos olisin ollut lähempänä, minut olisi lapioitu ruumissäkkiin, sanoivat poliisit.Ihan toisen puskurissa ei kannata olla kiinni jonossa, kyllä siitä jono lähtee liikkeelle ripeästi, kun on oma huomio niissä liikennevaloissa ja edellä olevassa autossa.
Terv.autoilija
En mielestäni kirjoittanut, että ajamme tai odottelemme valoissa toisen puskurissa kiinni. Jätän sen 1,5-2 metriä (en ole kyllä mitannut) väliä, en todellakaan auton mittaa. Tuo tapani riittää vallan mainiosti enkä ole tientukkona. Usein liikennevalot sijaitsevat ylämäessä ja jo sen vuoksi täytyy jättää väliä: edellä ajava kun ei välttämättä ole kovin taitava mäkilähtijä.
Sinulla oli onnekkaasti enkeleitä matkassa, hyvä niin!
Arkiruokaan kommentti : perunamuusi toimii aina ja tänään tein makkarakastikkeen ja ihan uudet perunat kiehautin..olipas hyvää. Aina ei tarvii ihmeruokia..toki ne on välillä juhlaa
Nam, kuulostaa hyvältä! Jos aina on jotain erikoista ruokana, alkaa nekin nopeasti tuntumaan perusruualta.
Itsellenikin on tuo opetettu autokoulussa ja sillä opilla on parit peräänajot vältetty. Puskurissa kiinni roikkuminen (liikennevaloissa tai tien päällä) on taas asia, joka itseäni niin ärsyttää! Lisäksi, kun edellä olevaan on väliä, niin voi liikkeellelähdön ennakoida ja valoista pääsee muutkin nopeammin liikkeelle. Auton massa on kuitenkin sen verran huomattava, että nopeammin se kiihtyy pienestä vauhdista kuin täysin pysähdyksistä. Eli hän joka väliä jättää valoissa ei ole todellakaan siellä tulppana vaan päin vastoin! Lisäksi, kun ei turhaan aina pysähtele, niin säästää myös polttoainekuluissa. Ainakin omassa autokoulussani käytiin läpi myös taloudellinen ajaminen. Videossa pari hyvää vinkkiä taloudelliseen ajamiseen.
https://www.youtube.com/watch?v=Stp-yCcupno
Taloudellinen ja turvallinen ajaminen kannattaa opetella. Onhan teidän kyydissä usein se kaikkein kallein aarre!
Mukavaa alkavaa viikkoa!
Tässä postauksessahan ei missään mainittu puskurissa kiinni olemista eli toivon mukaan ymmärsit lukemasi, siitähän ei siis ole kysymys. Vaihtoehtoina ei suinkaan ole puskurissa kiinni oleminen tai sitten autonväli eli noin viisi metriä. Tuohon väliinkin mahtuu monia välimatkoja, joita liikennevaloissa jonottaessa yleisimmin käytetäänkin, eikö totta. Jostain syystä muutamat käsitti kirjoitukseni väärin. Meissä ihmetystä aiheuttaa lähinnä se, miksi jätetään niinkin iso väli kuin auton mitta (kun huomattavasti pienempikin riittäisi, kuten yhdessä näistä kommenteissa jo tuli ilmi) ja ennen kaikkea: miksi sitä siinä odottaessa kurotaan umpeen puoli metriä kerrallaan? Tuota tarkoitin ja tuosta kirjoitin. Mikä järki on jatkuvasti kuroa sitä väliä umpeen, eikö tuo turvallisuuspointti vesity siinä täysin? Tuollainen himmaileminen vasta bensaa ja kytkintä polttaakin.
Kiitos vain linkistä, mutta itse henkilökohtaisesti en tarvitse noihin liittyen vinkkejä. Tämä kommentti meni kyllä aika lailla ohi aiheen, mun täytyy nähtävästi hieman hioa asioiden selittämistä.
Juuri näin myös minulle on autokoulussa opetettu 2000-luvun alussa. Itsekin pidän mielelläni turvavälin myös risteysalueella, ihan turvallisuuden takia. Ja monesti on käynyt niin, että olen päässyt liikennevaloista pysähtymättä, eli taloudellisesti, kun olen hitaasti liuttanut autoa, enkä ajanut kiireellä edellä olevan perään.
No tuossa viimeisessä lauseessasihan on kyse jo täysin toisesta asiasta. Postauksessani puhuin tilanteessa, jossa kaikki ovat jonossa liikennevaloissa.
Autokoulussa opetettiin ainankin pari vuotta sitten, että kun valoihin pysähtyessä näät edellisen auton renkaat on turvaväli riittävä jos joku sattuu perään ajamaan. Tätä ei vaan monet ajattele vaan ajavat juuri niin kiinni edelliseen kun pystyvät…
Just näin! Tätä kannatan minäkin, en sitä autonväliä eli noin viittä metriä. 1,5-2 metriä riittää oikein hyvin. Toki riippuu ajajasta ja autosta ja auton istuimesta, kuinka kaukaa ne renkaat näkee, mutta aina voi vetää penkin etukenoon ja ajaa sitten lähemmäs…
Pakko kommentoida tuohon turvaväliasiaan. Itse jätin paaaljon väliä risteykseen mennessä ja hitaasti siihen ajoin sekä kuroin väliä pikkuhiljaa silloin kun tyttäremme oli pieni eikä viihtynyt autossa jos se vähänkään pysähteli. ;D Ihan vaan säästyäkseni kaameelta itkukohtauksilta kun yksin pienen vauvan kanssa ajelin. Tuskin kuitenkaan kaikilla on pieniä kiukkuisia vauvoja kyydissä. Nykyisin ei neitiä pysähtelee enää haittaa. Eli kai niitä syitä kyseiselle toiminnalle voi olla monia. :D
Aivan paras! :D Oliko sulla aina kauheet autojonot perässä? :D
Meidän edessä tuota himmailua ovat harrastaneet tietyn ikäiset miehet…
Ei niitä sen enempi ehdi kertyä kun samoilla valoilla menee kun tavallisestikin ajaessa. Pointti oli vaan yrittää välttää täydellinen pysähtyminen. Toki siinä kattoo ettei haittaa tuu muille autoilijoille esim. kaistoja tukkien. Eikä sitä tullut kauheasti ajeltua pahimpina ruuhka-aikoina kun autoja on enempi liikenteessä.
OK eli tarkoitat eri tilannetta kuin minä postauksessa. Kirjoitin tilanteesta, jossa seisotaan jonossa liikennevaloissa useamman auton voimin. Täällä ainakin on erittäin usein sellaisia tilanteita; ei auta taktikoida vauhdin hidastamisella valojen vaihtumista.
Jätän tuon autolla ajo asian kommentoimatta, mutta robotti-imuriin ei ole kukaan muu kommentoinut.
Meillä on jo kolmas robo enkä pois antaisi! Kahden karvaisen koiran ja neljän ihmisen asuttamassa omakotitalossa se on tarpeen. Eihän se poista imurointia kokonaan, mutta sen avulla voi siirtää isompaa siivousta itselle sopivaan aikaan. Robo toimii parhaiten avarassa tilassa, jossa on mahdollisimman vähän tavaroita lattioilla. Nehän joutuu nostelemaan alta pois.. Usein teen niin, että robo imuroi yhden huoneen, jonka jälkeen siirrän sen toiseen ja itse luutuan sitä mukaa perässä.. :)
En voi ymmärtää miten tehokkaasti robotti-imuri imuroi huushollista meidän kahden norjalaisen metsäkissan karvat. Pölypussi on kauheaa katsottavaa jokaisen imuroinnin jälkeen. Miten meiltä voi löytyä näin paljon pölyä :-) Robo on todella hyvä!
Mukava kuulla! Kissojen karvanlähtöaikana etenkin kaipailen tuollaista apuria: vaaleasta lattiasta erottuvat tummat kissankarvat melkoisen hyvin :D.
Tuohon autoasiaan ei harmillisesti tullut yhtäkään vastausta, niitä odotellessa! :)
Kiva kuulla kokemuksiasi robotti-imurista! Kuulostaa kätevältä tuollainen apuri!
En nyt kyllä ymmärrä miten tuon sinun kuvauksesi liikennevalojonosta voi käsittää väärin… Itse olen näitä hilautujia ihmetellyt myös aina. Juuri ajokortin saaneena voin sanoa, että autokoulussa kehotetaan aina näyttämään mahdollisimman selkeästi aikeensa liikenteessä. Kun ajaa suoraan ’kohteeseen’ eli turvallisen välimatkan päähän jonossa edellä olevata autost ja pysyy siinä valojen vaihtumiseen saakka, antaa muille selkeän viestin siitä mitä on tekemässä. Hilautuminen taas ei mieledtäni anna oikein selkeää kuva tekemisistään…. :D kiitos ihanasta blogista<3
Niin en tiedä miten sen tuolla tavoin käsittää… Siihen, mitä ihmettelen, vastauksia ei kuitenkaan tullut, joten jatkakaamme liikennevaloissa ihmettelyä :D.
Oikein viisas tuo autokoulun neuvo! Ytimekäs ja yksinkertainen, mutta sitäkään eivät kaikki jostain syystä noudata.
Kiitos itsellesi viestistäsi! Ilahduttavaa, että joku ymmärsi pointtini :)
Kuules kaimani, minä ymmärsin täysin, mikä on tuo kuvaamasi rattiraivoa aiheuttava ilmiö, ihan sama ärsyttää itseäni (ja miestä myös) :) Pitäisi joskus päästä semmoiselta hivuttautujalta kysymään, että mikä sillä oikein on pointtina. Ja oman kokemukseni mukaan ne, jotka sitä auton mitan (tai jopa isompaa) väliä kurovat siinä odotellessa umpeen, eivät ole hereillä sitten niiden vihreiden vaihtuessa…Huoh!
Toinen, mikä itselläni rattiraivoa aiheuttaa, on vilkun käyttämisen vaikeus liikenneympyrässä. Voiko se nyt vaan olla niin vaikeaa kertoa muille, että milloin on ympyrästä poistumassa. Kiitos, olen puhunut :)
Oi ihanaa! Omasta mielestäni selitin tuon niin selvästi, etten ymmärrä, miten sen voi käsittää väärin ;). Joo mua ärsyttää sekin, että vihreiden vaihtuessa laitetaan vasta vaihdetta silmään, murrr!
Ja joo, tuo vilkku! Sekin on ärsyttävää, että käännyttäessä painetaan ensimmäisenä jarrua ja vasta sitten käytetään vilkkua. Tuo EI viesti perässä ajaville selkeästi, mitä aikoo. Kiitos, olen puhunut minäkin! :D