[mittaustagi]
Tänä aamuna suuntasimme pojan kanssa aamutoimien jälkeen Kannukseen värikylpyyn. Aloitimme tämän kivan harrastuksen viime vuoden puolella ja se on kyllä ollut tämän pienen taiteilijani mieleen! Vaikka hän on kovin kiinnostunut ympäristöstään, erityisesti muista ihmisistä, ja tutkailee innostuneesti paikkoja, värikylpyyn syventyy aina hyvin perusteellisesti! Aivan kuin ympäristö poissulkeutuisi, kun hän tutustuu maalausaineisiin (= eri ruokatarvikkeisiin) yksi kerrallaan. Jaksaa keskittyä koko puolen tunnin ajan ja on ryhmästä aina viimeinen, joka lähtee pesulle :D. Näin äitinä tuollaisen katsomisesta nauttii valtavasti. Se kiinnostunut ja keskittynyt ilme kasvoilla ja se yllättyneisyys, jos jotain väriä päätyykin suuhun… Onpa se sitten kirpeä mustaviinimarja tai pinkki kiisseli, niin ilmeet on ainutlaatuisia! Herkuinta maalausainetta on pojan mielestä olleet porkkanaraaste ja kookoshiutaleet! Kookoshiutaleita kun sai käteen, niin niiden maistelussa kuluikin sitten loppuaika ja pensseli jäi lattialle…
Tässä vasemmalla olevassa maalauskuvassa (loppuvuodesta otettu) ei vielä niin välittänyt siitä, jos aineet sotkivat kädetkin. Tänään otin tuon alimmaisen kuvan ja tänään oli jo selvästi sellaista inhoa, jos kädet tahmaantuivat. Mielellään maalasi joko pensselillä, foliopallolla tai sienellä – ei käsin. Foliopallolla maalatessa oli hauskasti pikkusormi pystyssä, jotta se ei vain osuisi paperiin…
Värikylvyn jälkeen pääsimme Kannuksessa asuvan isomummon lihapatojen ääreen – ai ai, kyllä kelpasi! Siellä oli tehty mansikkakiisselikin meitä varten valmiiksi ja pöydässä oli monenlaista aina laskiaispullista lähtien. Pyörimmekin tuon tankkauksen jälkeen kuin pullat takaisin autoon ja kotimatkalle… Poika vetää sikeitä vieläkin ja minä hörpin cappuccinoa ja kirjoitan tätä. Se olisi viikonloppu – mukavaa sellaista teillekin!