/

>

Varmasti tuttu mietintäaihe perheessä kuin perheessä… Oon monesti miettiny et pitäis tehdä joka viikolle oma ruokalistansa; jäis nämä pähkäilyt ja kaupassa käyminenkin ois helpompaa ku aina tietäis, mitä ostaa.
Millainen systeemi teillä on käytössä?
Kuvat on otettu muutama viikko sitten ku tehtiin miehen kans Chili con Carnea.
Raikas salaatti tekee tästä ruuasta täydellisen! Varsinkin feta-juusto sopii mielestäni erittäin hyvin Chili con Carnen kanssa nautittavaksi, samoin ananas ja viinirypäleet…

Joskus tämä arkiruuanlaitto kyllä tökkii, sillä valmistan ruuan vain itselleni. Mies syö lämpimän ruuan töissä joka arkipäivä, hän on tottunut tiettyihin ruoka-aikoihin eikä enää illalla kotona syö kuin iltapalan, yrityksistäni huolimatta. 

Helpottavaa kuitenkin, että tästä taloudesta löytyy muitakin saman asian kanssa pähkäileviä…

Niin ja tiedoksi, että en ole unohtanut eilen illalla päättynyttä arvontaani! Arvon voittajan illemmalla ja tulen sitten ilmoittamaan sen tänne blogiin, luonnollisesti ;). 
Vietän vapaapäivää Living and Roomin parissa, päivällä parikin tapaamista sen tiimoilta!
Niin ja saa käydä tykkäämässä tuosta linkistä löytyvästä sivustosta ;)

/

>

Elloksen laatikosta otettiin yks päivä kaikki ilo irti!
Laatikot on niin hurrrjan jänniä, ei meinaa talviturkki päällä pysyä!

Pikkuisen sormella rapistelua ja heti kimppuun :))
Tää on niin ronski otteissaan tää meidän nuorempi neiti, alta pois ku hän innostuu!

Pieni huilaustauko piilossa verhon takana! Häntää ei aina muista :P
Laatikot on jo yksistään tosi makee juttu, mut ku siihen yhdistää vielä jonku narun ni paketti on täydellinen!

Silloin syntyy tämän tästä näitä hurjistuneen innokkaita ilmeitä :D
Pakko käyttää hieman hampaitakin, välillä vaan täytyy päästä puraisemaan jostain!
Pientä posee ku muistuu kamera mieleen…
Vielä viimeiset maistelut!
Ja kurkistus!
Villiä menoa!


Hei muuten! Tänään illalla klo 21 päättyy arvontani, siihen saakka voit vielä osallistua täällä.
/

Ystävät on kultaakin kalliimpia ja tänään on se erityinen päivä, jolloin ystävää kannattaa muistaa.
Minun ystävänpäiväni alkoi tänään oikein mukavasti tekstiviestillä, lähettäjänä italialainen ystävättäreni. Ulkomaillahan tämä päivä on rakastavaisten päivä, mutta koska meillä perinteisesti muistetaan ystäviä helmikuun 14., lähetin pari vuotta sitten ystävänpäiväkortin Italiaan, tälle samaiselle ystävättärelleni.
Tänä aamuna hän tekstasi muistaneensa tuon, miten me täällä Suomessa vietämme tänään ystävänpäivää ja kirjoitti muutaman sanan ystävyydestä.
Tämän ihmisen kanssa tutustuimme asuessamme molemmat vuosia sitten Espanjassa. Jaoimme noin kymmenen hengen omakotitalokommuunin, jossa kaikki olivat kotoisin eri puolilta Eurooppaa: Norjasta, Itävallasta, Tshekeistä, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Romaniasta ja mahtuipa joukkoon yksi senegalilainen ja tunisialainenkin! Kodin lisäksi meitä kaikkia yhdisti sama työpaikka.
Minä ja tämä italialainen ystävättäreni C olemme melko erilaisia ihmisiä. Viimeksi näimme hänen kanssaan kesällä 2006 hänen ja hänen miehensä häissä Italiassa. Elämä heitti meidät yhteen Espanjassa vuonna 2004 ja niin vain erilaisuudestamme ja välimatkastamme huolimatta ystävyytemme on säilynyt tähän päivään asti. Ja varmasti tulee säilymäänkin hamaan tulevaisuuteen saakka, kuten muidenkin Espanjan aikaisten ystävieni kanssa.
Ystävyys todellakin lämmittää välimatkojenkin päästä ♥



Minulla on tallessa yksi ystävänpäiväkortti, joka kuuluu ihanimpiin ja mieleenpainuvimpiin ystävänpäiväkortteihin, mitä olen koskaan saanut. Kortti on veljeltäni ja sen saamisesta on aikaa lähes 15 vuotta… Veljeni taisi tehdä kortin esikoulussa.

Valkoisella pohjalla punainen sydän, jossa siskon nimi:

Aina ei voi vain syödä kaalia, ystävyyttä pitää vaalia!


Toivottavasti jokaisella ihmisellä ja eläimellä on ainakin se yksi tärkeä ystävä, jonka kanssa ystävyyttä vaalia.
Muistakaahan siis tämä viisas neuvo; ei vain tänään, vaan vuoden jokaisena päivänä!
♥

Lämpöistä ystävänpäivää teille toivottaen,