Ei olisi kauniimmassa säässä uusi viikko voinut käyntiin pyörähtää! Nyt ensimmäistä kertaa uuden viikon käynnistyessä mietin, että montakohan tällaista kokonaista viikkoa meillä vielä tällä perhekoolla jäljellä onkaan… Mummuni soittelee usein ja kyselee vointiani, ihana <3. Tänä aamunakin hän soitti ja sanoi olevansa aivan tulisilla hiilillä puolestani ja odottaa pikkumiestä saapuvaksi kuin kuuta nousevaa. Hän katselee kuulemma kaikki mahdolliset synnytysohjelmat samalla odottaen sitä omaa, ensimmäistä lapsenlapsenlastaan :).

Tämän maanantaipäivän olen käyttänyt pitkälti kodinhoitohuoneessa. Olen pessyt ahkerasti vauvanvaatteita, lähinnä äitiyspakkauksessa tulleita sekä vuodevaatteita. Kaikkia ei voi rummuttaa kuiviksi, joten ajattelin silittää ne, jotta eivät olisi niin kovia koppuroita. Jostain syystä hommat on kuitenkin hieman tyssänneet tuohon silityspisteeseen ja siellä on nyt aika kiva tekstiilikasa odottamassa :).

Eilen ihastuin erääseen maljakkoon, jonka näin Koti Aurorassa -blogissa. Tiedättekö kun joskus törmää johonkin yli-ihanaan ja tulee vahva tunne mää haluan ton, just ton! Eräälle kivalle blogini lukijalle tuli sellainen meidän nuoremmasta kissasta jokin aika sitten enkä yhtään ihmettele, on se sellainen hassu pulloposki! <3

Marssin sitten eilen Prismaan kyseistä maljakkoa etsimään, ihan myyjälle piti näyttää kuvaa että mistä tämä löytyy ja onko näitä vielä ja löytyihän se sitten lopulta! Yksi jäi vielä hyllyyn. Maljakon kaveriksi piti toki ostaa kaunis tulppaanikimppu, kivan erikoisen sävyinen!: valkoinen, mutta terälehtien reunoissa kaunista vaaleanpunertavaa.

Kaikki siellä varmasti nyt miettii, että oi mikä on tuo tauluihanuus! Pääsin tässä toissaviikonloppuna Suvin kanssa vierailulle hänen vanhempiensa kotiin ja hänen isänsä työhuoneelle. Taulu on siis Juhani Melenderin käsialaa. Sain kotiin sovitteille viisi erilaista taulua, tämä Välike yksi niistä. Voi valtava miten vaikeaa (erityisesti tällaiselle jahkaajalle) onkaan tehdä se lopullinen hankintapäätös. Taidanpa joku päivä esitellä nuo viisi taulua teillekin!

Tuosta maljakosta tuli vielä mieleen, että se on varmasti ihana jonkin kookkaammankin kukan maljakkona; näen jo mielessäni aurinkoisen kesäaamun ja tuon maljakon sekä vaaleanpunaisen pionin… Linnut laulaa ja cappuccino maistuu omalla terassilla ehkä paremmalta kuin koskaan. Kesä – pian taas tapaamme! <3