Perjantai-iltaan muutamia faktoja – tiesitkö jo nämä?

Olen asunut puolen vuoden aikana saman katon alla kymmenestä eri maasta tulevan ihmisen kanssa.

Eräs ihana ystäväiseni, jonka kanssa jouduimme tänään perumaan treffit, on erään suositun Maajussille morsian -kauden maajussin ensi kesän morsian (terkkuja! ♥).

Olen haaveillut jo aika pitkään eräästä asiasta, jota en ole vielä koskaan kertonut kenellekään. Enkä kerrokaan.

Olen käynyt lentopelkoni takia hypnotisoijalla. Se auttoi, mutta teho kesti vain noin kolme vuotta.

Pelkään olla pimeällä yksin kotona.

En ole koskaan juonut yhtä kokonaista olutpulloa.

Olen asunut yhden pitkän (mutta supermahtavan) talven Levillä. Tiedän, mitä on -40 astetta ja sen johdosta kulmikkaat autonrenkaat.

Haluaisin tykätä tomaatista ja olen tätä useasti harjoitellutkin, mutta en vain tykkää. Eiii pysty. Jatkan muiden tomaattileipien perään kuolaamista.

Olen perheessäni ainoa, jota ei nappaa hiihto, laskettelu eikä lautailu. Kaikkia on kokeiltu, jälkimmäistäkin. Musta poski ja lievä aivotärähdys. Kiitti, mulle riitti.

Vaikka kerran opiskeluvuosinani tein yhden kuukauden ajan kolmessa eri työpaikassa töitä, niin en ole siltikään koskaan tehnyt niin paljon töitä, kun tämän viikonlopun aikana tulen tekemään.

Näiden faktojen myötä toivottelen teille hauskaa viikonloppua!

Jossainpäin Suomea on satanut jo lumi maahan, oi että! ♥ Täällä ei ole vielä lumesta tietoakaan, mutta tänä aamuna Facebook muistutti, että neljä vuotta sitten tänä päivänä tänne satoi ensilumi eikä sitä tullut ihan vähääkään, kuten tästä vanhasta postauksestani näkyy. Tuossa postauksessani olohuoneen ikkunoista näkyvä lumimaisema ei kyllästytä koskaan, se on joka kerta yhtä taianomainen. Niin taianomainen, että se ihan pysähdyttää. Miten lumen valkaisema maisema onkin niin kaunis! Olen useaan otteeseen kiitellyt sitä, että tulin tuon kuvan aikoinaan pikaisesti napsaisseeksi, sillä se on tuottanut valtavasti hyvää mieltä vuosien varrella. Tuo kuva tuo joulunodotukseen ihan erilaisen, sykähdyttävän fiiliksen, jonka varmasti ainakin jouluihmiset ymmärtävät.

Talvi on meillä yleensä hyvin kylmä vuodenaika ja aika pitkältäkin se tuntuu, joten siitä kannattaa kaivaa ne hyvät puolet esille, jotta kuukaudet eivät vierähdä valittaessa. Kotona on kuitenkin lämmintä, se on pääasia. Kun ripset ja kulmakarvat ovat kuurassa, kengän alla narisee puhtaan valkoinen lumi eikä sormissa ole juurikaan tuntoa, sitä odottaa kodin lämpöön käpertymistä kuin kuuta nousevaa! Se hetki, kun pääset sisälle lämpimään, sytyttelet kynttilät ja takkatulen, valmistat koko perheelle lämpimät kaakaot ja käyt pehmeälle sohvalle kuuma kaakaokuppi kourassa istumaan – ihan parasta! ♥ Noita hetkiä ei saisi kokea, jos meillä ei olisi kylmää talvikautta.

Kaikki nämä talvimuistot tulivat mieleeni, kun selailin vanhoja kuviani uutta blogiani varten. Törmäsin mm. näihin viime tammikuussa paukkupakkasilla ottamiini kuviin:

 

Jatkanpas siis lumesta haaveilua; se on sata kertaa kivempi vaihtoehto kuin tämä valtava pimeys, joka iltaisin vallitsee. Mutta nyt vielä vähän töitä (mies kun on kotona pojan kanssa), sitten murkinaa ja käydäänpäs tänään vielä erästä synttärisankariakin moikkaamassa! Kivaa keskiviikkoa!

P.S. Huomasithan, että blogini muuttaa uuteen osoitteeseen jo ensi viikolla eli 1.11.2016 alkaen!

Tasan ja täydet kaksi kuukautta joulunodotusta edessä! ♥

Sen kunniaksi kurkistamme tänään toiseen inspiroivaan joulumallistoon; edellisellä kerralla inspiroiduimme House Doctorin valikoiman äärellä Varovainen kurkistus… -postauksessani. Nämä kuvat ovat peräisin Bloomingvillen tämän vuoden joulukuvastosta:

Kauniin hillittyä jouluväritystä – toimiiko sinusta näin hillityt sävyt vai kaipaatko joukkoon niitä perinteisempiä jouluvärejä? Itse ihastelen aina tällaisia kuvia ja silmät ihan ahmivat niitä, mutta oma koti muotoutuu vuoden viimeisinä viikkoina kuin itsestään hieman erilaiseksi. Tai näin ainakin itse kuvittelen… Meidän jouluissamme on yleensä aika reilusti valkoista, mutta löytyy jonkin verran myös kirkkaanpunaista. Pidän enemmän siitä jouluvärinä kuin siitä tummemmasta, ehkä perinteisemmästä (?) joulunpunaisesta. Viime vuonna kodissamme oli punaista aiempia vuosia enemmän; oli kirkkaanpunaista tyynyä, punaisia kynttilöitä, punavalkoraitaisia lautasliinoja ja noita lasikuvun alla näkyviä orjanlaakerin oksia:

Tuossa edellisessä kollaasissa oli paljon inspiroivaa! Oikeastaan voisin nimetä näistä Bloomingvillen kuvista lemppareikseni ensimmäisen kollaasin ensimmäisen sekä toisen kollaasin ensimmäisen, viidennen ja kuudennen kuvan. Mistä kuvasta tuli sinun lempparisi? 

Tämän seuraavan kollaasin lahjapakettikuvasta puolestaan sain kivan idean, jota täytyy kyllä ehtiä pikapuoliin testaamaan… Jokos te olette suunnitelleet joulua: joko joulukorttipaja on pystyssä? Onko lahjojen paketointitapa jo selvillä? Onko joku ehtinyt mietinnöissään jo joulukattaukseen asti? Käsi ylös, kuka on ehtinyt nauttimaan jo ensimmäiset glögit! Vaikka jouluihminen henkeen ja vereen olenkin, niin nämä tällaiset minulla jää yleensä aika viime tippaan (paitsi glögit & tortut) ja tiedän jo nyt, että niin tulee käymään tänäkin vuonna. Elelen enemmänkin joulunodotusfiiliksissäni haahuillen nämä viikot ja sitten viime hetkillä havahdun, että pitäisikös niille asioille ryhtyä tekemäänkin jotain :D.

Kuten aiemminkin olen jo paljastanut, olen kuunnellut jo joululauluja tälle vuodelle. Tänään eräässä laulussa lauleskeltiin It’s the most wonderful time of the year... Niin täydellisen totta – sitä tämä on! Joten nyt on aika nauttia nämä täydet kaksi kuukautta, joka ikinen päivä! ♥

(Kuvat lainattu Bloomingville.)