Eilen pojan päiväunien aikana tartuin maalipensseliin. Valitsin valkoisen ja mustan lisäksi erilaisia sinisen, mintun ja lilan sävyjä ja aloin sutimaan! Tällainen siitä syntyi:
Tuli ihan kesäfiilis tuosta taulusta, kun laitoin nuo heinät sen viereen. Ehkä hieman turhan kirkas sävyiltään tästä tuli, mutta ihan hauska kokeilu! Ja mikä parasta: en köyhtynyt tuosta juurikaan ja aina voi maalata päälle, jos/kun tuo alkaa kyllästyttämään. Tulisi aika kaunis sellaisestakin, kun näitä sävyjä yhdistäisi puhtaisiin mustaan ja valkoiseen hieman graafisemmin!
Mainitsinkin eilen Kun isi lomailee… -postauksessani, että nyt kun olemme miehen kanssa molemmat kotona, pojan rytmit ovat jostain syystä ihan sekaisin ja hän käy aivan kuin ylikierroksilla. Hetki sitten sain nukuttaa häntä tunnin! Aivan yliväsyneenä huusi niin, että hyvä kun sai henkeä vedettyä… Yritin kaikkea: puhua rauhallisesti, välillä jämäkämmin ja välillä lempeämmin, silittää, laulaa, hyräillä, olla ihan hiljaa jne. Toinen huutaa puoliunessa tonne ja näyttää olohuoneeseen. Kun sanon, että nyt nukutaan, aivan kirkuu päätä puolelta toiselle heilutellen. Kumpi tuossa on parempi vaihtoehto: antaa lapselle periksi ja skipata päiväunet vai kuunnella huutokonsertti, kunnes lapsi nukahtaa omaan nyyhkytykseensä? Tuollaisen episodin jälkeen tuntee itsensä kyllä melko huonoksi äidiksi :(.
