Vielä on sen verran huono kunto, että omaa kameraa ei jaksa esille kaivaa, mutta onneksi on inspiraatiokuvia, joissa silmä lepää! Tänään on ollut jotenkin niin synkkä ja vesisateinen päivä, että nämä tummemman sävyiset sisustuskuvat sopivat tähän säätilaan kuin nenä päähän:

SFD4B09E86A045F41FEBFEEEFFD2096BFEF

SFD9B22982BF77346F68EF7F62A81181AB8

SFD467000CA355448E59346AAC808AAE491

Tässä seuraavassa kuvassa hahmottuu hyvin, miten upeat tuollaiset isot ikkunat ovat ja miten paljon ilmettä ne kodille antavat:

SFDFD492BA8B2A04157A3295C37C3698211

Tässä kodissa kiinnitin huomioni myös erilaisiin kuivakukkiin ja -heiniin, joita löytyi sekä olohuoneesta, keittiöstä että makuuhuoneesta. Jotenkin nekin sopivat tämänkaltaiseen, tummanpuhuvaan sisustukseen.

SFD7C6F0B0596A04EE19543961F2B295CA4

SFD2E57CC02415D48AEAB41B32FA87104C1

Tätä flunssaista oloa piristämään ajattelin seuraavaksi kaivaa kaapista esiin erään jouluisen jutun, mutta siitä lisää seuraavalla kerralla. Mukavaa alkanutta viikkoa! 

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

Isänpäivän tervehdys teille! Täällä on hieman puolikuntoista porukkaa… Sekä minuun että poikaan on iskenyt inhottava flunssa, kyllä on sitkeää laatua! Reilu viikko sitten taisin sairastaa vasta ensimmäisen osan tästä flunssasta lämpöilyn ja kurkkukivun muodossa ja nyt tuli sitten yskä ja nuha. Olin kuitenkin päättänyt valmistaa isänpäivän kunniaksi hieman runsaamman aamiaisen tai oikeastaan brunssin, joten ei se auttanut kuin ryhtyä tuumasta toimeen! Herkuttelimme pöydän ääressä vasta aamupäivän puolella. Poika söi aamulla puuron ja jatkoi aamiaistaan vielä brunssipöydän ääressä lähinnä viinirypäleillä ja banaanilla herkutellen. Hedelmäsalaatin lisäksi brunssipöydästä löytyi leipää, munakokkelia, pekonia ja kakkua. Kysyin mieheltä aamulla, mitä hän haluaa brunssipöydässä juoda. Kysyi mitä vaihtoehtoja ja luettelin maitoa, mehua, teetä, kahvia vai haluatko kuoharia? Mies tokaisi, että ei kai me nyt laivalla olla :D. Oi kesäistä M/S Viking Gracea ja Oscar-aamiaista… ♥

010

021

012

Muistan, miten mukavaa oli viime äitienpäivänä saada hemmottelua heti aamutuimaan, joten halusin järjestää sitä myös miehelle. Viime äitienpäivä (Ikikimppu-postaus) olikin ensimmäinen äitienpäiväni kotona; ensimmäisen vietimme synnärillä kolmen vuorokauden ikäinen aarre kainalossa tuhisten. Viime äitienpäivää edellisen päivän olimme viettäneet poikamme yksivuotissyntymäpäiväjuhlien merkeissä, joten herkkuja oli jäänyt mukavasti äitienpäivän aamiaisellekin. Katsoinkin jo kalenterista, että poika täyttää kaksi vuotta juuri äitienpäivänä – kiva sattuma, joka tulee toistumaan neljän vuoden välein. (Mies pääsee ehkä turhan helpolla, kun herkut on aina valmiina…) Tänään saamme isänpäivän lisäksi juhlia pojan puolitoistavuotispäivää! En voi uskoa, että pieni poikani on jo tuon ikäinen! ♥

026

Mahat täynnä on mukava oikaista sohvalle, joten sinne siis! Leppoisaa isänpäivän jatkoa teillekin! ♥

025

Täällä tuntuu nyt näinä päivinä olevan niin kiirettä, etten meinaa ehtiä blogiin ollenkaan! Pukkaa kohta vieroitusoireet päälle! Hankala tilanne, kun ei ole aikaa, mutta silti niin huvittaisi postailla eri jutuista. Se on aina tätä viikonloppuisin, kun mies on vapaalla: molemmilla on omia juttuja, joita haluaisi tehdä ja sitten on perheen kesken tehtäviä juttuja, sitten niitä pakollisia velvollisuuksia… Nyt tähän viikonloppuun vielä isovanhempien luona vierailua ja omaa isänpäivän viettoa niin sehän on selvä, että tunnit loppuvat kesken.

Eilen järjestin pojalle pienen maalausstudion kylpyhuoneeseen. Hän ei ole vielä piirrellyt, sillä kynällä huvittaisi osua kaikkialle muualle kuin paperiin… Kylpyhuoneen laattalattia oli kuitenkin turvallinen paikka touhuta! Mitään maaleja en ostanut, vaan sulatin hetken mielijohteesta muutaman mustikan (ei väliä vaikka olisi tullut siinä sivussa maisteltuakin), puristin niistä mehut kulhoon, annoin pojalle pensselin käteen, teippasin korttipaperit lattiaan ja niin pikku-Picasso ryhtyi puuhaan!

003

Katseli minua muutaman kerran aivan siinä alussa, että saanko oikeasti sotkea tällä tavalla :D. Ja kyllähän sitä mustikkamehua sitten olikin vaikka ja missä: pitkin lattioita ja seiniä, niin ja maalasipa poika samaan syssyyn jalkansa, kätensä ja mahansakin. Lopuksi oli mukava pulahtaa vieressä odottelevaan lämpimään kylpyveteen!

Maalasimme eilen kaksi paperia, tänään vielä yhden. Näistä tulee kortit pappalle ja faffalle, yhden pidämme itse. Nimittäin tuon, jonka kulmaan poika kaatoi eilen lopun mustikkamehukulhollisen :D. Siihen päättyivätkin sitten eiliset maalaukset ja tänään hän maalasi vielä tuon kolmannen. Mies kysäisi häneltä aamulla, haluaako M lähteä maalaamaan ja niin oltiin jo tomerasti nyökytellen matkalla kylppäriin, heh!

006

Taisinpa joskus ennen äidiksi tuloani kerran tai parikin katsella muiden äitien esittelemiä muksujensa piirroksia että just joo, onko tuollainen suttu nyt niin erikoinen… Ja nyt esittelen täällä kaikelle kansalle oman mussukkani maalauksia – tää on niin tätä! Mitä sitten, vaikka niistä ei saa selvää! Ne on mukavia muistoja, joita poika voi itse katsella isompana. Ja minä muistan sen hetken, kun noita tehtiin; muistan sen innostuneen, riemukkaan ja keskittyneen ilmeen ♥. Sen, kuinka hän yhteen korttiin painoi oman, osittaisen kädenjälkensä. Tai kuinka hän hihitellen raapi mustikkaisilla kynsillään yhtä korttia. Tai kuinka päättäväisesti hän kaatoi mustikkakulhon ja päätti, että riittää tältä erää. Tuo yksi taitaa päätyä pojan huoneeseen, ihan kehyksiin asti, puolitoistavuotispäivän kunniksi – sekin on nimittäin huomenna!