Koleat kelit tulivat tällä kertaa jotenkin niin yllättäen, lähes yhdessä yössä, että kotiin kaipaa jo kovasti lämpimiä ja pehmeitä elementtejä. Tekstiileissä kaipaan neutraalia värimaailmaa; vaaleanpunaiset ja -siniset lähtivätkin eilen kaappeihin odottelemaan seuraavaa pastellikautta. Yksi lampaantalja ilmaantui jo olohuoneeseen kuin itsestään… Torkkupeitotkin ajattelin vaihtaa tänään lämpimämpiin versioihin, joten koko kesän käytössä olleiden tekstiilien pesua olisi luvassa vielä tänään! Sitten kun nuo vaaleanpunaiset neilikat ovat mennyttä, tulee niidenkin tilalle jotain syksyistä.

terttuneilikat

On ollut ihana sytytellä tunnelmavaloja pitkästä aikaa, meillä kun ei sisällä valoja yleensä välillä maalis-syyskuu edes tarvitse. Myöskin kynttiläkauden olen tainnut tänä syksynä aloittaa huomattavasti aiempia vuosia aikaisemmin. Arki-illat starttaavat aina siitä, kun kävelen ympäri kotia sytytin kädessäni sytyttelemässä kynttilöitä sinne tänne. Joitain voi lähes ahdistaa ajatus pimenevistä illoista, minua se innostaa! Ei aikaakaan, kun jo seitsemältä on pimeää, sitten kohta jo neljän maissa… Tämä on valoisan kesän jälkeen ihanaa aikaa; kotoilun kulta-aikaa. Mutta ei sitä pimeää yksistään kovin pitkään halua katsella, niinpä alankin jo ensi kuun loppupuolella odottelemaan ensilunta. Tuntuu nyt tosi kaukaiselta ajatukselta, mutta ei siihen kuulkaas enää pitkästi ole!

Ja se ritisevä takkatuli, oi että! En malta odottaa! Usein muuten jo lokakuussa aamuni ovat alkaneet Michael Bublén joululevyllä, sillä se ei mielestäni ole kuitenkaan niiiiin jouluinen. Sitä on ihana kuunnella pimeimmän ajan läpi, se tuo niin kovasti iloa ja valoa. Pehmeä ääni ja jazzaava soundi yhdistettynä kauniisiin joululauluihin ♥. Se kun se levy pärähtää soimaan ensimmäisen kerran, se on erityinen hetki. Näin tämä vain taas meni jouluhöpinäksi, ehkä mun pitäisi pyyhkäistä kesäpölyt tuosta levystä jo huomenna..? :D Onneksi pikkumieheni on kovin musikaalista sorttia!

livingroom

Mutta nyt teen tuon kynttiläkierrokseni ja sen jälkeen nautiskelen päivän kahvikupposeni! Olin päivällä niin puhki, että kahvin hurauttamisen sijaan oikaisin sohvalle ja nukuin puoli tuntia oikein sikeää unta. Mies ja poika ovat puistossa, joten täällä on tällä hetkellä hassun rauhallista. Tänään on myöskin saunailta; syksyisin huvittaa saunoa harva se ilta! Onko teillä muuten jo nautiskeltu ensimmäisestä takkatulesta tälle syksyä? Meidän takan edustalla oleva lasi särkyi jokin aika sitten yllättäen aivan pienestä imurin osumasta, nyt odottelemme uuden saapumista… Kivempi korkata takka vasta sitten, kun lattialla on suoja paikoillaan. Tunnelmallista iltaa!

Huomenta! Kylläpäs taas osaa arvostaa kunnon yöunia! Toissayönä poika heräili itkien tämän tästä (varmaan taas ne hampaat, niitähän voi aina syyttää…), mutta viime yönä ei pienestä sängystä kuulunut inahdustakaan! 11 tuntia porskuttanut jo aivan onnellisena ♥

Ehdin tehdä tässä aamutuimaan jo pienen inspiskierroksen. Erityisesti näissä kuvissa silmä ja mieli lepäävät, joten pitihän ne jakaa täälläkin. Ihanan neutraali, luonnonläheinen ja harmoninen värimaailma!

SFD6D5F4EF8E4D74BC2991444CAC6E55541

SFD632C5C053BB54CD8B276E92B17820DE2

SFD1FEE2879BBB54CE49B4350C58B5B935A

SFD7800F86A62C142A2AD06E47D1247FF4B

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen on mielestäni erityisen kaunis ja tasapainoinen:

SFDFA5CDDD8E9534655A10C76B36CE31212

Näiden kuvien innostamana aloin suunnittelemaan oman kodin syysilmettä. Tänään vaihtuvat tekstiilit syksyisempiin; vaaleanpunaiset ja -siniset sävyt pääsevät pesun kautta kaappiin odottelemaan seuraavaa pastellikautta. Silmä kaipaa luonnonläheisiä sävyjä, hillittyä värimaailmaa. Aivan erityisesti kaipaan harmaata!

Katselin näitä kuvia myös sillä ajatuksella, että kuinka kätevää olisikaan, jos omistaisi vain vähän tavaraa ja kaapit olisivat lähes tyhjät! Niissä olisi vain muutama tarkkaan ja harkiten valittu esine. En varmaan kuitenkaan koskaan tule sellaiseen pisteeseen pääsemään, sillä vaihtelua on mukava saada omien kaappien kätköistä ja tuleehan sitä aina silloin tällöin ostettua jotain uuttakin. Mutta ainahan sitä saa haaveilla tällaisestakin vaihtoehdosta!

SFDC626AEF08FBD4FFB98DCE80449EB7AB2

Tämä kuvakulma työhuoneeseen ja lastenhuoneeseen on mielestäni kiva:

SFDE880E5FD87554DC784201BDD24883B31

Lastenhuoneessa jatkuu sama värimaailma: (toki nämä ovat vain myyntistailauksia, mutta kuitenkin)

kids room

SFD3B259F7B68C641A8B428F5FDA8A83CCD

Taas tuli vastaan tuo ihana keinutuoli. Se olisi kyllä aivan ihana pienelle pojalleni! Hän varmaan katsoisi siinä mielellään esim. säätiedotuksia :D.

SFD7DF71FC8E2C54E118187B0C302010527

Mitä mieltä olit tästä kodista: oliko sävymaailma kauniin hillitty vai tavanomaisen tylsä?

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

En olisi koskaan uskonut, että mun blogiin ilmestyy jonain päivänä postaus tällaisesta aiheesta. Mutta eipä tätä elämää juuri muillakaan osa-alueilla ennustaa voi! Ehkä tämä kuitenkin sopii ihan hyvinkin lifestyle-tyyliseen blogiin, joten ylimääräiset mietinnät sikseen. Tunnen, että jotain on jäänyt näinkin tärkeästä aiheesta sanomatta, joten sanon sen nyt.

taivas

Olen miettinyt viime päivinä kovasti omaa suhtautumistani maahanmuuttajiin, pakolaisiin, heidän auttamiseensa yms. Välillä omien ajatusten keskellä on tuntunut siltä kuin olisin rasisti, välillä ihan päinvastaiselta; turhankin sinisilmäiseltä. Kumpikaan ei ole kuitenkaan tuntunut omalta enkä ole tunnistanut niistä itseäni. Että olenko muka rasisti, jos mielestäni on typerää verrata Saksan pakolaislukuja Suomen vastaaviin hokien, että Suomi ottaa pakolaisia vastaan aivan liian vähän. Voiko noita asioita tosiaankaan verrata 80 miljoonan asukkaan maan ja reilun 5 miljoonan asukkaan maan välillä?
Mietin, että ei tämä asia voi olla näin mustavalkoinen ja sitten satuinkin löytämään erään tekstin, johon olin ja olen edelleen kovin tyytyväinen. Siinä kirjoittaja Anna oli hyvin kiteyttänyt minunkin mielessäni pyörineet ajatukset; hän oli osannut pukea sanoiksi sen, mitä minä en. Tuon tekstin ansiosta ymmärsin, etten ole rasisti enkä sinisilmäinenkään. Olen realisti, joka on huolissaan ja ehkä jopa jonkin verran peloissaankin oman kotimaansa tulevaisuudesta. Siinä ei ole mitään pahaa eikä siinä ole mitään väärää. Sen vuoksi ei tarvitse potea huonoa omatuntoa eikä pelätä sanoa omaa mielipidettään ääneen. Realisti ei ole sama kuin rasisti.

Toivon, että mahdollisimman moni lukisi tuon tekstin, sillä se on hyvin perusteltu ja realistinen. Myös kommenteissa oli oikein hyviä mielipiteitä. Vaikka en olekaan ihan kaikista yksityiskohdista täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa, nyökyttelen kuitenkin suurimmalle osalle; niille tärkeimmille pääpointeille. Ajattelin, että ei ole järkeä kopioida tekstiä tänne, joten linkitän sen. Pääset lukemaan kyseisen tekstin tästä. Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisia ajatuksia tuo teksti teissä herätti!

rantahietikko