… ja jouluun virittäytyminen voi alkaa! Stressinpoikanen katosi heti, kun pääsin tarttumaan erinäisiin to do -listalla pyöriviin askareisiin. Tein mielessäni suunnitelman, mitä tehdään minäkin päivänä ja näin sain siivoukset, kauppareissut, lahjojen paketoimiset sun muut järjestettyä. Tänään sainkin paketoitua jo puolet lahjoista, huomenna jatkuu. Huomenna ajattelimme myös tehdä suurimman osan joulun ruokaostoksista sekä hankkia ne ihan viimeiset lahjat.
Herkuttelen täällä paahdetuilla & maustetuilla manteleilla ja myhäilen tyytyväisenä, sillä se tympein puoli (siivoukset) on jo aika hyvällä mallilla. Sauna ja kylpyhuone hohtaa puhtauttaan, uuni ja jääkaappi on pesty joulua varten, pesukone pyörii jouluvaatteita pesten ja petivaatteet on ulkona tuulettumassa. Ihana pujahtaa illalla puhtaisiin ja raikkaan tuoksuisiin petivaatteisiin – kyllä sitten varmasti uni maistuu!
Loput siivoukset jätämme sunnuntaille. Jotenkin sitä kuitenkin haluaa siivota vähän perusteellisemmin jouluksi ja eilen mietiskelin, mistä tuo johtuu… Tulin tulokseen, että kun vähän enemmän huhkii ja ahkeroi joulua edeltävinä päivinä, tuntuu se pyhien rentoilu ja tekemättömyys jotenkin ansaitummalta ja sen vuoksi vieläkin nautinnollisemmalta!
Aatonaattona keskitymmekin sitten jo nautiskelemaan ja päivä tuleekin vierähtämään pitkälti keittiössä kinkun paistamisen sekä muiden kokkailujen parissa. Erityisesti odotan rommirusinarahkan valmistamista, voi että se on herkkua ja sopii niin loistavasti joulupöytään jälkiruuaksi; odotan täällä jo vesi kielellä! Ajattelin tänä jouluna keskittyä syömiseen, jos se ei ole jo tullut ilmi :D. Loppiaisen jälkeen pyörin sitten neuvolaan kuin (joulu)pallo!
Emmental-juustoa tekee mieli, ainakin sitä päätyy huomenna juusto-osastolta ostoskärryihin. Jotain oikein vahvanmakuista, nam!
Mutta nyt kuivausrummun kimppuun ja sen jälkeen petivaatteet sisälle ja puhtaat lakanat sänkyyn! Sitten kutsuukin sohva – tunnelmallista iltaa!
(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)










