/

>

Viikon verran ollaan nyt porukalla ulkoiltu. Kolme kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta) vanhemman kisun kans ja joskus mukana on myös nuorempi koheltaja. 
Tosin silloin ku nuorempi on mukana, vanhempi osoittaa mieltään ja hidastelee et esim. vartin lenkkiin saadaan kulumaan tunti. 

Nuorempi neiti pysyttelee lähes koko ajan mun jalkojen juuressa. Jos uskaltautuu metsikköön tai pusikkoon yksinään, naukuu koko ajan et tiedän varmasti missä hän menee :D. Yksi kutsu ja juoksee heti takas mun luo.

Miss Karkuri on täysin oma tapauksensa… Erittäin harvoin tulee kutsusta luo eli melko tyypillinen kissa :). Mut jos nuorempi ei oo mukana, tottelee vanhempikin tosi hyvin. 
Kisut on lenkillä vapaina, ei pelkoa että karkaisivat lenkin aikana. Rakastavat seurassa lenkkeilyä, joten eivät malta häipyä kovin kauas. 
Yleensä joudun vähän ennen kotia nappaamaan vanhemman neidin syliini, muuten ei suostu tulemaan takas sisälle kovin helposti. Ruokakupin kilistäminen tosin on erittäin tehokas keino, sillä lenkki ajoitetaan aina ennen murkinointia, jolloin lenkin jälkeen on kova nälkä :)

Lenkillä enimmäkseen haistellaan puskia ja ilmaa. Olla möllötetään paikoillaan vaikka vartti.
Voidaan istua keskellä metsää ja tuumailla. Myöskin kiven päällä on kiva tähystellä ja tuumailla. 
Joskus iltaisin tehdään myös teholenkki ettei tarvi koko yötä sisällä hypätä. Teholenkin jälkeen ei enää jaksa, olo on vähän väsähtänyt. 

Joka yö ollaan saatu kuitenkin ihan kiitettävästi kuunnella vanhemman kisun naukumista.
Ei oo jääny epäselväks et neiti tahtois ulos. 
(Pellettilaatikko on sisällä varmuuden vuoks, mut sitä ei käytetä muuta kuin äärimmäisissä hätätapauksissa eikä semmosia oo ollu vielä yhtään.) 


Yöllä tullaan sänkyyn, yleensä miehen puolelle (:D) ja sanotaan kovaan ääneen
”määäh”,
oon ajatellu et se on lyhenne sanoista ”määhaluunulos”.

Lenkillä on ehkä parasta ku voi yhtäkkiä mennä nurtsille maate! Ja palvelusväki tekee samoin, tai no, palvelusväki istuu…

Nautitaan kesästä, ei oo mihinkään kiire… (Huomatkaa hajurako!)

Hei mikä tuolla meni!

Apua missä!?! Mitä sä näit!?

Ei missään, mä huijasin hähää!!!

Just. Vieläkö sä ihmettelet miksen aina (useimmiten) tykkää susta…

Ihan sama. Mami tykkää musta aina ja joka hetki. 

Tässä yritetään mennä karkuun mamin sieppaavia käsiä…

Hei kaveri… Kylhän sä tiiät etten tarkottanu sitä mitä sanoin pihalla. Kyllä mä susta tykkään… joskus…

Et jätä mulle pohjat jooko… Mulla on isompi nälkä ku sulla, ihan varmasti on!

Ystävyyttä on monenlaista :)

/

>

Tämä postaus oli teidän mielestä kiinnostavin, joten tämä tulee ensimmäisenä :).
Pientä kurkistusta pitempiaikaiset lukijat on varmasti nähny, mut ei juuri muuta…


Eli nyt kurkataan tuonne, jossa näkyy kirkkaanpunaiset sohvat:

Kutsumme huonetta tietokonehuoneeksi, ihan pöytäkoneen vuoksi. Myöskin meillä yökylässä olleet ovat majoittuneet tässä huoneessa (terkkuja heille!) :)

Punaiset Askon sohvat (kahden- ja kolmenistuttavat) ostimme edelliseen kotiimme ja ne seuras meitä tänne. Kivaa piristystä tuovat tähän mustavalkoiseen huoneeseen. 
Myin lähes kaikki edellisen kodin huonekalut, mut näistä en raaski luopua. Nämä oli meidän ensimmäinen huonekaluhankinta ensimmäiseen yhteiseen kotiimme, johtuuko se sitte siitä…
Tosin pienemmän voisin jossain vaiheessa myydä. (Ja ostaa Ikeasta valkoisen Kivikin tilalle :P.)

Tiedättekö, rrrakastan tätä raitatapettia!!! Halusin sitä ehdottomasti kotiimme, mies ei ollut niin ehdottomasti samaa mieltä, mutta myöntyi. Hän ei kuitenkaan suostunut pystyraitaan, joten tapetoimme tämän tapetin vaakaan. Reilu neljämetrisiä vuotia lätkimme seinään kahden miehen ja yhden naisen voimin :).
Tapetoiminen vaakaan onnistuu kyllä, en näe siinä mitään ongelmaa ja tapetti pysyy aivan yhtä hyvänä kuin pystytapetoinnissakin. 
Miehet on sanonu ettei voi kauan aikaa seinää katsoa, alkaa silmissä vilistä. Onko se sitte vaan niin että heikompia hirvittää… (Eli miehiä…)

Työpöydän ostin Iskusta viime syksynä, luvassa parempaa kuvaa joskus myöhemmin, talvella ehkä :D. Elättelen toiveita, että mies muuttais mielensä ja antais hankkiutua eroon tuosta pöytäkoneesta, en rakasta en sit yhtään sitä johtokasaa & keskusyksikköä :/. 

Vanhempi kisu (a.k.a. karkuri) seuraa mua kotona aina, varsinki jos oon yksin kotona. Tähän huoneeseenkin kun menin kuvaamaan, tuli minuutin päästä perässä :). (Vaikka hänellä se karkaaminen tapana on ollut, täytyy kuulemma mamiakin vahtia…)


Halus että otetaan kuva, missä näkyy kesäkunto (hengitystä pidättäen, mahaa sisään vetäen):



Mutta kukaan ei ollut kertonut kuinka rankkaa poseeraaminen on, siinähän tuli väsy!



Että tällainen huone :)



Hei, se on perjantai!
Täällä sitä ei kyllä huomaa, mut kivaa alkavaa viikonloppua siitä huolimatta :)

/

>

Elämäni ensimmäinen asuntomessujen lehdistöpäivä on onnellisesti ja tehokkaasti takana!
Oon ikionnellinen et pääsin messuille tänään ja sain vieläpä ystävänikin mukaani ihastelemaan upeita taloja ja sisustuksia :).
Päivä ylitti odotukseni, jo pelkästään lehdistöpäivä oli mielestäni kokemus. Et jos toimittajan työ on jatkuvia moisia (suorastaan) juhlia, mä haluun toimittajaks :D.
No joo, ei se tietenkään ole, mut oli kiva olla ainakin yksi päivä toimittajana :). 


Lähes joka toisessa talossa oli tarjolla erilaisia naposteltavia ja virvokkeita:



Kiersimme messuilla kaikki, paitsi kerrostalokohteet. Aikaa kierrellä oli klo 11-16 ja tehokkaasti sen käytimmekin (siihen kiertelyyn, ei naposteluun)!



Pressikortin ansiosta käyn katsastamassa kerrostalokohteet jonain toisena päivänä, samoin vanhankaupungin oheiskohteen. Ja varmasti tulee ainakin miehen kanssa kahlattua koko messualue vielä kertaalleen läpi! (Jos hänelle tarttuis rakennuskuume :D)
Itse käyn varmaan vielä kolmannenkin kerran ihastelemassa messujen helmiä, jotka esittelen teille ihan omana postauksenaan.
Myöhemmin kerron teille myöskin, mikä kohde tuotti pettymyksen!
Mun messuhelmiin lukeutuu ehdottomasti mm. Lakka Kivitalo Kaj Stenvall. 
Talossa kierrellessämme saimme nauttia Kajn valitsemasta musiikista ja soittipa hän itse paikan päällä jopa kitaraakin!

 Tätä punaviiniä oli maistettava talon terassilla :P (taustalla Kaj Stenvall, näkyy paremmin alemmassa kuvassa)

Tällä terassilla tuli ihan ääneen mietittyä, et miten pääsisin asumaan tuonne, heh, oli meinaan niin upea rantasaunoineen kaikkineen!

Mun messujen helmet löytyykin lähes kaikki näiltä omarantaisilta tonteilta.



Tarjolla oli pähkinöitä, vaahtokarkkeja, suolatikkuja, mansikkaboolia…

Tämän Kannustalon terassille oli perustettu kunnon ravintola erilaisine herkkuineen!

Tyydyimme kuitenkin vain mutakakkuun, nam! Varsinaisen lounaan kävimme nauttimassa messuravintolassa. 

Valkoviinivinkki oli pakko napata, oli tosi hyvää viiniä! Mielestäni tämä sopii hyvin seurusteluun ja jälkiruokaviiniksi.

En malta olla sanomatta, että nämä messut oli parhaat asuntomessut missä olen ikinä käynyt. Nämä oli mun viidennet asuntomessut nyt peräkkäin ja päihitti kyllä muut! Oon rehellisesti tätä mieltä, ei siksi että kyseessä on kotikaupunkini. Onhan nämä toki makuasioita ja tämä on vain minun henkilökohtainen mielipiteeni, mut erittäin ylpeä olen kotikaupunkini messuista, wau!


Alue on tosi kaunis, meri näkyy lähes joka puolelta ja moniin taloihin. Alue on myös melko kompakti; kohteiden välillä ei ole niin pitkiä välimatkoja kuin esim. Kuopiossa tai Valkeakoskella oli. Oli paljon erilaisia taloja ja sisustuksissakin oli kivaa vaihtelua.
Merta oli hyödynnetty tosi upeasti monessa kohteessa ja sisustuksissa näkyi merihenkisyys. 
Rantasaunatkin niin upeita että! Eräänkin kohteen rantasaunassa saunan yläosa oli pelkkää ikkunaa, joten lauteilta voi nauttia aivan huikeista näkymistä.

Loistavaa oli, että koska messuilimme tänään, saimme kiertää kohteita huomattavasti pienemmässä ihmisjoukossa kuin varsinaisina messupäivinä. Useissa kohteissa olimme jopa ihan kaksistaan :D. Talojen kulkuväyliä ei ollut myöskään juurikaan rajattu, joten saimme vapaasti napsia valokuvia siellä sun täällä. 
Ihana päivä ja kohta tulee uni :D

Mukavaa messupäivää teille, milloin ikinä messuille pääsettekään :)