Siis en voi uskoa, että nyt mulla on aikaa istahtaa tähän koneen ääreen muissakin kuin työasioissa – blogini ääreen! ♥ Onhan tässä jo tovi vierähtänytkin; kokonainen kuukausi! Joulu tuli ja meni, niin ihana joulu ♥. Olitte mielessäni hyvin usein sekä ennen että jälkeen joulun ja todella monta kertaa olen mielessäni teille täällä hyvää joulua toivottanut, mutta kertaakaan en oikeasti tänne blogiin asti päässyt. Toivottavasti toivotukseni edes some-kanavissani tavoitti teidät!

Kuten etukäteen kirjoitinkin, tämän joulun omistin perheelleni ja jätin kaiken ylimääräisen. Verkkokauppanikin suljin hieman ennen joulukuun puoliväliä, jotta joulu olisi myös töistä vapaa – pitkästä aikaa! Jännitin kovasti tuota päätöstä, mutta kyllä kuulkaas se oli oikea päätös! Pääsin kunnolla irti töistä ja sain vauvan päikkäriaikoina kokea sellaisia joutenolonhetkiä, joista en ole viime kuukausina juuri tiennyt. Olin ja fiilistelin – välillä yksin, välillä lasten kera ja välillä koko perheen voimin. Tämä toistetaan ensi joulunakin! Sinne on vain taas turhan pitkä aika… Ennen koin suorastaan ahdistusta joulun oltua ohitse, mutta tässäkin lapseni ovat opettaneet toisin: on paras elää kulloistakin hetkeä eikä jahkailla mennyttä joulua ja alkaa jo odottaa tulevaa. Lasten kanssa vuoden jokaisessa kuukaudessa on ne ihanat huippuhetkensä, jotka eletään täysillä ♥.

Vaikka joulu on nyt taas ollutta ja mennyttä, siirrän tänne muutaman kuvamuiston myös joululta 2018. Olihan eilen kuitenkin vasta Nuutinpäivä, jolloin joulu kai on ennen perinteisesti riisuttu ;). Meillä ei malteta niin pitkään jouluasussa odotella, hyvä jos loppiaiseen! Jotenkin jo uudenvuodenpäivänä tuntuu nykyään siltä, että haluaa jouluiset asiat kaappiin seuraavaa joulukautta odottelemaan. Uusi vuosi on mukava aloittaa raikkaasti ja ikään kuin puhtaalta pöydältä! Mutta nyt vielä jokunen kuva jouluaatolta:

Jouluaattoa vietimme meillä, kuten joka joulu esikoisemme syntymän jälkeen. Saimme meille jouluaattoa kanssamme viettämään lastemme isovanhemmat, minun mummuni, veljeni ja hänen avovaimonsa. Kuka arvaa, kuka heistä pukeutui tänäkin jouluna joulupukin asuun? Voipi olla, että ensi jouluna joudumme hankkimaan vieraan pukin, jotta silloin 5-vuotias ei vahingossa kummisetäänsä tunnista! Tänä jouluna meni vielä ihan täydestä :)

Jouluna pysähtelin useita kertoja nauttimaan hetkestä ja niitä hetkiähän oli useita! ♥ Oli ihanaa itsekseni fiilistellä, kuinka mukavalta kulloinenkin hetki tuntui. Nämä joulut, joita nyt vietämme, on niin maailman parhaita, kun näitä saa viettää neljän sukupolven kesken!

Ja niin maailman parhaita reaktioita tuli taas esikoiseltamme, kun hän lahjojaan availi! Kaikki hänen joululahjatoiveensa (joita oli viisi) täyttyivät ja enemmänkin! Joulupukille lähteneestä kirjeestä löytyivät mm. pyssy, sukkia, robotti, ihan oikea rannekello ja vasenkätinen kynä :D.
Viime jouluna eräästä lahjapussukasta löytyi mandariini ja voi miten nauru kotonamme raikuikaan, kun sitä avattiin! Ajattelin, että tästä äitini lahjaideasta tulee nyt perinne ja tänä jouluna käärin pussukkaan naposteluporkkanoita :D. Poika hihkui innoissaan, että jee täällä on suklaamunia, mutta ei ollut pettynyt, vaikka pussin sisältä paljastuikin porkkanoita! Istahti kesken lahjojen avaamisen rahin päälle, otti porkkanan ja haukkasi tokaisten Nyt mää syön vähän porkkanoita ku on niin kauhia näläkä! Olihan jouluruokailusta kulunut jo lähes tunti!

Tammikuu on pyörähtänyt käyntiin ja nämä vuoden ensimmäiset kuukaudet kuluvat tehokkaasti joko pulkkamäessä tai sitten hiihdon ja luistelun parissa. Ilman neljävuotiastamme näin tuskin olisi, joten tästäkin kiitos hänelle! :)

Tänä vuonna perheessämme juhlitaankin pyöreitä useamman ihmisen kohdalla! Pyöreitä täyttävät mieheni, äitini ja lastemme faffa! Lisäksi poikamme viettävät tänä vuonna myöskin isoja synttäreitään: esikoinen täyttää toukokuussa viisi ja pieni vauvelimme viettää heinäkuussa yksivuotissynttäreitään. Monenlaista synttärijuhlaa on siis luvassa touko- ja lokakuun välillä!

Ja palataas sitten otsikkoon: hulinat ovat vieneet vauvamme ja siinä sivussa ainakin minutkin osittain mennessään, kun ne tuossa kolmen kuukauden iässä hänellä starttasivat. Jokunen tauko on saattanut väliin mahtua, mutta eipä tuo tauko ole päivää-paria kauempaa kestänyt… Että hieman on välillä ollut haasteita tässä arkitouhussa mukana pysymisessä, mutta yllättävän hyvin olen tätä härdelliä jaksanut pyörittää! Huomaan, että saan voimaa paitsi perheestäni, myös oman yritykseni töistä. Joulukuun tauko teki terää ja nyt olen startannut työpuolenkin jälleen uudella innolla! Työni on minulle paitsi elinkeino, myös harrastus, arvokasta omaa aikaa sekä pieni hengähdystauko lasten- ja kodinhoidosta. On välillä päikkäriaikana hyvinkin terapeuttista istahtaa työpöydän ääreen täällä uudessa, pikkuruisessa työhuoneessani, sytyttää pöydällä nököttävä tuoksukynttilä, laittaa musiikki (hyvin usein jazz) taustalle soimaan ja ryhtyä käymään tilauksia läpi. Välillä cappuccinoa hörpiskellen… Ajoittain pidän pienen mietiskelytauon ja siinä sivussa tyhjenee astianpesukone ja pyykinpesukone saa uuden koneellisen pyykkiä sisuksiinsa. Joskus, kun yön läpi torkutaan heräillen 5-25 minuutin välein (kuten kolme yötä sitten…), saatan itsekin ottaa päivällä vauvelin kanssa pienet nokoset… Tällä tavoin täällä arki yleensä rullaa!

Mahtavaa alkanutta vuotta 2019! ♥